Geenimuunneltua juhannusgrilliin vai merkintä GM-vapaudesta makkaraan?
Tänä kesänä entistä useammat suomalaiset laittavat kesägrilliinsä makkaraa, jossa on geneettisesti muunnellulla rehulla ruokittujen sikojen lihaa.
Harva meistä myöntää kutsuneensa geenimuuntelua ruokapöytäänsä. Silti se on sinne tullut, paitsi jos olemme täysvegaaneja tai syömme sataprosenttisesti luomua.
Kasviperäisen ruoan kohdalla pystymme valitsemaan, koska geenimuunnelluista aineksista tehty ruoka pitää merkitä sellaiseksi, jos geenimuunneltua ainesta on vähintään 0,7 prosenttia. Useimmat eurooppalaiset vieroksuvat GM-ruokaa, ja siksi GM-kasvistuotteita, esimerkiksi leipää, perunasalaattia, ketsuppia tai ruokaöljyjä ei kaupoista juurikaan edes löydä.
Mutta biotekniikkajätit pääsevät ruokapöytiimme takaovesta – eläintuotteiden kautta; siis lihan, maidon ja munien. EU-lainsäädäntö ei nimittäin vaadi kuluttajaa kertomaan, onko lehmä, sika, kana tai broileri ruokittu GM-rehulla.
Kuutisen vuotta sitten suuret suomalaiset lihatalot ilmoittivat, etteivät enää vaadi rehultaan GM-vapautta. Tästä nousi kohu. Mielipidetiedusteluissa valtaosa suomalaisista ilmoitti haluavansa tietää, jos liha, maito tai munat on GM-rehulla tuotettu. Samaa vaativat silloinen pääministeri Matti Vanhanen sekä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila.
Vanhanen ja Anttila eivät kuitenkaan ministereinä panneet tikkua ristiin GM-merkinnän eteen. Tilaisuuksia kyllä tuli. Muun muassa EU:n uuselintarvikeasetukseen tai elintarvikkeiden ravintosisältömerkintäasetukseen olisi voitu lisätä tämä asia, jos EU-maiden hallitukset ja parlamentin enemmistö olisivat sitä tukeneet. EU-parlamentin vihreät vaativat sitä, mutta emme saaneet asian taakse tarvittavia enemmistöjä.
Geenimuunnellun rehun osuus on silti Suomessa pysynyt kohtalaisen maltillisena, noin 15 prosentissa, koska suurimmat rehunvalmistajat ovat sitä vältelleet. Mutta äskettäin Suomen Rehu ja Raisioagro ilmoittivat lisäävänsä GM-soijan tuontia.
Ensimmäiset GM-soijalastit lienevät jo saapuneet maahamme. Kuluttajien lautasille GM-soijalla ruokitut possut ja broilerit tulevat kesän kuluessa.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että tuottajat, jotka haluavat ruokkia eläimensä perinteisellä rehulla, joutuvat entistä ahtaammalle. Sen lisäksi me kuluttajat tuemme yhä useammin rahoillamme Monsantoa, Syngentaa ja muita biotekniikka-alan ylikansallisia jättifirmoja, vaikka emme sitä kaupan kassalla tietäisikään.
Luomueläimille ei GM-rehua saa syöttää. Jääkö luomu siis ainoaksi vaihtoehdoksi geenimuuntelua vieroksuvalle sekasyöjälle?
Monissa maissa kuluttajat vaativat oikeutta tietoon. Vaikka EU-laki ei siihen velvoitakaan, jotkut maat ovat säätäneet lain siitä, millaisin ehdoin tuotteen saa merkitä GM-vapaaksi. Saksa sääti tällaisen lain vuonna 2009.
Toisin sanoen Saksassa nekin kuluttajat, jotka eivät elä sataprosenttista luomu- tai vegaanielämää, voivat valita.
Toukokuussa myös Australia liittyi maihin, joissa voi ostaa GM-vapaaksi sertifioituja eläintuotteita. USA:ssa ainakin Vermontin osavaltion edustajainhuone on hyväksynyt vastaavan lain. Jos senaattikin hyväksyy sen, laki tulee voimaan ensi vuonna.
Suomella on täysi vapaus seurata Saksan ja Australian esimerkkiä, asia on kiinni vain poliittisesta tahdosta. Hallitusohjelmakin lupaa Suomesta luomun kärkimaata.
Isot lihatalot eivät ehkä välitä asiasta. Mutta on ainakin pientuottajia, jotka välittävät. Tiedän esimerkiksi kalkkunankasvattajan, joka on myynyt ruokapiirille GM-vapaata kalkkunaa, mutta nyt hän ei enää saa Suomesta kalkkunanpojille GM-vapaata rehua.
Kaikki isommatkaan tuottajat eivät ole alistuneet. GM-vapaiksi ilmoittautuneita lihanjalostajia ovat mm. Kivikylä, Pajuniemi, Perniön liha, Tapola ja Snellman. Maidontuottajista ainakin Valio, Satamaito ja Maitokolmio ovat GM-vapaita ja myös Arla Ingman Suomen tuotannon osalta. Ja kaikki reilun kaupan tuotteet ja luomutuotteethan ovat GM-vapaita.
Myös Uudessakaupungissa tänä vuonna toimintansa aloittava Pohjois-Euroopan suurin soijajalostamo Finnprotein on sitoutunut hankkimaan vain GM-vapaaksi sertifioitua soijaa vuoden 2014 loppuun mennessä.
Mutta esimerkiksi Atria ja HK-ruokatalo eivät ole halunneet sitoutua GM-vapauteen. Ne tuottavat valtaosan Suomen sianlihatuotteista.
Vähittäiskauppaa dominoivilla S- ja K-ketjuilla on iso valta, samoin MTK:lla. MTK on äänimäärältään suurin Raision omistaja. SOK omistaa 40 prosenttia Hankkija-maataloudesta, joka omistaa Suomen Rehun. S-ryhmä kehuskelee kovasti olevansa asiakasomistajien asialla. Kyllä noilla omistuksilla luulisi olevan sananvaltaa.
Enemmistö suomalaisista haluaa tietää, onko eläintuote tuotettu GM-rehulla. Suurimpana kauppaketjuna S-ryhmällä on halutessaan täydet mahdollisuudet lyödä nyrkki pöytään ja sanoa, että jos tuottaja haluaa tuotteensa hyllyyn, kuluttajan pitää halutessaan voida valita GM-vapaata.
Jorma Ollilan vetämä maabrändityöryhmä esitti aikoinaan, että Suomen brändin pitäisi olla puhtaus, puhdas luonto ja myös luomuruoka. Jos oikeasti haluamme, että Suomi tunnetaan sekä luonnon että ruoan puhtaudesta, meillä kuluttajilla tulee olla oikeus valita GM-vapaata, myös lihaa, maitoa ja munia.
Bulkkitavaran tuottajina emme pärjää. Suomi voi kilpailla vain laadulla.
Julkaistu Vihreässä blogissa 20.6.2013