“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Tunnelma tiivistyy ja Kööpenhamina-kortteja lyödään pöytään

Kööpenhaminan ilmastoneuvottelut alkavat ensi viikolla ja maat ovat alkaneet lyödä korttejaan pöytään tihenevään tahtiin. Se on hyvin lupaavaa ja kielii siitä, että hallitukset ottavat Kööpenhaminan vakavasti ja pyrkivät oikeasti saamaan aikaan sopimuksen.

Viimeksi eilen Intia ilmoitti olevansa valmis alentamaan kansantaloutensa hiili-intensiteettiä 24 % vuoteen 2020. Vähän aikaisemmin Kiina lupasi 40-45 % laskun taloutensa hiili-intensiteettiin. Ja sitäkin aikaisemmin lupauksiaan ovat esittäneet muun muassa Brasilia, Indonesia ja Etelä-Korea. Obama esitti USA:lle alustavan tavoitteen, eli saman joka on edustajainhuoneen hyväksymässä ilmastolaissa, 17 %:n vähennys vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Kiinan päästölupauksen tiukkuudesta näkyy hyvin ristiriitaisia arvioita. IEA sanoo sen vastaavan peräti neljännestä globaalien päästöjen vähentämistarpeesta. Jotkut toiset ovat väittäneet, että se parantaa tilannetta korkeintaan 12 % business as usual -kehitykseen verrattuna. Itse en tunne asiaa tarpeeksi ottaakseni kantaa.

Myös Tanska, joka vetää neuvotteluja, on valmistellut luonnosta kokonaisratkaisuksi. Siitä vuotaneiden tietojen mukaan Tanska ehdottaa, että teollisuusmaat vähentävät päästöjään 80 % nykytasosta. Intia ehti kommentoida ehdotusta kiukkuisesti, ilmeisesti siksi, että ehdotuksen mukaan ”kehittyvien maiden” pitäisi kääntää päästönsä laskuun vuoteen 2025 mennessä. Intian eilen julkaisema lupaus on ilmeisesti myös vastaveto Tanskan ehdotukselle.

Joka tapauksessa on merkittävä asia ja todella iso muutos, että nyt kaikki isoimmat ja taloudellisesti edistyneimmät kehitysmaat ovat julkaisseet päästölupauksensa, edellä mainittujen lisäksi Brasilia, Indonesia ja Etelä-Korea. Myös merkittävimmät teollisuusmaat ovat esittäneet päästövähennystarjouksensa. Ainekset neuvottelujen aidolle loppurutistukselle alkavat siis olla kasassa.

Missään kirkossa ei kuitenkaan ole kuulutettu, että Kööpenhamina onnistuu. Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta se olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää. Varaplaneettaa kun ei tunneta. Ja päästöleikkaustarve kasvaa 8 prosentin korkoa joka vuosi. Toisin sanoen, jos päästövähennystä lykätään vuodella, saman ympäristövaikutuksen saavuttamiseksi pitää seuraavana vuonna leikata 8 % enemmän. IPCC:n mukaan globaalit päästöt pitäisi kyetä kääntämään laskuun vuoteen 2015 mennessä, jos haluamme edes 50 %:n todennäköisyydellä estää planeettaa lämpenemästä yli kahdella asteella.

Ilmastoskeptikot ovat olleet viime viikkoina näkyvästi äänessä, mikä kielinee siitä, että he tosissaan pelkäävät Kööpenhaminan kokouksen onnistuvan. Vielä viime vuonna ja viime keväänäkin ilmastonsuojelun vastustajat eivät yrittäneet kieltää itse ilmastonmuutosta, vaan selittivät päästörajojen olevan huono keino, kilpailukyky menee, jos kaikki eivät vähennä päästöjä. Nyt näyttää oikeasti mahdolliselta, että päästöjä vähennetään yhdessä. Niinpä on taas aloitettu propagandakampanja, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos olisikin huuhaata.

Myös ilmaston tutkijoilta on tullut tuoreita uutisia. Viime viikolla julkistettiin ”Kööpenhamina-diagnoosi”, jonka takana on tutkijoita ainakin saksalaisista, yhdysvaltalaisista, sveitsiläisistä ja brittiyliopistoista. Diagnoosi päivittää sitä tietoa, jota ilmaston tutkimus on koonnut sen jälkeen, kun IPCC:n neljäs raportti (ilmestyi 2007) koottiin. Useimmat Kööpenhamina-diagnoosin tekijät olivat mukana myös IPCC:n neljännen raportin kirjoittajajoukossa.

Kööpenhamina-diagnoosin havaintoja:
– Globaalit kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2008 ylittivät vuoden 1990 tason 40 %:lla. Jos päästöt stabiloidaan nykytasolle, 20 vuodessa mahdollisuutemme estää maapallon lämpeneminen yli kahden asteen on huvennut 25 %:iin. Ellei päästöjä vähennetä, maapallo voi vuosisadan loppuun mennessä lämmetä jopa 7 astetta.
– Viimeisten 25 vuoden aikana maapallo on lämmennyt 0,19 astetta vuosikymmenessä. Trendi on jatkunut tälläkin vuosikymmenellä vaikka auringon aktiivisuus on laskenut.
– Iso joukko mittauksia osoittaa, että Antarktiksen ja Grönlannin jäämassa vähenee kiihtyvää vauhtia. Myös muualla maailmassa jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt vuoden 1990 jälkeen. Esimerkiksi Pohjoisen Jäämeren jää suli vuosien 2007-2009 kesinä noin 40 % enemmän kuin IPCC:n vuoden 2007 raportti ennusti.
– Satelliittimittausten mukaan merenpinnan nousu viimeisten 15 vuoden aikana on ylittänyt IPCC:n arviot 80 %. Havainto on linjassa jäätiköiden sulamisesta saatujen mittaustulosten kanssa.
– Jos päästöjä ei hillitä, merenpinta nousee ainakin kaksinkertaista vauhtia IPCC:n neljänteen arvioraporttiin verrattuna, vuoteen 2100 mennessä hyvinkin yli metrin, mahdollisesti jopa kaksi.
– Ilmastonsuojelutoimien viivyttely lisää peruuttamattomien vahinkojen vaaraa, eli riskiä, että esimerkiksi Amazonin sademetsissä tai mannerjäätiköissä tapahtuu äkillisiä tai peruuttamattomia muutoksia.
– Jos halutaan estää maapallon lämpeneminen yli 2 asteella verrattuna esiteolliseen aikaan, globaalit päästöt pitää kääntää nopeaan laskuun viimeistään 2015-2020. Ilmaston vakauttaminen edellyttää siirtymistä lähes hiilettömään yhteiskuntaan tällä vuosisadalla. Vuotuiset päästöt henkeä kohden pitää laskea alle tonniin vuoteen 2050 mennessä, mikä on 80-95 % alle teollisuusmaiden nykyisen tason.

John Turner Britannian Antarktistutkimusyksiköstä vastaa tiistain Guardianissa ilmastoskeptikoiden argumenttiin, jonka mukaan Etelänapamanner on kylmennyt. Antarktiksellahan on havaittu paradoksaalinen kehitys, jäätä on sulanut mantereen länsiosasta nopeasti, mutta muualla on kylmennyt. John Turnerin mukaan tutkijat ovat ”hyvin vakuuttuneita” siitä, että tämä ilmiö johtuu otsoniaukosta. Kun otsoniaukko lähivuosikymmeninä umpeutuu (yläilmakehän otsonia tuhoavien aineiden valmistus ja käyttö on saatu dramaattiseen laskuun 1980-luvulla solmitun Montrealin pöytäkirjan ansiosta, SH huom.), manner voi lämmetä jopa 3 astetta, joka voi nostaa merenpintaa jopa 1,4 metrillä. Etelänapamantereen jäätä uhkaa myös lämpenevä meri, joka lämmittää jäähyllyjä alapuolelta. Nämä kelluvat jäähyllyt ovat jopa satoja metrejä paksuja.

Britannian ilmatieteen laitos eli Met Office on julkaissut netissä interaktiivisen kartan siitä, miltä näyttäisi neljällä asteella lämmennyt maailma. Richard Betts sanoi kartan julkistamistilaisuudessa, että neljän asteen lämpeneminen vuoteen 2060 mennessä on täysin mahdollinen skenaario. Vuosisadan loppuun mennessä 5,5, asteen lämpeneminen on mahdollista. (Viimeisen sadan vuoden aikana planeetta on lämmennyt 0,74 astetta.)

Koska merien lämpeneminen on hitaampaa kuin manneralueiden, maapallon keskilämpötilan nousu 4 asteella tarkoittaa maa-alueiden lämpenemistä keskimäärin 5,5 asteella, ja pohjoisilla leveysasteilla jopa 10 asteella. Joillakin alueilla kuumimmista hellepäivistä tulisi 12 astetta kuumempia kuin nyt, mikä tekisi näistä alueista ihmiselle asumakelvottomia. Muihin seurauksiin kuuluisi se, että 1-2 miljardia ihmistä joutuisi vesipulaan sateiden muutosten vuoksi; yli 15 % viljelykelpoisesta maasta muuttuisi viljelykelvottomaksi kuivuuden tai kuumuuden vuoksi ja Afrikan pelloista menetettäisiin peräti 40 %; ainakin 500 miljoonaa ihmistä altistuisi tulville.

Kartta löytyy linkistä http://www.actoncopenhagen.decc.gov.uk/content/en/embeds/flash/4-degrees-large-map-final

Muita poimintoja uutisvirrasta:

Kotitalouksien sähkönkulutus EU-maissa laski vuonna 2007 ensimmäisen kerran vuoden 1990 jälkeen. Pudotus oli 6 terawattituntia, eli suunnilleen kolme neljäsosaa Loviisan molempien ydinvoimalaitosten vuosituotannosta. Näin kertoo JCR eli EU:n yhteine
n tutkimuskeskus. EU:n säätämät energianormit erilaisille laitteille ovat todennäköisesti vaikuttaneet tulokseen. Palveluissa ja teollisuudessa sähkönkulutus kasvoi. Kuitenkin energiankulutus laski EU:ssa vuosien 2004 ja 2007 välillä 1,31 %. Liikenteen energiankulutus kuitenkin kasvoi 4,58 %.

Nicholas Stern kirjoittaa Guardianissa maanantaina, että globaalit kasvihuonekaasupäästöt pitää laskea nykytasolta, noin 50 mrd tonnista noin 44 mrd tonniin vuoteen 2020, alle 35 mrd tonnin vuoteen 2035 ja selvästi alle 20 tonnin vuoteen 2050. Hän vetoaa teollisuusmaihin, että nämä avustaisivat kehitysmaiden ilmastotoimia 50 mrd dollarilla vuoteen 2015 ja kasvattaisivat apusummaa 100 mrd dollariin vuoteen 2020. Rahamäärä on suuri, mutta 50 mrd dollaria on kuitenkin vain 0,1 % teollisuusmaiden kansantuotteesta. Samassa lehdessä George Monbiot pitää Yhdysvaltoja ilmastosopimuksen suurimpana jarruna ja moittii USA:n senaattia ”demokraattisten maiden korruptoituneimmaksi instituutioksi”. Suurin osa senaattoreista on saanut paikkansa suurfirmojen vaalirahalla, ja sponsoreille pitää antaa vastapalvelukseksi sopivia päätöksiä.

Maan ystävät ja Stockholm Enviroment Institute ovat julkaisseet tutkimuksen, jonka mukaan EU voisi hyvin tiukentaa vuoden 2020 päästövähennystavoitteensa 40 %:iin, ja vuoteen 2050 mennessä EU voisi leikata päästöjä 90 %:lla. Keskeisiä keinoja olisivat energiatehokkuuden radikaali parantaminen, fossiilisista polttoaineista luopuminen nopealla aikataululla, uusiutuvan energian käytön merkittävä lisääminen sekä elämäntavan muutokset. Viimeksi mainittuun kuuluu muun muassa siirtyminen henkilöautoista joukkoliikenteeseen. Kun nyt henkilöautolla kuljetaan matkoista 75 %, osuus laskisi 43 %:iin vuoteen 2050. Lasku olisi 2 euroa henkeä kohti päivässä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan jäätalvesta on tulossa ennätysleuto. Yleensä Perämeren rannikot Kalajoelta pohjoiseen ovat joulukuun alkuun mennessä jäässä, mutta 1.12. meriveden pintalämpötila oli Perämerellä 2-4 astetta ja Suomenlahdella 3-7 astetta. Tilanne muistuttaa vuoden 2007 syksyä.