Vihreät vaativat parlamentille avustajaohjesääntöä
Guardian kertoi, että tuulen nopeus Britannian rannikolla oli eilen ollut 82 mailia tunnissa, mikä tekee noin 130 km/h eli n 36 m/s. Se on ollut jo sangen reipas tuuli. Ei ihme, jos Frankfurtissakin kone korkeutta pudottaessaan vaappui ja natisi enemmän kuin koskaan muistan niin ison lentokoneen tehneen.
Parlamentin Itämeriryhmässä puhuttiin Venäjän tilanteesta presidentinvaalien jälkeen. Vähän myöhemmin yksi paikalla olleista lähetti Radio Free Europen nettisivuilta löytämänsä mielenkiintoisen artikkelin. Siinä väitettiin, että Venäjän energiajätit, Gazprom ja Rosneft, ovat finanssikriisin partaalla. Uutinen perustuu Energiapolitiikkainstituutin johtajan Vladimir Milovin artikkeliin. Näiden firmojen velkaantuneisuus on jo jonkin aikaa huolestuttanut ekonomisteja, jotka pelkäävät, että valtio joutuu käyttämään niiden pelastamiseen valuuttavarojaan. Milov kirjoittaa, että jos globaali luottokriisi jatkuu, tämän heijastusvaikutukset voivat horjuttaa myös näitä ”ennätysvelkaantuneita” yhtiöitä, joiden velka viime vuoden kolmannella neljänneksellä oli 85 mrd USD, joka on noin 20 % Venäjän kaikkien yhtiöiden velasta. Milovin mielestä näiden yhtiöiden finanssikriisin on tähän asti peittänyt vain öljyn korkea hinta.
Täysistunnossa äänestettiin kestävää liikennepolitiikkaa koskevasta raportista. Vihreiden ehdotus siitä, että EU-alueella pitäisi säätää yleinen 130 km/h maksiminopeusrajoitus, ei mennyt läpi. Ehdotuksen perustelu on paitsi liikenneturvallisuus, myös päästöjen vähentäminen, koska noin 80 km/h nopeudesta alkaen auton polttoaineenkulutus ja päästöt alkavat kasvaa melko jyrkästi nopeuden kasvaessa. Tässä oli taas yksi pikku esimerkki siitä, miten vaikeaa on löytää poliittista tahtoa toimiin, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin. Juuri siksi liikenteen päästöt kehittyvät ihan eri suuntaan kuin muiden alojen, kuten EEA:n tuoreessa raportissa kerrottiin.
Europarlamentin vihreä ryhmä julkisti ehdotuksensa siitä, miten estettäisiin meppien avustajamäärärahojen väärinkäyttö. Tärkeintä olisi hyväksyä parlamentin yhteinen avustajaohjesääntö, jota vihreät ovat muuten ajaneet noin 10 vuotta. Mutta sen jälkeen kun julkisuuteen vuoti raportti avustajamäärärahojen väärinkäytöstä, parlamentin poliittisten ryhmien puheenjohtajat eilen pyysivät komissiota valmistelemaan tällaisen ohjesäännön.
Sähköpostissa tuli viesti, jossa pyydettiin vetoamaan Romanian opetusministeriin Cristian Adomniteihin, jotta kehitysoppi palautettaisiin takaisin kouluopetukseen. Viestin mukaan se on poistettu opetussuunnitelmista lukuvuodesta 07-08 alkaen. Vielä lukuvuonna 06-07 se oli opetussuunnitelmissa. No jos tämä on totta, niin Romanian hallitus edistää tosi tehokkaasti maansa kehittymistä korkean osaamisen maaksi. Eteenpäin Turkmenistanin viitoittamaa tietä! Siellähän kouluissa opiskellaan entisen presidentin Ruhnama-teosta, josta on tehty maan pyhä kirja.
Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa neuvotellaan kansainvälisen meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen rajoittamisesta. Esillä on myös laivojen rikin ja typen oksidien päästöjen rajoittaminen. Olisi tosiaan aika. Kansainvälisillä vesillä kulkevissa laivoissa käytettävä polttoaine on järkyttävän likaista verrattuna mihinkään, mikä maalla on sallittu. Eräs tuttavani onkin sanonut laivoja uiviksi jätteenpolttolaitoksiksi, koska niiden tankeissa käytettävä niin sanottu bunkkeriöljy on oikeastaan öljynjalostamojätettä.
USA:ssa on julkaistu tutkimus, jonka mukaan pienetkin määrät lääkkeistä peräisin olevaa synteettistä estrogeenia on vaaraksi kalojen lisääntymiselle, erityisesti pikkukalojen. Synteettistä estrogeenia tulee vesistöihin jätevesien mukana, ehkäisypillereitä ja estrogeenilääkkeitä syövien naisten virtsasta. Ennestään tiedetään että estrogeenit muuttavat vesissä koiraskaloja naisellisemmiksi ja hidastavat naaraskalojen kehitystä.
Illalla oli Suomen energiateollisuuden lobbausillallinen suomalaismepeille. Taas kuulimme, miten kaikki ilmastonsuojeluun liittyvä on niin vaikeaa ja varsinkin uusiutuva energia ihan mahdotonta. Vieressäni istui erään pienehkön paikallisen sähköyhtiön edustaja, joka hoki korvani juuressa ”ei se mitään auta … ei sillä Suomen asioita ratkaista … sellaista ny voi tulla joskus 50 vuoden päästä …ei siitä mitään tule …”. Jos on joskus päässyt unohtumaan, miksi 80-luvun puolessavälissä kyllästyin sähkövoimainsinööreihin ja vaihdoin alaa, niin nyt se on taas vähän aikaa helpompi palauttaa mieleen. Onneksi kaikki valta ei ole sähköinsinööreillä, varsinkaan sähkövoimainsinööreillä, toivoo nimimerkki sähkövoimatekniikan lisensiaatti.