“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

USA:n EU-lähettiläs ehdottaa hiilidioksiditullia

Noin puoli kuudelta aamulla Tampereen lentokentällä, aamulento Brysseliin siis.

Presidentti Bushin viime viikon loppupuolella Washingtonissa järjestämä ilmastotapaaminen on herättänyt paljon kritiikkiä. On se sinänsä mainiota, että Bush tuntee painetta esiintyä kotiyleisön silmissä suurena ilmastonsuojelujohtajana. Mutta jos hänellä ei ole oikeasti mitään esitettävää, hän pitää muita pilkkanaan, ja itseäänkin.

Myönteinen muutos Bushin linjassa on se, että hän ei enää väitä ilmastonmuutosta tieteellisesti kiistanalaiseksi, vaan sanoo tieteen ymmärryksen ilmastonmuutoksesta kehittyneen. Ja USA:n edustajat, viime viikon kokouksissa ennen muuta Condoleezza Rice, korostavat YK-neuvotteluja, mikä suomeksi sanottuna tarkoittaa Kioto-prosessia. Nämä myönteiset muutokset USA:n linjassa tapahtuivat tämän vuoden touko-kesäkuussa.

BBC kertoo (29.9.) erään ulkomaalaisen osanottajan kuvanneen Bushin kokousta farssiksi. Jostakin syystä kommentoija ei halunnut esiintyä nimellään. “Presidentti sanoo johtavansa toimia ilmastonmuutoksen suhteen mutta ei hyväksy sitovia päästörajoja, toisin kuin muut. … Hän sanoo johtavansa teknologian kehittämistä, mutta pyytää sitten toisia antamaan siihen rahaa kertomatta paljonko aikoo antaa itse. … Hän tekee itsensä täysin naurunalaiseksi.”

USA:n EU-suurlähettiläs C. Boyden Gray on yrittänyt selitellä viimeviikkoista kokousta parhaansa mukaan. Hän vetoaa siihen, että 1980-luvulla yläilmakehän otsonikerroksen suojelu sai vauhtia, kun USA kutsui koolle suurimpien saastuttajien kokouksen. Totta, mutta oliko USA:n viesti silloinkin, että “mihinkään päästövähennyksiin emme sitten sitoudu”? 1980-luvullahan hyväksyttiin Montrealin pöytäkirja, joka asetti hyvin tiukat ja nopeat päästövähennysvelvoitteet. Ei varmaan olisi tullut mitään jos USA olisi tuputtanut vapaaehtoisten päästövähennysten linjaa.

Viime viikon tiistaina eli Washingtonin ilmastokokousta C. Boyden Gray ehdotti eräänlaista hiilidioksiditullia. Se voitaisiin mätkäistä esimerkiksi Intian ja Kiinan tuotteille, mikäli ne eivät suostu rajoittamaan päästöjään.

Tämäpä on tosi mielenkiintoista. Europarlamentti on ilmastopäätöslauselmissaan esittänyt, että EU selvittäisi mahdollisuutta ottaa käyttöön hiilidioksiditulli, mutta USA on torjunut ajatuksen jyrkästi. Europarlamentissa olemmekin ajatelleet hiilidioksiditullin käyttämistä keinona pakottaa USA ilmastonsuojeluun mukaan. Buenos Airesin ilmastokokouksessa syksyllä 2004 esitin sen Larry Graigille (juuri se senaattori joka joutui äskettäin eroamaan homolähentelyn vuoksi) ja eräälle hänen republikaanikollegalleen. He melkein pomppasivat tuoleillaan ilmaan. Nyt USA:n EU-lähettiläs esittää samaa sovellettavaksi kehitysmaiden tuotteisiin. Mitenkähän tämä sopii presidentti Bushin vapaaehtoisia päästövähennyksiä korostavaan linjaan? Olisipa mielenkiintoinen tilanne, jos USA mätkäisisi hiilidioksiditullit Kiinasta ja Intiasta tuotaville tavaroille, mutta ei hyväksyisi rajaa omille päästöilleen.

Britannian ulkoministeriön ilmastoedustaja John Ashton on sanonut, että “vapaaehtoiset ilmastorajoiukset ovat yhtä tehokkaita kuin vapaaehtoiset nopeusrajoitukset teillä.” Hän on myös sanonut, että “emme tarvitse toimintatapaa, joka toimii, vaan tavan joka toimii hyvin nopeasti”. Olen samaa mieltä.

Britannian konservatiivipuolue, jonka alainen työryhmä on hiljattain esittänyt aika radikaaleja ilmastotoimia, on ottanut niihin etäisyyttä. Puolue ei aio tukea esimerkiksi ilmastoveroja.

Britannian hallitus aikoo kieltää hehkulamput vuodesta 2012 alkaen. Maan ympäristöministerin Hilary Bennin mukaan tämä vähentäisi hiilidioksidipäästöjä noin 5 milj. tonnia vuodessa.

James Lovelockin “hiilidioksidi-imurista” tuli tarkempia tietoja. Lovelockin idea on panna meriin halkaisijaltaan noin 10 metrin paksuisia putkia, jotka imisivät noin 100-200 metrin syvyydeltä. Pumput saisivat käyttövoimansa aalloista. Idea oli siis nostaa pintaan syvien kerrosten vettä, jossa on enemmän ravinteita. Tämä ruokkisi pinnalla olevia leviä, jotka imisivät ilmasta hiilidioksidia. Kun levät kuolisivat, ne putoaisivat pohjaan ja veisivät hiilen mennessään.

Greenpeace on rankannut Nokian ympäristöpolitiikaltaan parhaaksi elektroniikkafirmaksi. Sony Ericsson oli kakkonen. Onnea Nokia!

Volvo taas on julkistanut suunnitelmat rakentaa hiilidioksidipäästöttömän kuorma-autotehtaan. Hyvä, mutta kun saisi ne autot myös päästöttömiksi.

Yhdysvaltalainen toimittaja Nicholas Carr on laskenut, että “Second Life”-virtuaalimaailman avatarit kuluttavat sähköä nuppia kohden yhtä paljon kuin brasilialaiset, eli vuodessa reilut 1700 kWh. Se on aika paljon. Tosin laskelma koski ymärtääkseni kulutusta per niiden avatarien määrä, jotka keskimäärin kulloinkin ovat aktiivisia.

Europarlamentissa oli ilmastokokous yhdessä EU:n jäsenmaiden parlamenttien edustajien kanssa. Europarlamentin puhemies Pöttering totesi muun muassa, että globaalit päästöt pitää kääntää laskuun vuoteen 2020 mennessä ja painaa puoleen vuoteen 2050. Näytänpä tämän puheen eräille hänen ilmastovaliokunnassa oleville puoluetovereilleen, jotka ovat jättäneet suoraan sanoen aika villejä muutosehdotuksia esittelemääni päätöslauselmaan Balin ilmastokokouksesta. Pöttering puhui ainakin kahteen kertaan “luomakunnan suojelusta”.

Ympäristökomissaari Dimas: sanoi, että EU haluaa Balilla sovittavan Kiotolle perustuvaa seuraavaa ilmastonsuojeluaskelta koskevista neuvotteluista. “Tiekartan pitäisi sisältää ensinnäkin pitkän aikavälin visio, joksi EU esittää ettei maapalloa saa päästää lämpenemään yli kahta astetta, mikä tarkoittaa että globaalit päästöt pitää painaa vähintään puoleen vuoteen 2050, toiseksi päästövähennysvelvoitteet teollisuusmaille, kolmanneksi se että kehitysmaiden pitää alkaa vähentää päästöjään viimeistään vuonna 2020, toimet globaalien hiilidioksidimarkkinoiden luomiseksi, viidenneksi uuden teknologian kehityksen tukitoimet, kuudenneksi sopeutuminen ilmastonmuutokseen, seitsemänneksi lento- ja laivaliikenteen ottaminen mukaan päästörajoihin ja kahdeksanneksi toimet metsien tuhoamisen estämiseksi. “Jotta EU olisi vakuuttava, meidän pitää tehdä kotona oikeat asiat”, sanoi Dimas.

Professori Rahmstorf, saksalaisesta Potsdam-instituutista piti erinomaisen esitelmän. Muutamia poimintoja:

Viimeiset 400 000 vuotta ilman CO2-pitoisuus ollut välillä 190-290 ppm (miljoonasosaa), nyt noin 100 ppm enemmän. Viime aikoijen nousu on ihmisen aikaansaama, se näkyy muun muassa ilman sisältämän hiilidioksidin isotooppikoostumuksesta. Nousu vastaa myös sitä mitä tiedämme ihmiskunnan tupruttaneen.

Meret happamoituvat kun ilman CO2-pitoisuus kasvaa, esimerkiksi korallit eivät kohta enää pysty tekemään kalsiumkarbonaattikuoriaan. Jo pelkästään tästä syystä ilman hiilidioksidipitoisuuden nostaminen tulisi lopettaa.

Ruotsalainen nobelisti Svante Arrhenius arveli vuonna 1896, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistaminen lämmittäisi maapalloa noin 4-6 oC, nykyinen arvio on noin 3 oC astetta, epävarmuus plus miinus yksi aste. Samaan noin 3 asteen arvioon on päädytty hyvin eri teitä. Tähän mennessä maapallo on lämmennyt noin 0,8 oC. Globaalit keskiarvot ovat hieman hämääviä, koska mantereet lämpenevät aina selvästi enemmän.

Ensimmäinen tutkijoiden varoitus ilmastonmuutoksesta oli vuonna 1979 julkaistu USA:n kansallisen tiedeakatemian (NAS) raportti

Jopa alienit ulkoavaruudesta näkevät maapallon lämmenneen, sen näkee Pohjoisen jäämeren jään sulamisesta.

Pohjois-Eurooppaan on odotettavissa lisää sateita, Etelä-Euroopassa taas kuivempaa. Kreikassa on enne
nkin ollut ihmisten sytyttämiä metsäpaloja, mutta nyt palot levisivät niin laajalle juuri kuivuuden takia.

Merenpinta on tähän mennessä noussut noin 17 cm. Merenpinta nousee noin 50 % nopeammin kuin ilmastomallit olettavat. Myös merijää sulaa nopeemmin kuin mallit ennustavat. Sekä Grönlannin että Etelänapamantereen jää on vähenemässä. Merenpinta Euroopan rannoilla nousee hieman globaalia keskiarvoa nopeammin, koska Golf-virran vaimeneminen nostaa merenpintaa.