Uusi vihreä ryhmä kokoontui
Euroopan parlamentin uusi vihreä ryhmä piti riemukkaan ensimmäisen kokouksen, ryhmän kokohan kasvoi vaaleissa ainakin kymmenellä jäsenellä. Ihan alkajaisiksi kuulimme paikalle saapuneita Iranin opposition edustajia. He kertoivat, että Iranissa kukaan ei usko, että edellisen kauden presidenttinä ollut Ahmadinejad olisi oikeasti voittanut vaalit.
Uuden vihreän ryhmän ikähaitari on aika iso. Nuorin, tanskalainen Emilie Turunen on 25-vuotias. Kuulimme tarkempia vaalituloksia eri maista. Näyttää siltä, että vihreät ovat iso puolue monessa muussakin pääkaupungissa kuin Helsingissä, ja ylipäänsä aika monessa isossa eurooppalaisessa kaupungissa. Näin on esimerkiksi Berliinissä, Pariisissa, Amsterdamissa, Antwerpenissa ja Münchenissä. EU-vaaleissa vihreät saivat kaikissa näissä kaupungeissa enemmän ääniä kuin demarit.
Muutama poiminto maailmalta kantautuneista uutisista:
MIT:ssa (Massachusett´s Institute of Technology) on laskettu maapallon lämpenemistä uusilla tietokonemalleilla ja saatu tulokseksi, että planeetta voi vuoteen 2100 mennessä lämmetä jopa 5,2 oC. Vuonna 2003 tehty tutkimus sai tulokseksi 2,4 astetta. Uudessa mallissa on aiempaa tarkempi talousennuste. Lisäksi muun muassa 1900-luvun tulivuorenpurkaukset ja noen (black soot) vaikutus ilmastoon on otettu huomioon tarkemmin kuin ennen. Ja ilman ilmastonsuojelutoimia ennuste on vielä pahempi. www.reuters.com/article/latestCrisis /idUSN19448608
Britannian ministeri Myners on menossa Tukholmaan kootakseen vastarintaa finanssimarkkinoiden sääntöjen tiukentamista koskevia EU-komission uusia ehdotuksia vastaan. Mielenkiintoista. Gordon Brown keräsi syksyllä mainetta sekä omassa maassaan että kansainvälisesti ajamalla G20-kokouksessa läpi päätöksiä finanssimarkkinoiden sääntöjen tiukentamisesta. Nyt kun EU-komissio ehdottaa vastaavaa EU-lainsäädäntöä, samaisen Brownin johtama hallitus vastustaa niitä ja puolustaa Lontoon Cityn toimintavapauksia. Viime viikonloppuna pidetyssä G8-maiden kokouksessa Brown oli mukana toteamassa, että yhteistyötä pitää lisätä 5 alueella: corporate governance, aidot markkinat, verotus, makrotaloudellisen datan ja politiikan läpinäkyvyys, finanssisäätely ja valvonta. Eipä ihme, jos Britannia on poliittisessa kriisissä.
USA:n delegaatio virkamiestason ilmastoneuvotteluissa Bonnissa on ilmoittanut, ettei se vaadi Kiinaa ottamaan itselleen sitovia päästövähennystavoitteita. Sen sijaan kehitysmailta vaadittaisiin sitovasti tiettyjä politiikkatoimia, kuten energiatehokkuusnormeja ja uusiutuvan energian lisäämistavoitteita. Tämä tavoitetason madallus voi hyvinkin edesauttaa sitä, että Kööpenhaminassa syntyy seuraava ilmastosopimus. Mutta toisaalta USA:n veto vesittää tulevaa sopimusta etukäteen, eli tekee epätodennäköisemmäksi, että tuleva sopimus oikeasti riittäisi hillitsemään ilmastonmuutosta. Tämän taustalla voi olla myös se, että USA:ssa on laskettu Kiinan vaativan sitoviin päästörajoihin suostumisen ehdoksi niin tiukkoja päästövähennystoimia teollisuusmaissa, että USA ei voi niihin suostua, ja sen lisäksi teollisuusmaiden osallistumista aika isolla rahalla kehitysmaiden ilmastoinvestointien rahoittamiseen.
EEA on 12.6. julkaissut raportin, jonka mukaan tuulivoimalla kyettäisiin tuottamaan Euroopan sähkö moneen kertaan. Vuonna 2020 tuulivoimalla kyettäisiin tuottamaan sähköä kolminkertaisesti verrattuna samalle vuodelle arvioituun Euroopan sähköntarpeeseen ja vuonna 2030 jo 7-kertaisesti.
Ikävä kyllä EU-komissiossa suunnitellaan päästökaupan ”kaksoispäästövähennysten” kautta annettavaa tukea uusille energiatekniikoille käytettäväksi valtaosin hiilidioksidin talteenottolaitoksiin, uusiutuvan energian projektien sijasta. Uusiutuvan energian alan edustajat valittavat, että jokaista uusiutuvalle energialle tulossa olevaa euroa kohden ollaan antamassa 8 euroa hiilidioksidin talteenotolle. Vihreät vaativat uusiutuvalle energialle ainakin kolmen neljäsosan pottia tästä tukimuodosta (joka luotiin päästökauppadirektiiviä uudistettaessa viime vuonna).
No, toisaalta isot sähköjätit ovat lähdössä mukaan uusiutuvan energian bisnekseen. 20 saksalaista firmaa, jossa on mukana myös sähköyhtiöt RWE ja Eon, ja niiden lisäksi muun muassa Siemens ja Deutsche Bank, ovat perustamassa konsortiota, joka ryhtyisi rakentamaan isoja keskitettyjä aurinkovoimaloita Pohjois-Afrikkaan. Sieltä tätä ”autiomaasähköä” tuotaisiin Eurooppaan. Tämä on juuri sitä ”superverkko”-asiaa, jota muun muassa Sirpa Pietikäinen ja minä olemme olleet ajamassa. Periaatteessa 0,3 % Saharaan ja Lähi-idän autiomaihin tulevan auringonvalon energiasta riittäisi tuottamaan Euroopan tarvitseman sähkön. Tietenkään kaikkia munia ei pidä panna yhteen koriin, eli keskitetysti tuotetun uusiutuvan energian lisäksi tarvitaan myös hajautettua tuotantoa. Guardian on 11.6. kirjoittanut siitä, että nykyisellä sähköverkollaan EU ei pysty toteuttamaan vuodelle 2020 asetettua uusiutuvan energian tavoitetta.
Uusiutuva energia nousee yhä useammin uutisissa esiin myös työllistäjänä. WWF on tänään julkaissut raportin, jonka mukaan uudet työpaikat perustuvat suurelta osin vihreyteen. Raportin mukaan jo nyt Euroopassa 3,4 miljoonaa työpaikkaa on uusiutuvassa energiassa, kestävissä liikennemuodoissa ja energiatehokkaissa tuotteissa ja palveluissa. Perinteisillä saastuttavilla teollisuudenaloilla työpaikkoja on vähemmän, 2,8 miljoonaa. No, noista WWF:n laskemista ”vihreistä” työpaikoista kyllä tällä hetkellä valtaosa on rautateillä ja joukkoliikenteessä, eli 2,1 miljoonaa. Uusiutuvassa energiassa on 400 000, energiatehokkaissa tuotteissa ja palveluissa 900 000. Guardian kertoi 14.6, Irlannista, että maan kärvistellessä monia muita EU-maita pahemmassa talouskriisissä ”GHreen new deal”-politiikka toisaalta tekee mahdolliseksi, että maa harppaa uuteen energiatekniikkaan monia muita maita nopeammin. Kiinassa harkitaan vuoden 2020 tuulivoimatavoitteen nostamista 30 gigawatista 100 gigawattiin ja sitä, että maa tuottaisi EU:n malliin 20 % energiastaan uusiutuvilla energiavaroilla vuonna 2020. Niin se EU:n esimerkki tarttuu :).
Tämä ajattelu on jo heijastumassa Suomeenkin. Tekesin Climbus-ohjelman tiimoilta tiedotetaan, että Suomen teollisuuteen on syntynyt ”vahva ilmastoklusteri”. Sen liiketoiminta on kasvanut yli 60 %. Viime viikolla työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä tiedotti löytäneensä 125 tapaa säästää energiaa. Niiden avulla voitaisiin säästää energiaa 37 terawattituntia (TWh). Viime vuonna Suomen neljä ydinvoimalaa tuottivat sähköä 18 TWh:n edestä.
EU:n elintarviketurvavirasto EFSA on tehnyt historiaa. Tähän asti EFSA on siunannut kaikkien geenitekniikalla muunneltujen kasvien käyttö- ja viljelyluvat. 12.6. EFSA ei kyennyt tekemään yksimielistä päätöstä BASF-yhtiön GM-perunasta.