Tukea Virolle ja tapaaminen fysiikan nobelisti Carlo Rubbian kanssa

Europarlamentin täysistunto hyväksyi päätöslauselman, jossa annettiin Virolle täysi tuki Tallinnan ja Moskovan viimeaikaisten tapahtumien johdosta. Päätöslauselman aihe oli EU:n ja Venäjän huippukokous. Päätöslauselmassa korostetaan myös ihmisoikeuksien puolustamista.

Istunto hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä myös direktiivin peilien jälkiasentamisesta kuorma-autoihin, jotta ns kuolleisiin kulmiin liittyviä onnettomuuksia saadaan vähennettyä. Vuosittain tämäntyyppisissä onnettomuuksissa on Euroopassa kuollut 400 ihmistä.

Neste Oil tarjosi suomalaismepeille lounaan kertoakseen biopolttoaineiden kehittelytyöstään. Neste katsoo, että järkevämpää tuottaa biodieseliä kuin bioetanolia, koska sekä energia- että päästövähennyshyötysuhde on parempi. Lisäksi vaikka usein ajattelemme liikenteellä vain henkilöautoja, puolet liikennepolttoaineesta kuluu tavaraliikenteessä, joka käyttää pelkkää dieseliä.

Keskustelussa kävi ilmi, että Neste tarkoittaa toisen sukupolven biopolttoaineilla sellaista, joka vastaa laadultaan ”tavallista” dieseliä, eli on moottorin kannalta aivan samanarvoista kuin perinteinen fossiilidiesel, ja ensimmäisellä sukupolvella sellaista, joka on moottorin kannalta laadultaan huonompaa. Aika useinhan ensimmäisellä sukupolvella tarkoitetaan ruoasta valmistettua ja toisella polvella sellaista, joka tuotetaan muista aineista, kuten jätteistä, levistä, selluloosapitoisesta biomassasta. Neste kutsuu tätä kolmanneksi sukupolveksi. Neste ja Stora Enso ovat yhdessä rakentamassa laitosta, joka tekee biodieseliä puunkorjuun tähteistä, kuten oksista ja puunkuoresta, paperitehtaan yhteydessä. Tulevaisuudessa biodieseliä voidaan todennäköisesti tehdä myös levistä, ja leväviljelmiä voidaan ruokkia voimalaitosten hiilidioksidipäästöillä. Kysyin, voiko uuden koelaitoksen kaltainen laitos käyttää myös maatalousjätettä. Yksi Nesteen edustajista sanoi: ”Periaatteessa laitos syö kaikkea muuta paitsi vettä ja kiviä.”

Viikon kohokohta oli se, että ennen kotimatkaa sain vielä tavata fysiikan nobelisti Carlo Rubbian, yhdessä muutaman muun vihreän mepin kanssa. Olin tosi otettu tästä harvinaisesta mahdollisuudesta ja keskustelu olikin tosi mielenkiintoinen.

Rubbia sai nobelin niin sanottuun heikkoon vuorovaikutukseen liittyvistä havainnoistaan, tämä kuuluu ydinfysiikan alaan. Hän kehitti jo noin 20 vuotta sitten idean uudenlaisesta, turvallisemmasta ydinvoimalasta. Komission puheenjohtaja Barroso kutsui äskettäin joukon huippututkijoita neuvonantajikseen ilmasto- ja energia-asioissa, Rubbia on yksi heistä.

Rubbia aloitti selittämällä pitävänsä ilmastonmuutosta hyvin vakavana asiana, se tulee vaikuttamaan kaikkiin elämän muotoihin maapallolla.

Kysyin hänen ydinvoimalaideastaan. Hän selitti, että kaikki nykyisin energiantuotannossa olevat ydinreaktorit ovat itse asiassa suurennoksia ydinsukellusveneiden energianlähteiksi kehitellyistä reaktoreista. (Sukellusveneessähän ei voi olla polttomoottoria, koska veden alla ei ole sille palamisilmaa.) Nykyisten ydivoimalaitosten reaktorit ovat siis sotilasteknologian sivutuotteita. Kuten tiedämme, niihin liittyy ratkaisemattomia ongelmia, kuten uraanivarojen rajallisuus ja radioaktiivinen ydinjäte. Ydinjätteestä hän mainitsi asian, jota en ole ennen kuullut. Nature-lehdessä on äskettäin ollut artikkeli, jonka mukaan ne aineet, joihin käytetty ydinpolttoaine on tarkoitus ”lasittaa” ennen kapselointia ja varatoimista poteroon syvälle maan alle, eivät kestä. Ei ole olemassa materiaalia, joka kestäisi tässä tehtävässä yli 1000 vuotta murenematta. Ja ydinjätehän pitäisi pitää aloillaan satojentuhansien vuosien ajan. Käytetty ydinjäte, juuri siksi että se on radioaktiivista, tuottaa lämpöä jatkuvasti, minkä takia varastoluolan läpötila tulee olemaan 120 oC. Muita nykyisten ydinreaktoreiden ongelmia ovat vaara ydinaseiden leviämisestä ja radioaktiivisten aineiden joutumisesta terroristien käsiin. ”Uusi Tshernobyl on vain ajan kysymys”, sanoi Rubbia.

Rubbia nimittää ideoimaansa laitosta ”energiavahvistimeksi”. Siinä pieni määrä ydinpolttoainetta kerrallaan pannaan hiukkaskiihdyttimen tuottamaan neutronisuihkuun, jossa ytimet halkeavat tuottaen paljon suuremman määrän energiaa kuin kiihdytin kuluttaa. Prosessissa kaikki polttoaineen ytimet halkeavat, eli tulevien sukupolvien riesaksi ei jätetä pitkäikäistä korkea-aktiivista jätettä. Reaktio sammuu hetkessä, kun hiukkaskiihdyttimestä katkaistaan virta, eli häiriötilanne ei voi johtaa Tshernobyl- tai Harrisburg- tyyppiseen onnettomuuteen. Polttoaineesta saadaan irti paljon suurempi määrä energiaa kuin perinteisissä ydinreaktoreissa. Polttoaineena voidana käyttää toriumia, joka on maapallolla paljon yleisempi aine kuin uraani. Tällaisesta ydinpolttoaineesta ei voi valmistaa pommia, eli ”energiavahvistimen” käyttö ei lisää ydinaseiden leviämisen riskiä.

Rubbia arvosteli sitä, että energia-alalla annetaan liian vähän rahaa todella innovatiiviseen tutkimukseen. Hänen mukaansa sama tauti vaivaa monia muitakin aloja, esimerkiksi lääketiedettä. Kun hirmumyrsky Katrina nosti öljyn hintaa, öljy-yhtiöiden päivävoitot nousivat 4 mrd euroon. Esimerkiksi tuota voittoa verottamalla saataisiin valtavat määrät rahaa energia- ja muuhun tutkimukseen. Minun täytyy sanoa, etten todellakaan ymmärrä, miksi Rubbian idean mukaista koelaitosta ei ole vielä rakennettu.

International Herald Tribune kertoo, että Etelä-Korea on rakentamassa maailman isoimpia aurinko- ja vuorovesivoimaloita. Korea yrittää nostaa uusiutuvan energian osuuden nykyisestä 2,28 %:sta 10 %:iin vuoteen 2020. Aurinkovoimalan tehoksi tulee 20 MW. Vuorovesivoimalan on tarkoitus valmistua 2014 ja tehoksi tulee 812 MW. Myös Kiina on äskettäin luvannut nostaa uusiutuvan energian osuuden 15 %:iin vuoteen 2020.

YK on arvioimassa bioenergian hyvät ja huonot puolet, kuten esimerkiksi vaikutukset ruoan tuotantoon. Se on hyvä. Uutisissa yksi minulle uusi asia on se, että moderni bioenergia voi merkittävästi vähentää yhtä kehitysmaiden isoa kuolinsyytä, ”keittiökuolemia”, jotka johtuvat perinteisen polttopuun tai kuivatun lannan poltossa muodostuvan savun hengittämisestä.

EU:n kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2005, ensi kertaa vuoden 2000 jälkeen (sitä ennen päästöt kyllä laskivat). Vuoden 2005 lasku aiheutui pääasiassa muista kaasuista kuin hiilidioksidista.

Kioton sopimuksen mukaisten CDM-projektien (puhtaan kehityksen mekanismi) rahasta kolme viidesosaa meni viime vuonna Kiinaan, eli rahasta ei ole ollut paljonkaan hyötyä maailman köyhimmille maille. Päästövähennysten kannalta raha on kuitenkin toiminut suunnilleen odotetusti.

Australialainen Foster-panimo aikoo ruveta tuottamaan energiaa panimojätteestä. Samalla firma pääsee jätteestä kätevästi eroon. Tällaista lisää!

Lester Brown kirjoittaa tiedotteessaan, että yksi 24 watin energiansäästölamppu (tai eurooppalaisissa mitoissa suunnilleen 2 kpl 11 watin energiansäästölamppuja) säästää elinaikansa aikana energiaa saman määrän kuin kuluu Toyota Prius-auton ajamiseen New Yorkista San Fransiscoon. Lester kirjoittaa myös, että vaikka pienoisloistelampuissa on vähän elohopeaa, säästetyn sähkömäärän tuotannossa olisi ympäristöön tuprunnut elohopeaa enemmän.