Vaasan yliopiston tutkijat: uusiutuva energia riittäisi Suomelle
Se, että Suomi pärjää uusiutuvalla energialla, jos niin päättää, ja tämä tulee pitemmän päälle edullisimmaksi,
ei enää ole pelkkä vihreiden väite.
Samaa uutisoi 13.4. Tekniikka- ja talous-lehden verkkoversio.
Valitettavasti tämä uutinen ei ollut tänään ilmestyneessä lehden printtiversiossa. En tiedä, eikö vain
ehtinyt vai eikö lehti halunnut julkaista tällaista uutista juuri ennen vaaleja.
Verkkoversiossa lehti kuitenkin kertoo Vaasan yliopiston Levón-instituutin ja Vaasan energiainstituutin
tutkijoiden saamista tuloksista. Tutkijat ennustavat 20-30 vuodessa radikaalia muutosta.
Kehittämispäällikkö Pekka Peura ja projektipäällikkö Timo Hyttinen sanovat, että ”20–30 vuoden aikajänteellä
syntyy uusi hajautettu struktuuri, joka perustuu kokonaan uusiutuviin energioihin, omalta alueelta peräisin
oleviin resursseihin ja täydelliseen energiaomavaraisuuteen”.
Vaasan yliopiston nettisivuilla löytyy tiedote tästä tutkimuksesta http://www.uwasa.fi/ajankohtaista/uutisia/tutkimuksen_mukaan_suomen_energian_tarve_voitaisiin_turvata_
uusiutuvilla_energianlahteilla/
Tutkijoiden mukaan pelkästään bioenergian määrä ylittää energian tarpeen suuria asutuskeskuksia ja
energiaintensiivistä teollisuutta lukuun ottamatta. Kun mukaan lasketaan muut uusiutuvan energian varannot,
tuuli- ja aurinkovoima sekä maaperään ja veteen sitoutuneet energiat, on energiaa yli tarpeen, tutkijat laskevat.
He pitävät alueen omiin energiavaroihin perustuvaa tuotantoa “kiistattomasti edullisimpana”.
Siirtymävaiheessa uusiutuva energia tarvitsee tukia. Mutta tukien varassa nykyisetkin energiajärjestelmät
on alun perin luotu. ”Kyse ei kuitenkaan ole tukiautomaatista vaan rakenteen syntyvaiheesta. Historiallisesti tarkastellen koko
energiasektori on syntynyt valtion rahoituksella. Uudet ratkaisut pitäisi saattaa tasavertaiseen asemaan”, sanoo Pekka Peura.
Jo muutama vuoden ajan uudentyyppiset tahot ovat tuoneet esille sitä, että yhteiskunnat voivat tulevaisuudessa
pyöriä uusiutuvan energian varassa ja että vihreät energiaratkaisut ovat jo isoa bisnestä. Näitä ovat esimerkiksi Scientific American-lehti, konsulttitoimiston Pricewaterhouse Coopers ja McKinsey. Myös Tekniikka ja talous-lehdessä on jo usean vuoden ajan uutisoitu sitä, että uudet energiaratkaisut ovat kasvaneet isoksi bisnekseksi.
Aikaisemmin olen blogissani esitellyt vihreiden viime vuonna julkaisemaa “Vihreän kasvun mallia”, josta Oras
Tynkkynen pari viikkoa sitten laati havainnollistuksen. Siinä hän laski miten monta Loviisan ydinreaktoria voitaisiin korvata toisaalta sähkön säästöllä toisaalta kotimaisella uusiutuvalla energialla.
Myös Suomen WWF on jo aikaisemmin teettänyt energia-alan tutkijoilla selvityksen, jossa päädytään siihen, että
Suomi voi laskea päästöjä paljon virallisia tavoitteita nopeammin turvautumalla kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuutta parantamalla. Linkki WWF:n tutkimukseen tässä http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/wwf_alyenergia_raportti_20100503.pdf
Vihreän energian vallankumous on jo lähtenyt käyntiin. Sen näkee selvästi, jos katsoo tilastoja vuoden 2000 jälkeen Euroopassa käynnistetyistä uusista voimalaitoksista.
EU-maissa vuosina 2000-2010 eniten kasvoi sähköntuotanto maakaasulla, joka on fossiilisista puhtain, 118 192 megawattia. Seuraavina tulevat tuulivoima, joka kasvoi 75 226 MW ja aurinkosähkö 26 427 MW. Samana aikana ydinvoima väheni 7 594 MW ja kivihiilisähkön tuotantokapasiteetti 9 504 MW.
Vuonna 2009 sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa käynnistettiin uusiutuvaan energiaan perustuvaa
sähköntuotantoa enemmän kuin fossiilisia ja ydinvoimaa yhteensä. Kiinasta tuli maailman suurin tuulivoimaan
investoija. Viime vuonna Euroopassa aurinkosähkö kasvoi tuulivoimaa isommaksi uudessa sähköntuotannossa.
Fukushiman jälkeen liittokansleri Angela Merkel ilmoitti Saksan harkitsevan ydinvoimapolitiikkansa uudelleen ja sanoi, että ainoa rehellinen vastaus nyt on nopeuttaa siirtymistä uusiutuvaan energiaan, se on ainoa kestävä tulevaisuuden vaihtoehto.
Saksa on 2000-luvulla yli kaksinkertaistanut uusiutuviin lähteisiin perustuvan energiantuotantonsa. Kivihiilen käyttö on vähentynyt. Maasta on tullut yksi maailman teknologiajohtajista uusissa energiateknologioissa ja alalle on syntynyt yli 300 000 työpaikkaa. Viime vuonna Saksa oli maailman toiseksi suurin vihreisiin energiamuotoihin investoija. Suurin oli Kiina ja kolmas oli USA.
Energiantuotannossa on jo käynnissä vastaavanlainen murros kuin tietotekniikassa on jo koettu. Kun aloitin tekniikan opintoni, tietokoneet olivat isoja ja maksoivat miljoonia. Nyt tietokone on tavallisen kansalaisen käyttöesine ja miljoonatihmiset tuottavat sisältöä tietoverkkoihin. Nyt sähköä tuotetaan pääasiassa keskitetysti. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua sähköverkot ovat älykkäitä,
tuotantoyksiköt ovat sekä suuria että pieniä ja lukemattomat kuluttajat toimivat myös sähkön tuottajina.
Jos Suomi nyt investoi 1900-luvun energiaratkaisuihin, kuten ydinvoimaan, se olisi yhtä viisasta kuin 20 vuotta sitten olisi ollut investoida lankapuhelintehtaaseen.