“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

USA:n talous voi olla romahduksen partaalla

Fidel Castro on vihdoin viimein päättänyt luopua vallasta. Jo oli aikakin.

No, ei Castron vanhan vihollisen Yhdysvaltojenkaan tilanteessa ole hurraamista. Tämänpäiväinen Financial Times kirjoittaa, että USA:n talous voi “sulaa” ennennäkemättömällä tavalla. Jutussa siteerataan USA:n keskuspankin entistä pääjohtajaa, joka on sanonut, ettei USA:n taloudessa ole kuplaa vaan “vaahtoa”, pieniä paikallisia kuplia. Hän oli väärässä. Professori Roubini ennusti vuonna 2006 USA:n talouden kääntyvän lamaan, mutta häntä ei otettu vakavasti. Nyt hän visioi 12 askeleesta koostuvan talousromahduksen “kaikkien romahdusten äidin”. Se alkaa asuntojen arvon romahduksesta, jotka vievät pankit vaikeuksiin, seuraavaksi tulee vaikeuksia luottokorttien ja kulutusluottojen kanssa. Lista jatkuu muun muassa liikekiinteistöjen arvon romahduksella ja ison pankin konkurssilla, ja monien muidenkin isojen firmojen vaikeuksilla, konkurssit mukaan lukien, ehkä myös vakuutusyhtiön konkurssi. Lopulta ajaudutaan laajaan osakkeiden arvojen romahdukseen ja finanssimarkkinoiden likviditeettikriisiin. Saa nähdä. Muutama vuosi sitten kuuli ja luki melkein päivittäin, että EU on taloudellisesti jäämässä USA:sta jälkeen. Näitä ei ole vähään aikaan tullut vastaan.

YK:n ihmisoikeuksien “korkea edustaja” Kyung-wha Kang on sanonut, että ilmastonmuutos uhkaa niiden miljoonien ihmisten ihmisoikeuksia, jotka ovat vaarassa menettää kotinsa, ruokansa, ja juomavetensä. Juuri niin. Ei ole monta vuotta siitä, kun aika moni ajatteli ilmastonsuojelun olevan maailman köyhien ihmisten etujen vastainen asia. Onneksi nyt yhä useammalla taholla tajutaan, että juuri maailman köyhimmät kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten ja pahiten.

Samaan aikaan ne, jotka haluavat painaa jarrua EU:n ilmastotoimille, ovat lähteneet liikkeelle. EU:n ilmastolakipakettiin liittyvä lobbaus on käynnistynyt, vaikka lakiehdotusten käsittely parlamentissa on vasta alkamassa. Raskas teollisuus vaatii pikaista selvyyttä siitä, mitkä teollisuudenalat tulevat jatkossakin saamaan päästöoikeuksia ilmaiseksi. Seitsemän maan hallitukset, joukossa myös Suomi, ovat yhtyneet vaatimukseen. Täytyy sanoa, että pidän vaatimusta hyvin ymmärrettävänä, esimerkiksi teräs-, alumiini- tai sementtitehtaan tulevaisuuden kannalta on tosi iso asia, kuinka suuresta osasta päästöjään se joutuu pulittamaan maksun. Toisaalta myös teräksen ja alumiinin tuottajien pitää ymmärtää, että ennemmin tai myöhemmin nekin joutuvat maksamaan päästöistään.

Shell on arvioinut viime viikolla, että firmat ryhtyvät investoimaan hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin vain, jos hiilidioksidipäästötonnin hinta nousee suunnilleen 100 dollariin.

Jouduin sijaistamaan ympäristövaliokunnan puheenjohtajaa valiokuntapuheenjohtajien kokouksessa, jossa Margot Wallström esitteli komission ensi vuoden työohjelmaa. Oli hauska tavata häntä pitkästä aikaa. Hänethän nimitettiin ympäristökomissaariksi Suomen ensimmäisen EU-puheenjohtajuuden aikaan, kun minä olin EU:n ympäristöneuvoston puheenjohtaja.

Guardian kertoo, että Venäjän 500 rikkaimman ihmisen omaisuus (noin 400 mrd euroa) on yli puolet maan BKT:sta. Venäjällä maailman toiseksi eniten dollarimiljardöörejä. USA johtaa, siellä heitä on 415, Venäjällä noin 100, Saksassa 60. Keskipalkka Venäjällä on noin 450 euroa kuussa. Venäjän miljardöörilistan kuudes on Aleksei Mordashov, joka on Severstal-firman osakkeenomistaja. Severstal-firman nimi on minulle siitä tuttu, että ainakin joitakin vuosia sitten se omisti Kostamuksen terästehtaan ja Petshenga-Nikelin tehtaan, molemmat varsinaisia saastelähteitä.

Illalla olin EEF:n eli Euroopan energiafoorumin illallisella, jolla käsiteltiin hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia. Saksalaisen Evonik-firman johtaja haukkui EU:n ilmastopolitiikan pataluhaksi. Hän piti katkeran vuodatuksen, jossa kertoi, että firma on pysäyttänyt uuden hiilivoimalaitoksen rakennustyöt sen jälkeen, kun komission ilmastolakipakettiehdotus julkistettiin. Tätä herra johtajaa minun on vaikea ymmärtää. Onko hänen firmassaan tosiaan kuviteltu, että Kioton jälkeen hiilidioksidia saa taas tupruttaa rajatta ja ilmaiseksi? Jos ovat näin kuvitelleet, se on vain ja ainoastaan heidän oma vikansa. YK:n ilmastopuitesopimus, jossa maailman valtiot lupasivat rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä vaarallisen ilmastonmuutoksen estämiseksi, solmittiin jo 16 vuotta sitten. Johtajan esityksestä ilmeni, että eurooppalaisista hiilivoimalaitoksista kolmasosa on hyötysuhteeltaan huonompia kuin vastaavat laitokset maailmassa keskimäärin. Johtaja vastusti hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia. En oikein saanut selville, oliko siihen oikeasti muuta syytä kuin että tämä nostaisi kivihiilisähkön hintaa.

Tim Dixon IEA:sta (International Energy Agency) selitti, että noin 800 metrin syvyydelle maahan varastoitu ja kovaan paineeseen puristettu hiilidioksidi liukenee veteen, veden tiheys kasvaa ja se vajoaa edelleen, kunnes aikaa myöten, noin 1000 vuodessa, hiilidioksidi sitoutuu maaperän mineraaleihin. Dixon kertoi myös, että kun Britannian hallitus päätti äskettäin käynnistää hiilidioksidin talteenottoprojektin, tärkein perustelu oli se, että tätä tekniikkaa tullaan tarvitsemaan ympäri maailman, erityisesti Kiinan ja Intian kaltaisissa maissa. Hollannissa on jo nyt hiilidioksidiputkia, ne johtavat Rotterdamin sataman öljynjalostamoista kasvihuoneisiin. Kun syömme hollantilaisia tomaatteja, ne ovat hyvinkin voineet ”syödä” tätä hiilidioksidia, jolla niiden kasvua siis nopeutetaan. Norjan Statoilin edustaja kertoi, että Sleipner-kaasukentällä Pohjanmerellä hiilidioksidia on varastoitu vuodesta 1996 alkaen miljoona tonnia vuodessa tyhjennettyihin öljy- ja kaasuonkaloihin. Hän kertoi, että Englannin kanaalin yli lentäessään näkee neljä terästehtaan piippua, jotka syytävät ilmaan hiilidioksidia vuodessa 55 milj. tonnia. Se voitaisiin kuljettaa putkia pitkin Sleipner-kentälle.