Ympäristönsuojelu auttaa taloutta
Tappaako ympäristönsuojelu talouden? Eipä tapa, vaan pikemminkin päinvastoin, jos on uskominen sekä tutkimusta että käytännön kokemusta.
Jo 1990-luvulla yksi johtavista kilpailukyvyn tutkijoista, yhdysvaltalainen professori Michael Porter esitti eri maiden kehitystä analysoituaan, että ympäristönsuojelu parantaa kilpailukykyä, päinvastoin kuin tuhkatiheään väitetään.
Porter totesi jopa, että maiden kilpailukyky on paras juuri niillä aloilla, joilla niiden kansalliset ympäristönormit ovat tiukimpia. Tämän havainnon selitykseksi hän tarjoaa sitä, että ympäristönormien tiukentuminen pakottaa yritykset innovoimaan.
Myös Paul Krugman, joka muutama vuosi sitten palkittiin taloustieteen Nobelilla, korostaa että ympäristönormeista tinkiminen ei tekisi ihmisistä rikkaampia, vaan köyhempiä ja kipeämpiä.
Uusien ympäristövaatimusten myötä tarvittava tekniikka muuttuu yleensä halvemmaksi. Esimerkiksi, kun autojen katalysaattoreista tuli pakollisia, niiden hinta laski kymmenesosaan siitä mitä autoteollisuus väitti silloin kun lakia vasta säädettiin.
Nykyisin erityisesti ilmastonsuojelun väitetään tappavan teollisuuden. Kuitenkin EU-alueen parhaiten pärjääviin kuuluvat Saksa ja Tanska ovat olleet edelläkävijöitä ilmastonsuojelussa. ”Vihreistä” energiatekniikoista on tullut niille vientivaltti ja työllistäjä.
Viime vuonna saksalainen Potsdam-instituutti julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan EUn ilmastotavoitteen tiukentaminen 20 prosentista 30 prosentin päästövähennykseen loisi Euroopassa kuusi miljoonaa uutta työpaikkaa, muun muassa uusien energiateknologioiden pariin ja energian säästöön, kuten talojen energiaremontteihin.
Huhtikuussa EU-komissio julkaisi ehdotuksensa työllistäväksi elvytysohjelmaksi. Sen mukaan Euroopan suurin uusien työpaikkojen potentiaali on ”vihreillä” aloilla. Vihreisiin energiaratkaisuihin voi tällä vuosikymmenellä syntyä jopa 10 miljoonaa uutta työpaikkaa..
Suomessakin merkittävimpien cleantech-yritysten liikevaihto ylitti viime vuonna 20 miljardia.
Entä laivojen uudet rikkipäästörajat, tulevatko ne liian kalliiksi?
Muistellaanpa hetki 1980-lukua, jolloin megahuoli olivat happosateet. Ne syövyttivät peltikattoja ja autoja, tiputtivat havupuista neulasia ja tappoivat joistakin järvistä kalat. Silloinkin väitettiin, että päästöjen puhdistaminen pakottaa teollisuuden muualle.
Sittemmin Euroopan tehtaiden ja voimalaitosten piipuista tulevia rikin oksidien päästöjä on vähennetty noin 90 %. Jos näin ei olisi tehty, voi hyvinkin olla, että Suomen havumetsät olisivat kuolleet ja paperiteollisuus sen mukana.
Oli muuten tosi hyvä, että tätä tehtiin koko Euroopassa. 1980-luvulla Suomen happosateista iso osa oli peräisin muista maista. Toisaalta veimme ja toimme rajojen yli suunnilleen yhtä paljon happosateita aiheuttavia päästöjä.
Kun nyt laivoissa on kohta käytettävä puhtaampaa polttoainetta tai puhdistettava savukaasut, suurin hyötyjä on terveytemme. Nykyisin noin 50 000 eurooppalaisen arvioidaan kuolevan vuodessa laivojen saasteisiin.
EU-komission arvion mukaan laivapäästöjen suitsimisesta saatavan terveyshyödyn taloudellinen arvo on 8 ja 18 miljardin euron välillä ja kustannukset 0,6-3,7 miljardia. Terveyshyödyn taloudellinen arvo on siis vähintään kaksinkertainen kustannuksiin verrattuna.
Kustannukset ja hyödyt tulevat tietysti eri tahoille. Hyöty jakautuu kaikille, kustannukset tulevat laivanvarustajille. Mutta myös työnantajat hyötyvät sairauspoissaolojen vähenemisestä. Ja tietenkin puhdistuslaitteiden valmistajat, tässä tapauksessa muun muassa Wärtsilä, saavat tilauksia ja työtä.
Kaikkein vaikeinta monille tuntuu olevan ymmärtää, miksi luonnon monimuotoisuutta, ”öttiäisiä”, pitäisi suojella.
Tutkimus paljastaa kuitenkin jatkuvasti uusia tietoja siitä, miten luonnon monimuotoisuus hyödyttää myös ihmistä. Kerron tästä kaksi esimerkkiä.
Riista- ja kalatalouslaitoksen huhtikuussa julkaisema tutkimus kertoo, että Itämeren turskat auttavat lohia selviytymään.
Itämeren lohikannan heikkeneminen on johtunut ylikalastuksen ohella salaperäisestä M74-taudista, joka on tappanut smoltteja eli lohenpoikasia kasapäin.
Nyt on selvinnyt, että M74-taudin taudin on aiheuttanut turskan vähyys. Sen johdosta lohet popsivat liikaa rasvaista kilohailia, niiden ravinnosta tulee yksipuolista ja ne kärsivät tiamiini-vitamiinin vajeesta. Tämä on aiheuttanut smolttien joukkokuolemat.
Viime syksynä eteläisen Itämeren turskakantaa oli jo saatu elpymään ja kudulle nousseiden lohien mädissä tiamiinia oli sen verran, että tutkijoiden mukaan smolttien pitäisi selvitä paremmin. Itämeren turskakannan elvytys hyödyttää siis esimerkiksi Tornionjokivarren asukkaita, joille kalastusturismi tuo tuloja.
Yksi yllättävimpiä uusia tuloksia on, että lähiympäristön luonnon monimuotoisuus voi suojella allergioilta.
Tämä havainnon – tai hypoteesin – takana on tutkimusryhmä, jota johti yksi Suomen kansainvälisesti arvostetuimmista luonnontieteilijöistä, ekologi Ilkka Hanski. Tutkimus on julkaistu toukokuussa USA:n tiedeakatemian PNAS-tiedelehden verkkoversiossa.
http://www.pnas.org/content/109/21/8334.full?sid=81c3d912-f3ba-49a2…
Hanskin ryhmä tutki joukkoa pohjoiskarjalaisia nuoria. Rakennetussa ympäristössä asuvilla oli enemmän allergioita kuin niillä, jotka asuvat peltojen ja metsien luona. Tutkijat kävivät läpi myös kotipihojen kasvit. Mitä useampaa harvinaista luonnonkukkaa pihalla kasvoi, sitä vähemmän oli allergioita.
Syytä tähän yhteyteen ei vielä tiedetä, mahdollisesti se syntyy bakteerien kautta. Allergioita oli nimittäin vähiten myös niillä, joiden iholla elävien gammaproteobakteerien kirjo oli monimuotoisin.
Jos lähiluonnon monimuotoisuudella ja allergiattomuudella on yhteys, silloin monimuotoisuuden arvo ihmiselle on hyvin konkreettinen ja tällä on myös suuri taloudellinen arvo.