Ydinvoima on huono idea – edelleen

Ydinvoimaa paremmat vaihtoehdot eivät ole enää teoriaa vaan käytäntöä.
Tässä kuussa tuli vuosi Japanin kolmoistragediasta, maanjäristyksestä, tsunamista ja Fukushiman ydinvoimaonnettomuudesta. Ensi kuussa on Tshernobylin vuosipäivä.
Fukushiman radioaktiivinen laskeuma näkyy Suomen sienissä, ennen kuin Tshernobylin jäljet ovat hävinneet. Alueella Kaakkois-Suomesta Keski-Suomen ja Pirkanmaan kautta Merenkurkkuun suppilovahverot ja mustat torvisienet sisältävät radioaktiivista cesiumia keskimäärin 2-3 kertaisesti verrattuna EU-rajaan elintarvikkeille, rouskut vielä enemmän.
2000-luvulla on tullut vain selvemmäksi miten huono idea ydinvoima on. On vaikea löytää alan lupausta, jota ei olisi rikottu. Samaan aikaan uusiutuva energia ja energiapihi teknologia ovat kehittyneet ja muuttumassa valtavirraksi.
Keskeisin ydinvoimalupaus on, että moninkertaiset turvajärjestelyt tekevät suuronnettomuuden käytännössä mahdottomaksi.
Mitä sanoo kokemus? Ydinvoimalat pitäisi suunnitella siten, että reaktorisydän saisi sulaa korkeintaan kerran 100 000 vuodessa. Todellisuudessa suuronnettomuus on koettu noin 20 kertaa useammin, keskimäärin 5000 reaktorivuoden välein. Maailman reaktorien yhteensä noin 14 000 toimintavuoden aikana on koettu Harrisburg, Tshernobyl ja Fukushima.
Tällä viikolla Fukushiman reaktorirakennusten sisällä radioaktiivisuus nousi taas. Jos seuraava maanjäristys hajottaa käytetyn ydinpolttoaineen välivaraston lopullisesti, ihmiset saatetaan joutua evakuoimaan 450 km säteeltä. Tämä tarkoittaa myös Tokiota.
Pahat ydinvoimaonnettomuudet ovat saaneet alkunsa tapahtumista, joita suunnittelijat eivät ole ottaneet huomioon. Suomen kannalta keskeistä ei ole, voiko meillä sattua tsunamia, vaan mitä sellaista voi tapahtua meillä ja naapurimaissa, jota suunnittelijat eivät ole ottaneet huomioon.
Seuraavan sukupolven ydinteknologioita on lupailtu iät ja ajat. 1970-luvulla kun opiskelin energiatekniikkaa, visioitiin että ydinvoimaloiden polttoaineena aletaan käyttää toriumia, jota on paljon enemmän kuin uraania, ja että nykymallisista laitoksista, jotka käyttävät uraanista vain pienen osan, siirrytään nopeisiin eli hyötöreaktoreihin, jotka tuottavat itse uutta polttoainetta. Visioita ovat edelleen.
Kymmenkunta vuotta sitten ”ydinvoiman renessanssista” puhuneet lupasivat ”uuden sukupolven” reaktoreita, jotka maksaisivat 1000 dollaria kilowatilta. Olkiluoto kolmosen piti edustaa tätä uutta uljasta sukupolvea. Sen ja Ranskaan Flamanvilleen rakenteilla olevan samantyyppisen reaktorin todellinen hinta on ainakin nelinkertainen. Uusimmat tarjoukset tästä EPR-reaktorityypistä liikkuvat 6000 dollarissa kilowatilta, samoin japanilaisten ja amerikkalaisten AP1000 ja ABWR-reaktorityyppien.
Ydinjäte on yhtä vaarallista kuin ennenkin. STUKlta saamieni lukujen mukaan käytetty ydinpolttoaine on vielä sadantuhannen vuoden kuluttua reaktorista poistamisen jälkeen noin 150 kertaa radioaktiivisempaa kuin ydinpolttoaine ennen reaktoriin panemista ja noin 3 miljoonaa kertaa radioaktiivisempaa kuin suomalainen peruskallio.
Vuonna 2000 maailmassa käynnistettyjen tuulivoimaloiden teho ylitti samana vuonna käynnistettyjen ydinvoimaloiden tehon. Investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat siitä kasvaneet monikymmenkertaisiksi. Vuonna 2010 uusiutuvaan energiaan investoitiin maailmassa jo isommalla rahalla kuin fossiilisiin.
Vuosina 2008-2010 aloitetuista 38 reaktorityömaasta 25 on Kiinassa, 6 Venäjällä ja 3 Koreassa. Suomen ulkopuolella länsimaissa vain ydinasemaat vakavasti harkitsevat tai rakentavat ydinvoimaa. Haluammeko me suomalaiset asemoitua osaksi Itä-Eurooppaa ja Aasiaa?
Viime vuonna EU-maiden ydinvoimateho väheni lähes 6000 megawattia. Vuosina 2000-2011 ydinvoimakapasiteetti 27 EU-maassa laski noin 14 000 MW. (Suomessa on ydinvoimaa tällä hetkellä vajaat 3000 MW.)
EU-maissa viime vuonna eniten verkkoon kytkettiin uutta aurinkosähkön tuotantoa, 21 000 MW. Uutta tuulivoimaa otettiin käyttöön reilut 9600 MW ja kaasuvoimaloita 9700 MW. Kaikki muut sähköntuotantomuodot jäivät kauas näiden taakse.
Kannattaa muistaa, että ydinenergia kehitettiin ydinaseiden kylkiäisenä. Valtaosa ydinreaktoreista soveltaa tekniikkaa, jossa tarvitaan rikastettua uraania, eli isotoopin 235 osuus pitää nostaa moninkertaiseksi luonnonuraaniin verrattuna. Tällä tavalla saatiin ydinaseiden valmistuskustannuksia alas. Valitettavasti sama asia auttaa ydinaseiden leviämistä, koska ydinaseohjelmat voidaan naamioida ”rauhanomaisiksi” ydinvoimaohjelmiksi.
Kylmän sodan aikana ydinsodan uhka tuntui niin suurelta, että sen rinnalla ydinvoimaonnettomuuden vaara hälveni.
Nyt tilanne on toinen. Saksassa on kaikkien puolueiden hyväksymällä päätöksellä päätetty ajaa ydinvoima alas vuoteen 2022. Sveitsi päätti tehdä saman pitemmällä aikataululla. Italia päätti pitää ydinvoimasuunnitelmat jäissä. Belgia vahvisti jo aikaisemmin tehdyn ydinvoimasta luopumispäätöksen.
Ranskakin saattaa alkaa vähentää ydinvoimaa. Sosialistipuolueen presidenttiehdokas Francois Hollande on sopinut vihreiden kanssa, että ydinvoiman osuus sähköntuotannosta putoaa 75 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja uusia reaktoreja ei rakenneta. Ranskalaisten selvä enemmistö haluaa mielipidetiedustelujen mukaan irti ydinvoimasta.
Suomalaisille paras ratkaisu on kiriä vihreän energiatekniikan osaajien ja edelläkävijöiden joukkoon.