Vihreästä osaamisesta tuli kilpailtu avainala

12.3.2010 Kolumni Suomen palkansaajajärjestöjen EU-edustustolle

Uuden EU-komission teollisuus- ja energiakomissaarit tekivät parhaansa vakuuttaakseen kuulijat vihreistä visioistaan, kun olivat parlamentin valiokuntien kuultavina ennen komission nimitysäänestystä. Meikäläistä, jonka rinnassa sykkii energiainsinöörin sydän, tämä tietenkin ilahdutti.

Aika näyttää, miten lupaukset pidetään. Mutta ajattelu on selvästi muuttunut Barroson ensimmäisen komission alkuajoista. Barroso itse alkoi muutama vuosi sitten puhua uudesta teollisesta vallankumouksesta, ja siitä että EU turvaa parhaiten kilpailukykynsä olemalla tämän muutoksen kärjessä.

Kansainvälisen ilmastonsuojeluneuvottelut kangertelevat kangertelemasta päästyäänkin. Tutkijoita vastaan hyökätään, USAssa republikaanisenaattori James Inhofe vaatii 17 ilmastontutkijan asettamista jopa syytteeseen. (Taloustieteen professori Jeffrey Sachs muistuttaa, että samat tahot, jotka aikoinaan kiistivät tupakan terveyshaitat ja happosateiden vaarallisuuden, kampanjoivat nyt kiistääkseen ilmastonmuutoksen
http://www.guardian.co.uk/environment/cif-green/2010/feb/19/climate-change-sceptics-science )

Silti alan tekniikka on nousukiidossa. Onneksi, sillä emme tunne Linnunradan vakuutusyhtiötä, joka korvaisi pilalle menneen planeetan.

HSBC-pankki kertoi alkuvuodesta, että viime vuonna ilmastonsuojeluteknologian myynti kasvoi koko maailmassa 75 %, 360 miljardiin euroon.

Yksin tuulivoiman luvut ovat huimia. Koko maailmassa käynnistettiin viime vuonna tuulivoimaa 37 466 megawattia. Verrataan tätä Olkiluoto kolmoseen. Jos laitos joskus valmistuu, sen tehoksi on luvattu 1600 MW.

Jaetaan tuulivoiman teho kolmella, koska tuuliturbiini tuottaa sähköä keskimäärin kolmanneksella huipputehostaan. Näin laskien maailmassa viime vuonna käynnistynyt tuulivoima vastaa melkein kahdeksaa Olkiluoto kolmosta. Tuulivoiman ykkösmaaksi nousseessa Kiinassa tuulivoimaa käynnistyi melkein kolmen Olkiluoto kolmosen verran, USAssa kahden ja EU-maissa vähän yli kahden.

Euroopassa tuulivoima on jo muutaman vuoden ollut megawateissa laskien suurin uuden sähköntuotannon muoto, maakaasu kakkonen. Hiili- ja ydinvoima raahustavat kaukana perässä, aurinkosähkökin on noussut niiden edelle.

Markkinoiden imussa kilpailu kovenee, paikallaan pysyäkseen on juostava. Saksa oli pitkään tuulivoiman ykkösmaa. Toissa vuonna paikan otti USA, menettääkseen sen heti seuraavana vuonna Kiinalle. Kiina on kirimässä kohti maailman kärkeä useilla muillakin uuden energiatekniikan aloilla. Intia pinkoo perässä.
 
Asiantuntijat väittelevät siitä, onko maailman öljyntuotannon huippu jo saavutettu vai vielä edessä, mutta siitä ei pääse yli eikä ympäri, että öljyvarat ovat rajalliset. Sama pätee uraaniin. Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEAn mukaan uraania riittää nykykäytöllä ja -tekniikalla 50-70 vuodeksi. Pitemmällä aikavälillä ihmiskunnalla ainoa varma energiaresurssi on uusiutuva energia.

USAssa perinteisesti oikeistolaiset turvallisuushaukat ovat alkaneet tukea uuden energiatekniikan kehittämistä, koska näkevät turvallisuusuhkaksi öljyriippuvuuden ja USAa vihaaville öljymaille valuvat rahat. Myös Kiinassa ajatellaan, että uuden energiatekniikan osaamisesta on tulossa valtioille strategisesti keskeinen asia.

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustajaeukko tajutakseen, että uuden energiatekniikan osaajat ovat tulevaisuuden öljysheikkejä.