Vihreät selättivät vanhoillisen perhelinjan

Lontoo on eilen ollut kaaoksessa, kun sinne satoi lunta noin 30 senttiä. Suurin osa joukkoliikenteestä oli pysähdyksissä, lukemattomat koulut ja työpaikat olivat suljettuina. Guardianissa on upea reportaasi valkoiseksi muuttuneesta kaupungista. Queen’s Parkissa ihmiset ovat laskeneet mäkeä muovikasseilla, tarjottimilla, ilmapatjoilla, ”Myytävänä” -kylteillä ja vaikka millä. Eräässä pikkukaupungissa rosvo oli ryöstänyt klubin kassasta rahat ja paennut ikkunasta, mutta poliisin oli helppo seurata voron jalanjälkiä, jotka johtivat klubin ikkunan alta muutaman sadan metrin päässä olevaan taloon. Parikymppinen rosvo löytyi sieltä.

Täysistunnossa oli harvinaisempi tapaus. Istunto tyrmäsi valiokunnan mietintöehdotuksen ja hyväksyi sen sijaan vihreiden laatiman vaihtoehtotekstin. Kyse oli tasa-arvovaliokunnan mietinnöstä, jonka laadintaa oli vetänyt valiokunnan slovakialainen puheenjohtaja Anna Zaborska. Hänen mietintöluonnoksensa otsikossa puhutaan sukupuolten ja sukupolvien tasa-arvosta, mutta teksti ei mainitse lasten päivähoitoa, vaan korostaa lasten kotihoidon ensisijaisuutta. Taustalla on muun muassa nykyisen EU-puheenjohtajavaltion Tshekin hallituksen ehdotus, että kotiäitiys pitäisi nimetä ikään kuin ammattiuraksi. Zaborska kuuluu konservatiiviryhmän oikeaan laitaan. Kotiäitiyden suosimisen lisäksi hän haluaa sulkea homot opettajanviroista. Parlamentin konservatiiviryhmä, johon Suomen kokoomuslaisetkin kuuluvat, valitsi hänet tähän tehtävään, kun EU:hun liittyi uusia jäsenmaita ja arvokonservatiivien rivistöt vahvistuivat.

Onneksi Zaborskan ehdotus hävisi täysistunnossa. Enemmistö hyväksyi äänin 358-271 vihreiden tekstin, jossa patistettiin EU-maita toteuttamaan 7 vuotta sitten Barcelonassa antamansa lupaukset naisten työssäkäynnin esteiden poistamisesta ja päivähoitopalvelujen kattavuuden parantamisesta. Hyväksytyssä mietinnössä korostetaan, että julkiset päivähoitopalvelut ovat olennainen osa sosiaalisen EU:n mallia, ja edellytys naisten uramahdollisuuksille.

Europarlamentissakin on siis omat Nina Mikkosensa, mutta onneksi vähemmistönä. Näköjään aina kun taloussuhdanteet heikkenevät ja työttömyys kasvaa, takuuvarmasti pomppaa taas esiin joku neropatti julistamaan, että koti on lasten ainoa oikea paikka ja töissä käyvät äidit ovat huonoja ihmisiä. Näissä kotiäitiys-uraäitiys-juupas-eipäs keskusteluissa minua on kautta vuosikymmenten rieponut se oletus, että maailman kaikkien naisten pitäisi elää samanlainen elämä. Minua ei yhtään haittaa, jos joku on kotiäitinä vaikka loppuelämänsä, mutta se haittaa jos tämä kotiäitiyden valinnut ryhtyy syyllistämään minua opiskelemisesta, työssäkäynnistä ja lasteni viemisestä päivähoitoon. Haluan valinnanvapauden sekä itselleni että Nina Mikkoselle. En halua moittia hänen kotiäitiyttään, enkä hyväksy että hän soimaa työssäkäyviä äitejä.

Kaikki paikalla olleet suomalaiset äänestivät vihreiden vaihtoehtotekstin puolesta. Zaborskan vanhoillista perhelinjausta tuki pääosa konservatiiviryhmä EPP:sta, joka itse kutsuu itseään ”keskustaoikeistolaiseksi”. Sattumalta juuri tänään ryhmä julkisti vaaliohjelmansa, jonka perhepoliittiset kannat ovat sangen pohjoismaisia. Aikooko EPP siis vaihtaa valtaosan nykyisistä mepeistään? Myös ohjelman ympäristölinjaukset ovat erittäin paljon vihreämpiä kuin ryhmän teot tällä europarlamenttikaudella.

Istunto äänesti myös Laperrouzen mietinnöstä EU:n energiastrategiasta. Tässä äänestyksessä enemmistö kannatti ydinvoimamyönteisiä muotoiluja. Isojen ryhmien neuvottelijoina on näköjään ollut tosi innokkaita ydinvoiman kannattajia, koska suurin osa konservatiiveista ja liberaaleista, ja iso osa demareistakin, äänesti kumoon vihreiden ehdotuksen, jossa sanottiin, että päätös ydinvoimaloiden rakentamisesta kuuluu jokaisen maan omaan kansalliseen päätäntävaltaan. Suomalaisista tätä vihreiden ehdotusta kannatimme vain minä ja Sirpa Pietikäinen, vastaan äänestivät Itälä, Siitonen, Paasilinna, Lax, Pohjamo, Virrankoski ja jopa Jäätteenmäki ja Myller. Kumoon äänestettiin myös vihreiden ehdotus, että ydinturvallisuuden pitää perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan. Laperrouzen mietintö oli luonteeltaan mielipide, eli lakipäätös. Vihreiden näkökulmasta hyvää mietinnössä oli se, että vuoteen 2050 mennessä EU:n kasvihuonekaasupäästöjä pitää vähentää 80 %, uusiutuvan energian osuus nostaa 60 %:iin ja energiatehokkuutta parantaa 35 %. Energiatehokkuuden parantaminen 20 %:lla vuoteen 2020 pitää säätää sitovaksi tavoitteeksi.

Euroopan tuulivoimayhdistys EWEA tiedottaa, että viime vuonna Euroopassa tuulivoimaa valmistui lisää enemmän kuin mitään muuta sähköntuotantomuotoa. EU-alueella viime vuonna valmistuneista uudesta voimalatehosta 43 % oli tuulivoimaa. Maailmassa eniten uutta tuulivoimaa pystytettiin USA:ssa ja toiseksi eniten Kiinassa. Kiina on saavuttamassa vuodelle 2020 asettamansa tuulivoimatavoitteet kymmenen vuotta etuajassa. Sekä Saksassa että Espanjassa uutta tuulivoimaa valmistui 1600 MW eli Olkiluoto kolmosen suunnitellun kapasiteetin verran.

USA:n senaatin ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Barbara Boxer on sanonut pitävänsä päästökauppalain säätämistä ykkösasiana USA:n ilmastopolitiikassa. Hän uskoo valmista tulevan tämän vuoden aikana.

Britanniassa taas suunnitellaan vakavasti sitä, että firmojen lisäksi myös kansalaiset saisivat vuotuisen päästökiintiönsä vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi bensaa, lämmitysöljyä, fossiilisähköä tai lentolipun voisi ostaa vain, jos kiintiötä on vielä jäljellä. Jos oma kiintiö on loppu, on sallittua ostaa joltakulta toiselta lisää päästöoikeuksia. Päästökiintiön kulutustaan voisi pienentää esimerkiksi siirtymällä ”vihreään” sähköön.