“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Yhden totuuden Suomi

Ydinvoimalobbarit näyttävät onnistuneen ainakin Aamulehden ja Hesarin suhteen. Molempien lehtien uutisointi Pekkarisen ydinvoimaesityksestä on kuin suoraan ydinvoimalobbarin käsikirjasta.

Seuraavassa muutama lisätieto siihen, mitä Hesari ja Aamulehti kertovat.

Aamulehti: ”Kaksi uutta ydinvoimalaa suitsimaan sähköntuontia. … Suomesta tulee sähköomavarainen 2020-luvulla. Nyt Suomi tuo sähköä Venäjältä kahden ydinvoimalan verran vuodessa.” Hesari: ”Kaksi lupaa haluttiin, jotta Suomi saavuttaa sähkössä hallituksen kaipaaman omavaraisuuden ja pääsee eroon Venäjän tuonnista.”

Tähän kaksi kommenttia:

1. Todellisuudessa sähkön tuonti Venäjältä ei ensisijaisesti johdu Suomen oman tuotantokapasiteetin puutteesta. Sähköä tuodaan aina kun tuontisähkö on halvempaa kuin kotimainen tuotanto, vaikka omia voimalaitoksia seisoisi. Sähkön tuontia Venäjältä käytettiin perusteena myös vuonna 2002 kun eduskuntaa taivuteltiin lisäydinvoiman puolelle. Kun eduskunta antoi luvan, sen enempää ministeriö kuin sähköyhtiötkään eivät tehneet mitään Venäjän sähköntuonnin lopettamiseksi. Vuoden 2002 ydinvoimapäätöksen jälkeen olin BBCn radiokeskustelussa yhdessä Kimmo Sasin kanssa. Sanoin, että jos nyt olette johdonmukaisia, sähkön tuonti Venäjältä lopetetaan. Sasi nauroi ja sanoi, ettei niin tietenkään tehdä, kun Venäjältä saa sähköä havalla.

2. Sähköomavaraisuus tai ainakin kyky siihen olisi sinänsä hyvä asia. Mutta siihen ei tarvita lisäydinvoimaa. Vihreät julkaisivat aiemmin keväällä ”Vihreän kasvun mallin”, jossa tämä osoitetaan selvin numeroin. Suomi pääsee vuoteen 2020 mennessä sähköomavaraiseksi kolmella keinolla. Uusiutuvan energian kasvattamisen lisäksi tulee tehostaa energian käyttöä ja lisätä sähkön kysyntäjoustoa, mikä leikkaa kulutushuippuja. Tämä onnistuu vaikka laskelmien pohjana käytettäisiin Metsäteollisuus ry:n (selvästi liioiteltuja) sähkönkulutusennusteita eikä työ- ja elinkeinoministeriön maltillisempia lukuja. www.vihreat.fi/ydinvoima/vihrean_kasvun_malli

Hesari: ”Kuluttaja maksaa uusiutuvan energian tuen”

Kommentti: Tavallinen kuluttaja ja ihminen vakuuttaa ydinvoiman. Suomen laki ei vaadi voimayhtiöitä korvaamaan täysimääräisesti ydinvoimaonnettomuuden kustannuksia. Jos tulee iso haaveri, viulut maksaa veronmaksaja ja kaikkein isoimmassa haaverissa sekään ei riitä vaan vahingon kärsijät jäävät nuolemaan näppejään. Veronmaksaja maksaa myös, jos ydinvoimalan purkaminen tulee arvioitua kalliimmaksi. Näin voi hyvinkin käydä, sillä tähän mennessä esimerkiksi USAssa saadut kokemukset ydinvoimaloidn purkamisesta kertovat, että purku voi maksaa jopa tuplasti rakentamiseen verrattuna. Tavallinen ihminen maksaa myös, jos ydinjätteen säilytyksessä jotain menee pieleen. Voimayhtiön vastuu ydinjätteestä päättyy siihen, kun maanalainen potero suljetaan. Seuraavat miljoona vuotta jätteistä vastaa yhteiskunta. Ydinjätteen loppusijoituksen kustannuksista kenelläkään ei ole todellista tietoa, koska kaikki suunnitelmat ovat toistaiseksi vain suunnitelmia. Tavallinen ihminen meillä ja muualla maksaa myös fossiilienergian aiheuttamat ilmastonmuutoksen ja ennenaikaiset kuolemat.

Hesari: ”Saksassa uusiutuvan energian tuki on nostanut kotitalouksien sähköstä maksamaa hintaa 7,5 prosenttia RWI-tutkimuslaitoksen mukaan.”

Kommentti: RWI on lähellä Saksan suuria sähköyhtiöitä, jotka käyvät jatkuvaa kampanjaa uusiutuvan energian syöttötariffia vastaan. Sen äskettäin julkaisema ”tutkimus” on kooste vanhoja ja paikkansapitämättömiksi osoitettuja väitteitä ja vanhentuneita lukuja. Saksan ympäristöministeriön sivuilta löytyy vastine RWIn ”tutkimukseen”. http://www.erneuerbare-energien.de/inhalt/45291
Saksassa uusiutuvan energian osuus sähkönkulutuksesta oli viime vuonna 16 %. Uusiutuvan energian hyödyntämiseen on kannustanut syöttötariffi, joka myös EUn komission analyysien mukaan on kokeilluista keinoista tehokkain tapa lisätä investointeja uusiutuvaan energiaan. Syöttötariffi toisaalta nostaa sähkön hintaa, koska ”vihreästä” sähköstä maksetaan markkinahintaa korkeampi hinta. Mutta samaan aikaan tuulisähkö on alentanut sähkön markkinahintaa. Sähköpörssi nimittäin toimii siten, että sähkön hetkellisen hinnan määrää käyttökustannuksiltaan kallein toiminnassa oleva voimala. Tuulivoiman käyttökustannus on melkein nolla. Kun tuulivoimaa on tarjolla paljon, se syrjäyttää verkosta kalleinta fossiilista ja samalla alentaa sähkön markkinahintaa. Tämä vähentää perinteisten suurten sähköyhtiöiden voittoja ja juuri siksi ne kampanjoivat syöttötariffia vastaan. Keskustelin aiheesta kerran suomalaisen paperiteollisuuden edustajien kanssa. Ne, joilla on tehtaita Saksassa kertoivat tietävänsä kokemuksesta, että kun tuulisähköä on tarjolla paljon, sähkön pörssihinta laskee melkein nollaan. Kun nämä tuulivoiman molemmat hintavaikutukset otetaan huomioon, tuulivoiman vaikutus kuluttajan sähkölaskuun on olemattoman pieni. Uusiutuvan energian syöttötariffit ovat myös tuoneet sähkömarkkinoille paljon pieniä ja keskisuuria toimijoita ja näin murtaneet isojen sähköyhtiöiden oligopolin. Tämä on toinen syy siihen, että isot sähköyhtiöt vastustavat syöttötariffia.

Hesari kertoo, että TVO:n uuden ydinvoimalan kustannuksiksi on arvioitu 3-4 miljardia euroa, Fennovoiman 4-6 mrd euroa.
Kommentti: Nämä hinnat ovat selkeästi alakanttiin. TVO teki Olkiluoto kolmosesta kaupat (julkisuudessa olleiden tietojen mukaan) 3,2 miljardilla. Nykyisin Areva kauppaa samanlaisia laitoksia noin 7 miljardin hintaan.

Kokoomuksen ja keskustan eilen tekemässä kaupassa on monta uskomatonta asiaa. Yksi niistä on silmänkääntötemppu nimeltä Fennovoima. Tämän yhtiönhän perusti saksalainen sähköjätti EON. Se sai pakit hankkeestaan rakentaa ydinvoimala Loviisan viereen Ruotsinpyhtäälle. Perusteluna oli muun muassa se, että laitoksen suoja-alueella asuisi liikaa ihmisiä. EON naamioitui suomalaiseksi, otti nimekseen Fennovoima ja sai mukaansa joukon suomalaisia firmoja. Näiden firmojen edustajat ovat pommittaneet alueensa kansanedustajia vaatien, että ”meidän” Fennovoimalle pitää antaa lupa. Nyt Kokoomus ja Keskusta päättivät niin, vaikka ainakin Simoon kaavaillun voimalapaikan suojavyöhykkeellä asuu enemmän ihmisiä kuin Ruotsinpyhtäällä. Kaiken huipuksi Fennovoima ei vielä tiedä, minne ydinjätteet pannaan ja Pekkarinen lupaa Hesarin mukaan hövelisti, että ”tämä [selvyys siitä mitä ydinjätteelle tehdään] ei ole ehto rakennusluvalle”. On siinä yhteiskunnan kokonaisedun harkintaa kerrakseen.

On suomalainen erityispiirre, että suurimmat tiedotusvälineet toistavat suunnilleen yksi yhteen suurteollisuuden lobbausväitteitä. Tämä on YYA-Suomen henkistä perua. Silloinhan suomalaiset kasvatettiin ajattelemaan, että on vain yksi vaihtoehto ja siihen on tyytyminen. Ja se ainoa mahdollinen vaihtoehto on sellainen, jota ihmiset eivät oikeasti halua.