“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Vodkaa vodkaa, mutta mistä vodka on tehty…

Parlamentin täysistunto äänesti paljon intohimoja herättäneestä vodkan määritelmästä. Asia kismittää minua periaatteesta. Viskillä ja vaikka millä alkoholijuomilla on tarkat kriteerit, miten valmistettua juomaa saa kutsua miksikin. Esimerkiksi viskin raaka-aineen pitää olla viljamallasta. Miksi vodkan kriteerit saisivat olla väljempiä? Vodkaa on perinteisesti valmistettu vain viljasta ja perunasta, mutta sittemin vodkana on alettu myydä jos jonkinlaisista maatalousjätteistä, myös sokeriruo´osta ja hedelmistä tislattuja viinoja. Suomalaiset ovat ajaneet lähinnä sitä, että vodkaksi saisi kutsua viljasta, perunasta ja sokerijuurikkaasta tehtyä kirkasta viinaa. Minusta sokerijuurikaskin on tässä itse asiassa liikaa, mutta äänestin kuitenkin tämän vaihtoehdon puolesta. Se hävisi äänin 235 puolesta, 395 vastaan ja 24 tyhjää. Sen jälkeen äänestin sellaisten vaihtoehtojen puolesta, että muista aineista tehtyjä vodkia kutsuttaiin ”ei-perinteiseksi vodkaksi” tms, näitä malleja oli useita, mutta ne kaikki hävisivät.

Istunto hyväksyi suurella äänten enemmistöllä ministerineuvostossa sorvatun kompromissin, jonka mukaan muusta paitsi viljasta ja perunasta valmistetussa vodkassa pitää olla merkintä, mistä aineesta se on tehty. Merkinnän kokoa ei ole määritelty, eli se voi olla vaikka kärpäsenkakan kokoinen. Kun edellä kuvatut vaihtoehdot olivat hävinneet, tuin tätä vaihtoehtoa, jonka läpimeno tiedettiinkin etukäteen hyvin todennäköiseksi. Kun parlamentin enemmistö ja ministerineuvosto nyt ovat samaa mieltä, asia on lopullisesti ratkaistu. Vaikka en ole moneen vuoteen juonutkaan vodkaa, silti ottaa jonkin verran päähän.

Skotlannin kansallismielistä puoluetta edustava meppi Ian Hudghton tiedotti äänestyksen jälkeen, että perinteiset viskimaat voivat olla tyytyväisiä siihen, miten samassa direktiivissä määriteltiin vaatimukset sille, millaista juomaa saa kutsua viskiksi. Tämä nyt vain esimerkkinä siitä, miten eri tavalla vodkaa kohdeltiin verrattuna suunnilleen kaikkiin muihin alkoholijuomiin.

Toinen suurta huomiota herättänyt äänestys tämän päivän istunnossa oli kissan ja koiran turkkien tuontikielto EU:hun. Se on lähtenyt liikkeelle parlamentin aloitteesta, sen jälkeen kun eläinsuojelijat hälyttivät siitä, että muun muassa Kiinassa tapetaan valtavat määrät kissoja ja koiria, joiden turkit myydään Eurooppaan.

Parlamentti hylkäsi komission ehdottaman porsaanreiän tähän lakiin. Komissio nimittäin oli ehdottanut, että sellaisten koirien ja kissojen turkkeja saisi edelleen tuoda EU:hun, joita ei ole kasvatettu eikä tapettu turkisten tuottamista varten. Tällaistahan olisi ollut ihan mahdoton valvoa, joten oli tosi hyvä, että parlamentti tyrmäsi sen. Uskooko joku, että itsestään kuolleita kulkukoiria ja –kissoja turkit priimakunnossa löytyisi niin paljon, että niiden turkkien myynti voisi olla mitenkään merkittävä bisnes?

Vihreät toivovat, että tämä on alku laajemmalle turkisten tuontikiellolle.

Kiina suunnittelee valtatien rakentamista Mount Everestille. Se yltäisi 5200 metrin korkeuteen. Eipä ihme, jos ympäristönsuojelijat ovat hankkeesta huolissaan. Pikkuisen ihmettelen, mitä sillekin tielle tapahtuu ilmastonmuutoksen edetessä, Himalajan jäiden ja ylärinteiden ikiroudan sulaessa. Tällöin voi tulla yllättäviä kivivyöryjä ja myös jäätiköihin keräytyneet sulamisvesijärvet voivat äkillisesti purkautua alaspäin.

Islannissa VistOrka-niminen firma on ilmoittanut investoivansa 3,5 miljoonaa dollaria vetytekniikkaan, siis uusiutuvan energian avulla tehdyn vedyn käyttöön liikenteen polttoaineena, autoista veneihin ja laivoihin. Siitä tulee maailman isoin vetyalan demoprojekti.

Illalla olin Finnairin suomalaismepeille tarjoamalla illallisella. Aiheena oli tietenkin lentoliikenteen liittäminen EU:n hiilidioksidipäästökauppaan. Totta kai Finnairilla oli ehdotuksia siitä, miten komission esitystä pitäisi muuttaa. Mutta korvilleni oli musiikkia, kun firman edustajat sanoivat päästökaupan olevan periaatteessa oikein fiksu tapa vähentää päästöjä, kun säännöt tehdään oikein, päästökauppa ohjaa päästövähennykset sienne, missä se on halvinta.

Keskustelun loppuvaiheessa yksi isännistä mainitsi, että maailman siviili-ilmailujärjestö IATA on asettanut tavoitteekseen tehdä lentoliikenteestä 50 vuodessa saastuttamaton liikennemuoto. Tämä voi kuulostaa utopistiselta. Mutta jo se, että ylipäänsä pystytään lentämään, osoittaa, että aika uskomattomat asiat voivat muuttua mahdollisiksi. Tässä oli minusta oikeaa asennetta!