EU:n pelastuspalvelumekanismin jatkokausi 2014-2020

Joulukuussa 2013 hyväksytty EU:n päätös unionin pelastuspalvelumekanismista tuo parannuksia 15-vuotiaaseen yhteistyömuotoon. Määrärahoja kasvatetaan ja huomiota kiinnitettään enemmän katastrofien ennaltaehkäisyyn ja pelastustoimiin varautumiseen.
EU:n pelastuspalvelumekanismin voidaan nähdä osana ilmastonmuutokseen varautumista. Jälleenvakuutusyhtiö Munich Re’n mukaan äärisäihin liittyvät vakuutuskorvaukset ovat selvässä kasvussa. Tulvat, myrskyt sekä helteiden ja kuivuuden aiheuttamat maasto- ja metsäpalot ovat valitettavasti yhä yleisempiä. Esimerkiksi tänä syksynä useat kovat myrskyt ovat koetelleet Pohjois-Eurooppaa ja useita ihmisiä on kuollut. Hyvällä varautumisella hätätilanteisiin voidaan välttää henkilövahinkoja ja minimoida taloudelliset menetykset.
Tehty päätös kannustaa jäsenmaita myös tunnistamaan teollisuusonnettomuuksien riskit ja toimimaan niiden välttämiseksi. Erityisen tärkeää tämä on kemian ja kaivosteollisuudessa. Teollisten onnettomuuksien irti päästämät myrkyt eivät kunnioita valtioiden rajoja, vaan tuulet ja vesistöt kuljettavat niitä maasta toiseen.
EU:n hätäapukeskus toimii katastrofitilanteissa myös EUn ulkopuolella auttamassa humanitaarisen avun toimijoita. Tuore esimerkki tästä on Yolanda/ Haiyan -taifuuni Filippiineillä, jossa EUn hätäapukeskus oli auttamassa humanitaarisen avun ja EU-kansalaisten avustamisen koordinoinnissa.
Vihreät tukivat päätöksen hyväksymistä ja se hyväksyttiin suurella äänten enemmistöllä. Satu oli asiassa vihreiden varjoesittelijä.
Hyväksytty teksti:
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&reference=P7-TA-2013-0540&language=FI&ring=A7-2013-0003