“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Valtuustoaloite liikuntakaavasta

Vihreän valtuustoryhmän aloite liikuntakaavasta
Liikunta tai sen puute on yksi tärkeimpiä ihmisten terveyteen/sairastavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Keskivertokansalainen liikkuu nykyisin epäterveellisen vähän. Yksilön näkökulmasta tämä heikentää elämän laatua ja lyhentää elämää. Yhteiskunnan näkökulmasta tämä lisää sairaanhoitokuluja.
Liikkumattomuus on keskeinen ylipainoa aiheuttava tekijä, ja ylipaino puolestaan on yhteydessä suureen joukkoon sairauksia, kakkostyypin diabeteksesta sydäntauteihin ja useisiin syöpiin. Diabetes on yleistynyt noin 5 prosentin vuosivauhtia ja vuosien 1998-2007 välillä diabeetikkojen sairaanhoidon kustannukset kasvoivat Suomessa noin 80 %.
Vuonna 2007 diabeteksen hoitokustannuksiksi arvioitiin noin 1350 milj euroa, ja sen aiheuttaman työn tuottavuuden heikentymisen kustannuksiksi noin 1300 milj €. WHO arvioi että 27 % diabeteksesta aiheutuu liikkumattomuudesta. Tämän mukaan liikkumattomuuden aiheuttamat diabeteskustannukset Suomelle olivat siis yli 700 milj € vuonna 2007. Liikkumattomuuden kokonaishinnaksi suomalaiselle yhteiskunnalle on UKK-instituutissa arvioitu 1-2 miljardia euroa vuodessa.
Valitettavasti liian vähäinen liikunta on yleistymässä, myös lasten ja nuorten keskuudessa. Suomessa alle kouluikäiset lapset enimmäkseen liikkuvat tarpeeksi, mutta koulun myötä liikunta vähenee ja jo yläasteikäiset liikkuvat liian vähän. Erityisen tärkeää olisi, että lapset ja nuoret voivat oppia arkiliikunnan tavaksi kävelemällä tai pyöräilemällä kouluun. Mutta se on mahdotonta, jos kotoa kouluun ei ole turvallista pyörätietä tai kävelyreittiä.
Koululaisilta itseltään voi saada hyviä vinkkejä. Joillakin paikkakunnilla on kysytty koululaisilta mitä kohtia koulutiellään he kokevat turvattomiksi ja miten koulujen pihoja voisi parantaa liikkumiseen houkutteleviksi. Näin on saatu koottua hyviä käytännöllisiä havaintoja ja ideoita. Niitä voi koota myös esimerkiksi kaupunginosayhdistyksiltä ja urheiluseuroilta.
Liikkumisen lisäämiseen tarvitaan luonnollisesti monia keinoja, mutta yksi niistä on arkiliikuntaa suosiva yhdyskuntasuunnittelu. Esimerkki siitä, mikä merkitys on hyvillä ja miellyttävillä kevyen liikenteen väylillä, on se että hyvien pyöräteiden Oulussa pyöräilyn kausivaihtelu kesän ja talven välillä on Suomen kaupungeista pienin. Muun muassa liikenneviraston ja pyöräilykuntien verkoston teettämässä selvityksessä on arvioitu, että pääkaupunkiseudulla pyöräilyn edistämiseksi tehtyjen investointien kautta saadaan melkein 8-kertainen säästö terveyskustannuksissa.
Oulun yliopisto ylläpitää liikuntakaavoitus.fi -sivustoa, jolle on koottu tietoa siitä, millaiset asiat on syytä ottaa huomioon eritasoisissa kaavoissa, ja millaisia kokemuksia Suomen eri paikkakunnilta löytyy, esimerkiksi Helsingistä, Kuopiosta, Iisalmesta ja Vaasasta.
Esitämme, että Tampereen kaupunki laatii arkiliikunnan edistämiseksi erityisen liikuntakaavan, jossa kartoitetaan kävely- ja pyöräreittien jatkuvuus, helppokäyttöisyys ja houkuttelevuus asuma-alueilta kouluihin, keskeisille työpaikka-alueille, kauppoihin sekä virkistysalueille, sekä keskeisimmät kohdat, joissa näitä pitää parantaa.
Tampereella 15.12.2014
Tampereen Vihreä valtuustoryhmä