Ylikansallinen veronkierto kuriin
On arvioitu, että EU-maat menettävät veronkierron vuoksi noin 1000 miljardia euroa vuodessa. Se on paljon. Se on melkein 20 kertaa Suomen valtion budjetti, enemmän kuin EU-maiden yhteenlasketut terveydenhoitomenot tai enemmän kuin EU-maiden yhteenlaskettu vuotuinen velkaantuminen talouskriisin aikana. Se on 2000 euroa EU-kansalaista kohti.
Suomalaisia on noin prosentti EU-kansalaisista. Prosentti 1000 miljardista on 10 miljardia euroa. Sillä taitaisi ratketa Suomen kuuluisa kestävyysvajekin. EU:n on ryhdyttävä toimiin ylikansallista veronkiertoa vastaan, sillä muuten hyvinvointivaltiosta jää vain muisto.
Viime syksynä Helsingin Sanomat julkisti, paljonko suurimat suomalaiset pörssiyhtiöt ovat maksaneet tuloksestaan yritysveroja vuonna 2010. Yhdeksän isoimman firman joukossa Wärtsilä maksoi veroja isoimman prosentin, 18,6 prosenttia. Seuraavaksi tulivat Fortum 11,3 ja Kone 6,2 prosentilla. Nokia pulitti tuloksestaan yritysveroa vajaat 0,1 prosenttia, Metso ja Nokian renkaat pyöreän nollan.
Stora Enso tuo Brasilian tehtaaltaan Suomeen sellua, joka kirjataan EU:hun saapuneeksi Hollannissa. Syy on se, että Hollanti perii vain 1,5 prosentin veron, Suomessa vero olisi korkeampi.
Viime viikon maanantaina EU-komissio vihdoin antoi vihreidenkin pitkään vaatiman ehdotuksen siitä, miten EU tukkii porsaanreikiä, joiden avulla suuryritykset välttelevät veroja. Sillä suuryrityksistähän on kyse. OECD:n mukaan suurfirmat maksavat tuloksestaan yritysveroa keskimäärin 5 prosenttia, pienyritykset 30 prosenttia.
Useissa maissa toimivien firmojen veronkierto on käytännössä niin sanottua aggressiivista verosuunnittelua, joka voi käyttää lain porsaanreikiä, olla selkeästi laitonta tai liikkua harmaalla alueella. Nyt EU-komissio ehdottaa pelisääntöjen selventämistä. Osa sellaisesta kikkailusta, joka nyt on laillista, kiellettäisiin.
Yksi veronkierron keino on ollut siirrellä tuottoja emoyhtiön ja tytäryhtiöiden välillä yli maiden rajojen niin, että veroja maksetaan yhteensä mahdollisimman vähän. Verotulot ovat karanneet korkeamman verotuksen maista sinne, missä yritysverotus on kaikkein alhaisin. EU-maiden hallituksiin kohdistuu koko ajan paine alentaa yritysveroa, jotta yritysten verot eivät karkaisi kokonaan muualle. Kun Ruotsi hiljattain alensi yritysveroa, Suomi seurasi perässä.
Firmat myös kikkailevat säädöksillä, joiden tarkoitus on estää firmaa joutumasta verotetuksi samasta asiasta kahteen kertaan kahdessa maassa. Tuloksena on ollut ”kaksinkertainen verottamattomuus”, eli veroa ei makseta yhdessäkään toimintamaassa. Esimerkiksi niin sanottuja hybridilainoja, eräänlaisia osakesijoituksen ja velkakirjan välimuotoja, on katsottu maksajan maassa verovähennyskelpoiseksi velanmaksuksi ja saajamaassa omalle pääomalle maksettuna verovapaana osinkona, eikä veroa ole maksettu kummassakaan maassa. Komissio esittää tämän porsaanreiän sulkemista.
Finnwatch julkisti lokakuussa raportin, jonka mukaan Pohjoismaiden ja myös Suomen suurin yksityinen terveysalan konserni Attendo on käyttänyt juuri hybridilainoja verojensa minimoimiseen. Attendon liiketoiminta on ollut kannattavaa, mutta veroviranomaisille on näytetty tappiollista tulosta erinäisten rahoitusjärjestelyjen avulla. Kaiken kukkuraksi Attendon pääomistaja on Jerseyn saarille rekisteröity IK2004-rahasto. Tietoja Attendon omistajan rahaliikenteestä ei saada, koska niitä suojelevat Jerseyn salaisuuslait.
Rahoitusjärjestelyjen lisäksi ongelmia onkin juuri avoimuuden puutteessa. Toinen Finnwatchin julkistama tapaus on Outotec, joka toimii muun muassa Sambiassa, Ghanassa ja Etelä-Afrikassa. Tietoa yhtiön toiminnasta kyseisissä maissa ei ole saatavissa. Kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten on mahdotonta selvittää yhtiöiden sisäisiä rahavirtoja ja järjestelyjen laillisuutta. Juuri tämän takia on saatava voimaan maakohtaisen kirjanpidon säännöt.
Veronkierron suitsimisella on kiire, muuten ei hyvinvointivaltiota pystytä puolustamaan. Eikä riitä, että muutoksia tehdään vain EU:ssa. OECD on luomassa kansainvälisiä yritysverotuksen pelisääntöjä G20-maiden annettua sille tämän tehtävän.
On kaikkien rehellisten veronmaksajien etu, että pelisäännöt saadaan nopeasti voimaan niin EU:ssa kuin globaalilla tasolla. Tarkoituksellisesta verojen minimoinnista pitää tehdä laitonta. Verot kustakin toiminnasta pitää maksaa siihen maahan, missä firma tosiasiassa toimii.