Veroparatiisit ja kunnallisvaalit
HS leimasi pääkirjoituksessaan 8.10. kunnallisvaalipropagandaksi rahoitusmarkkinaveron ajamisen ja sen, että kuntien ei pitäisi ostaa palveluja verokikkailijoilta.
Rahoitusmarkkinaveron kannatus on kirjattu hallituksen ohjelmaan. Nyt mitataan, seisooko hallitus ohjelmansa takana.
Se, että euroalueella toteutettava rahoitusmarkkinavero on EU:ssa ratkaistavana nyt, ei liity kunnallisvaaleihimme. Veron syntyyn tarvitaan vähintään 9 maata, joita eilen ilmoittautui mukaan 11. Osalta odotetaan vielä kirjallista ilmoitusta.
Ei ole vaikea arvata, että Euroopan pankkilobbarit ovat liikkeellä ja että "Suomen toivo", Kokoomus on ollut heidän toivonsa veron torppaamiseksi EU:ssa.
Tiedän vasta-argumentiksi, että rahoitusmarkkinavero pitäisi toteuttaa koko maailmassa tai koko EU:ssa. Tämä on monen asian vastustajien temppu: asia pitäisi toteuttaa laajemmin, mutta ei siten ja siellä, missä se oikeasti on mahdollista. EU on yhteenlaskettuna maailman suurin kansantalous. Vaikka rahoitusmarkkinavero toteutettaisiin vain osassa EU:ta, markkina-alue on iso.
Vastustajat myös väittävät veron siirtävän pörssikaupan muualle. Komission ehdotus kuitenkin on, että vero maksettaisiin aina, jos toinen osapuoli on euroalueella. Veroa ei voi kiertää, vaikka toinen osapuoli olisi Britanniassa tai Neitsytsaarilla.
HS leimaa kunnallisvaalipuheeksi myös sen, että kuntien tulisi hankinnoissaan välttää eri maiden veroeroja hyväksikäyttävää "verosuunnittelua" harjoittavia yhtiöitä. Lehti viittaa ministeri Ihalaisen lausumaan, jonka mukaan EU-direktivii estäisi sulkemasta lakien rajoissa toimivaa firmaa hankintojen ulkopuolelle.
Tosiasiassa direktiivi julkisista hankinnoista ei varsinaisesti estä suosimasta tunnollisia veronmaksajia, mutta asiaa voidaan selventää nyt, kun direktiivi on parhaillaan uusittavana.
EU-parlamentin sisämarkkinavaliokunnan kanta on, että julkisissa hankinnoissa tulee taata yhteiskunnallisten normien noudattaminen ja sosiaalisesti kestävä tuotantotapa. Vielä selvempi sanamuoto verokikkailijoiden karsimiseksi olisi tietysti vielä parempi.
Asia on siis parhaillaan tapetilla eli juuri nyt Suomen hallituksen tulisi vaikuttaa asiaan.
Satu Hassi
EU-parlamentin jäsen (vihr)
Julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 10.10.2012