Viekö Bush muuta maailmaa vai muu maailma Bushia?
Wall Street Journal ihmettelee pääkirjoituksessaan, joka on otsikoitu ”Kioton pitkät jäähyväiset” miksi ”ilmaston lämpenemisen papisto pitää pistimiään pysyvästi suunnattuna kohti presidentti Bushia”. Lehti katsoo, että äsken Japanissa pidetty G8-kokous osoittaa muun maailman kääntyneen Bushin linjoille ilmastopolitiikassa. Lehti perustelee tätä muun muassa sillä, että muutkin G8-maat katsovat myös isoja kehitysmaita kuten Kiinaa tarvittavan päästösavottaan ja että tarvitaan uutta tekniikkaa. Hoh hoijaa, vielä pari vuotta sitten Bush kiisti koko ilmastonmuutoksen olemassaolon ja intti että USA ei missään tapauksessa tule hyväksymään minkäänlaisia päästövähennystavoitteita. Useita hänen korkeita virkamiehiään on kärynnyt kongressille esitettyjen tieteellisten raporttien näpelöinnistä siten, että ilmastonmuutoksen uhkakuviin liittyviä ilmaisuja on lievennetty ja tieteellisiin epävarmuuksiin liittyviä paisuteltu. Nyt kun Bush viimein tuli mukaan päätökseen, jossa sanotaan että ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt pitää painaa puoleen vuosisadan puoliväliin mennessä, Wall Street Journal katsoo että hänen käännyttäneen muun maailman linjalleen. No, jos tällainen ajatusakrobatia auttaa amerikkalaisia konservatiiveja hyväksymään tosiasiaksi, että ilmastonmuutos on vakava uhka ja päästöt on pantava kuriin, niin olkoon menneeksi. Onhan se ihan inhimillistä, että kun joku viimein pitkän ja sinnikkään kiistämisen jälkeen tunnustaa jotain, hän saman tien väittää olleensa aina sitä mieltä.
G8-kokouksen päätöstä on kommentoitu laidasta laitaan. Monet ympäristöjärjestöt ovat pettyneitä, koska päätöksessä ei puhuttu mitään välitavoitteesta. Kukaan nykyisistä päättäjistähän ei tule enää vuonna 2050 olemaan vastaamassa siitä, onko tämä tavoite saavutettu. Vuodelle 2020 asetettavan välitavoitteen toteutumiseen voimme vaikuttaa tässä ja nyt.
Toiset taas näkevät G8-päätöksen läpimurtona. Minä kallistuisin varovaisesti optimistien kannalle. G8-kokouksen päätös ei tietenkään sisällä kaikkia niitä elementtejä, joita ”Kioto kakkoseen” tulisi kuulua, jotta ilmastonmuutos saataisiin kuriin. Mutta on se merkittävä askel oikeaan suuntaan. Tämän jälkeen isojen kehitysmaiden on vaikeampi käyttää USA:a verukkeena omalle haluttomuudelleen sitoutua päästörajoihin. Minä pidän myönteisenä signaalina myös sitä, että suurimpien kehitysmaiden johtajat heti G8-päätöksen jälkeen vaativat rikkaita teollisuusmaita vähentämään päästöjään 25-40 % vuoteen 2020 mennessä. Tulkitsen tämän vihjeeksi siitä, että jos perinteiset teollisuusmaat oikeasti tekevät tämän, kehitysmaatkin voivat hyväksyä itselleen päästörajat.
Minusta G8-kokous oli signaali bisnekselle joka maassa, että maailmassa ei kohta enää ole yhtään maata, jossa hiilidioksidipäästöjä saisi tupruttaa taivaalle rajatta ja ilmaiseksi. Japanin G8-kokous osoitti myös, että pelkästään rikkaista teollisuusmaista koostuvalla G8-klubilla ei enää ole lihaksia ratkoa maailman polttavia ongelmia. Mukaan tarvitaan ainakin Kiina ja Intia. Ne haluavatkin sitä, Japani ja USA vastustavat. Saksan liittokansleri Angela Merkel taas tukee, siitä pisteitä hänelle!
EU:n komissio aikoo jatkaa toimia, joilla suitsitaan puhelinyhtiöiden rahastusta. Ensin pantiin kuriin kotimaansa ulkopuolella olevilta ihmisiltä laskutettavat puheluhinnat. Nyt komissio ryhtyy suitsimaan tekstiviestihintoja. Se on oikein. Niiden ilmoitusten mukaan, joita saan puhelimeeni aina kun menen rajan yli, kaikki yhtiöt laskuttavat tekstiviestistä korkeimman hinnan jonka voivat.
Hesarin pääkirjoituksesta saa kerrankin iloita, lehti kirjoittaa ettei tehtyjä luonnonsuojelupäätöksiä pidä purkaa ilmaston nimissä, eli toisin sanoen että puheet Vuotoksen ja Kollajan altaiden rakentamisesta pitää lopettaa. Oikein! Sitä paitsi ainakaan Vuotoksen allas ei edes auttaisi ilmastonsuojeluun, altaan metaanipäästöt olisivat niin suuret.
WWF on julkaissut raportin siitä, mitä ilmastonmuutos tekee Venäjän infrastruktuurille, joka ikiroudan alueella on rakennettu ikiroudan varaan. Se nyt on tosi helppo arvata, mitä ikiroudan sulaminen tekee sen varaan rakennetuille taloille, silloille, teille ja rautateille. Tällaisia vaurioita oli Siperiassa näkyvissä jo vuosituhannen vaihteessa. Ja sama koskee myös Alaskaa ja Pohjois-Kanadaa.