“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

EU-parlamentin ympäristövaliokunta haluaa tiukentaa ilmastotavoitetta

Eilen ja tänään EU-parlamentin valiokunnissa käydyistä äänestyksistä kaksi oli erityisen mielenkiintoista.

Tänä aamuna ympäristövaliokunta kannatti EUn päästötavoitteen tiukentamista. Budjettivaliokunta puolestaan alensi eilen illalla ITER-fuusiokoereaktorin määrärahakorotusta komission ehdottamasta.

Ympäristövaliokunta otti kantaa EUn linjaan kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, jotka tänä vuonna huipentuvat ilmastokonferenssiin Meksikon Cancunissa.

Valiokunnan enemmistö haluaa tiukentaa EU:n päästövähennystavoitteen 20 prosentista 30 prosenttiin, siis vuoteen 2020 mennessä ja verrattuna vuoteen 1990.

Myös ilmastokomissaari Connie Hedegaard puhuu päästötavoitteen tiukentamisen puolesta. Kesällä Saksan, Ranskan ja Britannian ympäristöministerit vaativat samaa yhteisessä kannanotossaan.

Perusteluja on paljon. Maailman maiden Kööpenhaminassa viime vuonna antamat päästövähennyslupaukset eivät riitä pitämään maapallon lämpenemistä alle kahdessa asteessa. Tutkijoiden mukaan ne johtaisivat noin kolmen ja puolen asteen lämpenemiseen.

Ja yli 3 asteen lämpeneminen puolestaan tarkoittaisi aikaa myöden muun muassa Grönlannin sulamista, mikä nostaisi merenpintaa 7 metrillä. Se ei tapahdu meidän elinaikanamme, mutta jos ilmastonmuutos ylittää tietyn kynnysarvon, Grönlannin sulaminen voi muuttua väistämättömäksi. Himalajan jää ehtii sulaa jo paljon aikaisemmin.

Komissio julkaisi toukokuussa tiedonannon siitä, mitä päästötavoitteen tiukentaminen 30 prosenttiin tarkoittaisi. Komission mukaan lisähinta verrattuna siihen mitä kaksi vuotta sitten oltiin valmiit maksamaan, kun sitouduttiin vähintään 20 prosentin vähennyksiin, olisi 11 miljardia, siis koko kansantaloudelle. Onhan se iso raha, mutta kuitenkin henkeä kohti alle 50 senttiä viikossa.

EU on luvannut vähentää päästöjään 80-95 % vuoteen 2050. Jos emme tiukenna vuoden 2020 päästörajaa, homma seuraavilla vuosikymmenillä muuttuu vastaavasti vaikeammaksi.

Päästövähennyksistä tulee myös oheishyötyjä, joiden arvoa on vaikea laskea rahassa. Puhtaampi hengitysilma tarkoittaa pitempää ja terveempää elämää. Uuteen tekniikkaan investoiminen luo työllisyyttä kasvussa olevilla aloille. Uusiutuvan energian osuuden kohottaminen ja energiapihien ratkaisujen käyttöönotto parantavat energian kotimaisuutta ja sen saannin varmuutta, ja pitävät yllä osaamistamme kovenevassa kansainvälisessä teknologiakilpailussa.

Entä fuusio ja ITER? Fuusiohan on vuosikymmenien ajan väikkynyt monien mielessä “lopullisena” tulevaisuuden energiamuotona. Sen raaka-ainetta eli vedyn raskasta isotooppia on valtamerissä rajattomasti.

Itse olen seurannut fuusiovisioita 1970-luvulta alkaen. Silloin uskottiin, että fuusio voisi syöttää virtaa sähköverkkoihin 40-50 vuoden kuluttua. Tuo aikajänne on pysynyt koko ajan suunnilleen samana, vaikka tutkimuksiin ja koelaitoksiin on käytetty miljardi toisensa jälkeen.

Ranskaan rakennettavasta ITER-koelaitoksesta piti tulla se ratkaiseva läpimurto, joka osoittaa fuusion käyttökelpoisuuden energian tuottajana. Sitä rahoittaa iso joukko maita, mutta EUn osuus on ylivoimaisesti suurin.

ITER on edennyt vasta siihen, että laitos on suunniteltu yksityiskohtaisesti. Jo tämä on räjäyttänyt kustannusarvion melkein kolminkertaiseksi verrattuna vajaan kymmenen vuoden takaiseen arvioon, 2,2 miljardista 7,2 miljardiin.

Komissio kävi ITERin rahoituksesta tosi ankarat väännöt EU-maiden hallitusten kanssa. Lopulta nämä suostuivat 1,4 miljardin lisärahaan vuosille 2012-2013. Mutta parlamentin budjettivaliokunta haluaa leikata sitä osuutta, joka maksetaan EUn oman budjetin kautta.

Mutta hei, eikö 1,4 miljardia kahdessa vuodessa ole kuitenkin paljon vähemmän kuin ilmastotavoitteen tiukentamisen hintalappu, 11 miljardia vuodessa?

On, mutta ensinnäkin mainittu 1,4 miljardia on kaikki verorahaa. Sen sijaan ilmastotavoitteen tiukentamisen 11 miljardissa on mukana kaikkien muidenkin, siis myös perheiden ja firmojen kustannukset.

Toiseksi investoinnit energian säästöön ja uusiutuvaan energiaan tuottavat hyötyä ja saman tien. Investoinnit energian säästöön tuottavat myös rahallista säästöä, kun energialaskut pienenevät. Vihreät voimalaitokset, kuten tuulivoimalat, puolestaan tuottavat energiaa.

Fuusiosta taas ei vieläkään tiedetä, tuleeko kaikki raha lopulta valumaan vain Kankkulan kaivoon.

Yhtä “fuusioreaktoria” tosin hyödynnämme koko ajan, ja se on aurinko, jota ilman maapallolla ei olisi elämää. Ja suurin osa erilaisista energiatekniikoista hyödyntää aurinkoa välillisesti. Esimerkiksi tuulen energia on alun perin auringosta lähtöisin, öljy ja kivihiilikin ovat säilöneet muinaisten kasvien sitomaa auringon energiaa.

Jos ihmisen rakentamat miniauringot eli fuusioreaktorit jonakin päivänä toimivat ja tuottavat sähköä, se sähkö voi silloin olla kalliimpaa kuin se mitä saamme muuttamalla tuon taivaalla möllöttävän “luomufuusiorektorin” energiaa sähköksi aurinkopaneeleissa.