“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Ympäristövaliokunnalla tiukka linja lentoliikenteen päästökauppaan

Olen joskus lupautunut meppien ja tuktijoiden “pariprojektiin”. Siinä mukana olevat tutkijat ovat tulleet Europarlamenttiin tällä viikolla. Minun “parini” oli Lynne, mikrobiologi, jonka tutkimusaiheet osoittautuivat äärimmäisen mielenkiintoisiksi. Hän valmistaa mikrobien avulla vetyä orgaanisista jätteistä ja kehittelee myös mikrobeita, jotka pystyvät puhdistamaan radioaktiivisesti saastunutta materiaalia “syömällä” siitä radioaktiiviset aineet. Ja näiden lisäksi hän siirtää nanohiukkasia bakteerien avulla polttokennomateriaaleihin. Näin saadaan aikaan nanopinnoitteiden hyödyt, mutta ihmisiä ei altisteta nanohiukkasille, jotka voivat tunkeutua soluihin ja tehdä siellä arvaamattomia asioita.

Ilmanlaatudirektiivistä pidettiin “varjoesittelijäkokous” eli puoluerymien välinen neuvottelu. Siinä keskusteltiin muun muassa, voiko parlamentin toiseen käsittelyyn tuoda ehdotuksia, joita ei ole hyväksytty ensimmäisessä käsittelyssä. Vihreät ja myös muutamat konservatiivit ovat tehneet ehdotuksia lasten terveyden erityisnäkökohtien huomioonottamisesta. Taustalla on USA:ssa kesällä julkaistu tutkimus, jonka mukaan ilman saasteet haittaavat lasten keuhkojen kehitystä.

Saksassa muuten viime viikolla liittotasavallan hallinto-oikeus päätti, että kunnilla on velvollisuus toimia, jos asuma-alueiden ilman pienhiukkaspitoisuudet ylittävät sallitut rajat. Müncheniläinen vihreä kunnallispoliitikko Dieter Janecek oli tehnyt valituksen oman asuma-alueensa saasteista. Münchenin kaupungilla on nyt velvollisuus säätää liikennerajoituksia eikä se voi enää piiloutua sen taa, että Baijerin osavaltio ei vielä ole aloittanut toimenpideohjelmaa ilman laadun parantamiseksi.

Ympäristövaliokunta keskusteli leludirektiivin uudistamisesta, tuoreen leluskandaalin valossa. Komissio lupasi julkaista ensi joulukuussa ehdotuksensa uudeksi leludirektiiviksi. Vanha on 1980-luvulta.

Eniten “suuren urheilujuhlan tuntua” valiokunnassa oli äänestettäessä lentoliikenteen liittämisestä EU:n hiilidioksidipäästökauppaan. Valiokunta esitti tuntuvia tiukennuksia komission esitykseen. Kun komissio ehdottaa, että päästökauppa alkaisi EU:n sisäisille lennoille 2011 ja kansainvälisille lennoille seuraavana vuonna, valiokunta haluaa päästökaupan molempiin vuodesta 2010 alkaen. Lisäksi valiokunta haluaa tiukentaa päästöoikeuksien jaon perusteita. “Historiallisista päästöistä”, jotka lasketaan vuosien 2004-2006 keskiarvona, lentoyhtiöille saa jakaa vain 75 % ja puolet tästä on huutokaupattava. Muilta sektoreilta lentoyhtiöt saavat ostaa lisää päästöoikeuksia korkeintaan noin 13 %. Toisin sanoen valiokunta haluaa lentojen päästökaupalle ehdot, jotka oikeasti pakottavat alan vähentämään päästöjä. Loppuäänestyksessä kokonaisuus hyväksyttiin melkein yksimielisesti, 55 ääntä puolesta, 1 tyhjää, ei yhtään vastaan. Raportööri Peter Liese, saksalainen konservatiivi, on siis saanut myös oman ryhmänsä pääosin hyville linjoille. Hyvä Peter!

“Cars 21”-ohjelmaa koskevassa äänestyksessä hyväksyttiin muun muassa vihreiden esitys, että liikenteeseen hyvöksytään vain sellaiset biopolttoaineet, jotka tuottavat aitoja hiilidioksidin päästövähennyksiä. Päätöksestä tuli jonkin verran epäjohdonmukainen, siitä muun muassa toivotetaan tervetulleiksi nopeat autot. Nehän ovat tosiasiassa päästöongelma. Esimerkiksi Suomessa mainostetaan nykyisin autoa, jonka huippunopeus on 225 km/h. En muista merkkiä, olen noissa asioissa sen verran tumpelo. Mutta ei missään muualla kuin Saksan moottoriteillä saa ajaa laillisesti 225 km/h, ei lähestulkoonkaan. Eikä edes Saksan moottoriteiden autojonoissa pysty siihen käytännössä. Kun tällainen auto ajaa sallittua nopeutta, esimerkiksi satasta, sen moottori käy vajaateholla ja hyötysuhde on paljon huonompi kuin sellaisen auton, jonka maksiminopeus olisi esimerkiksi 150 km/h. Toisin sanoen vauhtihirmu kuluttaa polttoainetta ihan turhanpäiten ja samalla tulee hiilidioksidipäästöjä.

Luin lisää kansainvälisen lehdistön kommentteja viime viikolla pidetyistä ilmastokokouksista. Useampikin lehti näyttää siteeraavan sitä diplomaattia, joka sanoi Bushin nolanneen itsensä, kun tämä yrittää esittää suurta ilmastonsuojelujohtajaa ja samalla torjuu sitovat päästövähennykset. Monien lehtien uutisten henki on “Bush kamppailee säilyttääkseen uskottavuutensa”.

Ilahtuneena panen merkille, että Washingtonin kokouksessa Bush on siteerannut IPCC:tä eli hän ei enää aseta kyseenalaiseksi sen tieteellistä auktoriteettia. Bush ja Rice ovat molemmat korostaneet globaalin päästövähennystavoitteen tarpeellisuutta, USA ei kuitenkaan tehnyt siitä omaa ehdotustaaan, mikä sai muut maat spekuloimaan, pystyykö USA itse sisällään päättämään, millaista tavoitetta se haluaa.

Financial Times kertoo YK:n ilmastosopimuksen pääsihteerin Yvo de Boerin sanoneen, että vain sitovat päästörajat antavat bisnekselle riittävän varmuuden jotta ne uskaltavat investoida päästöjen vähentämiseen.

Reuters on eilen raportoinut Bushin avustajakaartin häkeltyneen siitä, miten voimakas paine sitoviin päästövähennyksiin Washingtonin kokouksen osanottajien taholta tuli. 16 isoimman hiilidioksiditupruttajan kokouksessahan melkein kaikki kannattivat sitovia päästörajoja, mukaan lukien kaikki kehitysmaat. Japani liputtaa sen puolesta, että globaaleja päästöjä pitää laskea 50 % vuoteen 2050, eli on samoilla linjoilla EU:n kanssa. Japani on antanut ohjelmalleen nimeksi ”Cool Earth 50”. Jopa Kuuba ja Etelä-Afrikka ovat päättäneet kieltää hehkulamput, tosin lähinnä energian säästämiseksi, mutta ilmastonsuojelua sekin palvelee.

UNEP:in eli YK:n ympäristöohjelman johtaja Achim Steiner sanoo että YK:n ilmastohuippukokouksen ja Washingtonin kokousten ansiosta maailman hallitukset kiinnittävät paljon enemmän huomiota joulukuiseen Balin ilmastokokoukseen kuin muuten.

Kemian nobelisti Paul J. Crutzen on viime viikolla julkaissut tutkimuksen (http://www.atmos-chem-phys-discuss.net/7/11191/2007/acpd-7-11191-2007.pdf), jonka mukaan liikennepolttoaineen viljely pelloilla lämmittää ilmastoa enemmän kuin öljyn poltto. Löydös perustuu ennen kaikkea siihen, että lannoiteiden käyttö pelloilla aiheuttaa 3-5 kertaa isommat kasvihuonekaasupäästöt kuin aiemmin on luultu. Niistä muodostuu typpioksiduulia, ”ilokaasua”, joka on noin 300 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

No, tämä ei ole huono uutinen pelkästään ensimmäisen sukupolven biopolttoaineille vaan myös ylipäänsä lannoitteita käyttävälle tehoviljelylle. Tosin liikennepolttoaineen elinkaaren hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää myös vedyn avulla, jos uusiutuvalla energialla tuotetaan vetyä ja käytetään sitä vetyautoissa. EU:n komissio on antanut ymmärtää, että sen ehdottama liikennepolttoaineen hiilidioksidipäästöjen vähennys voidaan toteuttaa myös vedyn avulla.

Toyota ilmoittaakin kehittäneensä vetyä polttoaineenaan käyttävän polttokennoauton, joka kulkee 560 km yhdellä tankillisella. Se on edistystä. Ehkäpä Lynnin kehittämät mikrobit kohtapuoleen tuottavat siellä täällä vetyä tällaisten autojen polttoaineeksi.

Kanadan läntisin osavaltio British Columbia aloittaa ensi vuoden alusta hiilidioksidin päästökaupan. Tämä luo painetta pääministeri Harperia kohtaan, joka on vastustanut sitovia päästörajoja. Edellinen hallitushan valmisteli koko Kanadaa koskevaa päästökauppaa.

Eilinen Hesari kirjoittaa näkyvästi siitä, että Suomi on ilmastonsuojeluindeksissä sijalla 36, samaa tasoa Algerian ja Valko-Venäjän kanssa. Vihdoinkin rehellistä uutisointia, meillähän on jätetty tekemättä niin monia asioita, joita muissa Euroopan maissa tehdään. Ruotsi on vertailun kärjessä. Ruotsissa on uskallettu suosia esimerkiksi t
alojen lämmityksessä pellettejä ja maalämpöä.

Kiinan jättimäiset vesivoimahankkeet on todettu ilmaston kannalta huonoiksi, ihan täsmälleen samasta syystä kuin Vuotoksen allas olisi ilmaston kannalta huono. Valtavien vesivoimapatoaltaiden alle jää suuret määrät orgaanista ainesta, joka mädäntyessään tuottaa metaania. Se on voimakas kasvihuonekaasu.

Putin aikoo sitten Venäjän seruraavaksi pääministeriksi. Tapa se on sekin pysyä vallassa muuttamatta perustuslakia. Toisaalta hyvä, että perustuslakia ei muuteta yhden miehen takia. Toisaalta paha, että todellinen valtakoneisto näyttää olevan jengi, jonka epävirallinen kingi Putin on. Pitkäjänteisesti paras vaihtoehto olisi kehittää aitoa demokratiaa, jossa on aitoja vaihtoehtoja, eli puolueita, jotka vahtivat toinen toistensa edesottamuksia.

Putinin vetoa seurataan varmaan erityisen tarkkaan Ukrainassa, jolta Gazprom taas uhkasi katkaista kaasut, heti sen jälkeen kun uutiset kertoivat länsimielisten puolueiden edenneen parlamenttivaaleissa.