Trumpin maailma

Neljä vuotta sitten, kun Obama voitti jatkokauden, Donald Trump herätti huomiota tviiteillä, joiden sanoma oli suunnilleen että ei voi olla totta, on tehtävä vallankumous. http://mashable.com/2012/11/06/trump-reacts-to-election/#OOvkGb1CSkqF
Nyt Trump on saanut vallankumouksensa.
Ensi ajatukseni, kun tänä aamuna heräsin Trumpin johtoon vaalilaskennassa, oli huoli siitä, millaiseen maailmaan lapsenlapseni joutuvavat. Muutama nopea ajatus rauhasta, kybersodasta, ilmastosta, taloudesta ja identiteetistä.
1. Rauha
Toisen maailmansodan jälkeen tuhannet ja taas tuhannet ihmiset ovat tehneet vuosikymmenien työn, jotta on saatu rakennetuksi sopimuspohjainen kansainvälinen järjestelmä. Tätä on tehty juuri siksi että toisen maailmansodan kaltainen katastrofi ei koskaan toistuisi. Suurin osa tästä on tylsää puurtamista, ziljoonien yksityiskohtien hiomista kansainvälisissä neuvotteluissa, muun muassa EU-päätöksenteossa. Mediakielellä se työ on ”epäseksikästä”, siitä ei kannata kirjoittaa uutisia, ihmiset eivät kuitenkaan jaksaisi lukea. Jos siitä ylipäänsä kerrotaan, helpointa on poimia yksityiskohtia ja jopa tehtailla hölynpölyuutisia, joilla tämä työ leimataan naurettavaksi.
Ensin brexit, sitten Trump. Onko kaikki se, mitä on tehty rauhan rakentamiseksi ja vakiinnuttamiseksi nyt uhattuna? Suoraan sanoen pelottaa. Ranskan nationalistipuolueen Front Nationalin varapuheenjohtaja Florian Philippot jo tviittasi, että heidän maailmansa murenee, meidän nousee. ”Meidän maailmallamme” hän tarkoittanee nationalistien maailmaa ja ”heidän maailmallaan” ilmeisesti kansainvälisen yhteistyön maailmaa, sitä maailmaa jota – kaikista vioistaan ja puutteistaan huolimatta – minäkin arvostan.
USAn edellinen republikaanipresidentti George W Bush hyökkäsi Irakiin perustein, jotka sittemmin osoitettiin valheeksi. Irakin silloinen diktaattori Saddam Hussein oli suuri roisto, mutta seurausten kannalta oli katastrofaalista, että Bushin hallinnolla ei ollut minkäänlaista suunnitelmaa siitä, miten yhteiskunta rakennetaan sodan jälkeen. Monien analyysien mukaan Saddam Husseinin mukana vallasta syöstyn Baath-puolueen organisaatio on auttanut myös terroristijärjestö ISIS:in nousua. http://www.nytimes.com/2015/12/23/opinion/how-saddam-hussein-gave-us-isis.html
Tietenkään presidentti Bushin politiikka ei ole Lähi-Idän nykyisen myllerryksen ainoa syy, mutta se on yksi syistä. Jälkiseurauksista kärsitään Atlantin tällä puolen. Eniten tietenkin kärsivät Lähi-Idän maissa asuvat ihmiset, mutta seurauksiin kuuluu myös Eurooppaan, Suomeenkin, pyrkivien pakolaisten virta.
Viime vuonna Eurooppaan pyrki yli miljoona pakolaista, heistä runsaat 30 000 Suomeen. Tiedämme, millaisen vastustuksen ja vihan tämä on herättänyt. Juuri tänään Suomen poliisi uutisoi, että viharikokset kasvoivat maassamme viime vuonna 50%. http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/poliisi_viharikokset-57438
Entä jos Trumpin politiikka vain pahentaa myllerryksiä Euroopan lähialueilla? Liittoutuuko Trump Putinin ja Assadin kanssa tai suhtautuuko hän välinpitämättömästi Syyrian tilanteeseen? Mitä se tarkoittaa siviiliväestölle? Mitä Euroopassa tapahtuu, jos tänne pyrkivien pakolaisten määrä kasvaa entisestään?
Entä Eurooppa itse, erityisesti maat EUn ja Venäjän välissä? Miten Eurooppaan vaikuttaa jos Trump oikeasti katsoo, ettei USAn tarvitse välittää Euroopan turvallisuudesta ja liittolaisistaan? Mitä se tarkoittaa Ukrainalle? Mikä maa on seuraava?
Maailmalla Yhdysvaltoihin suhtaudutaan myös esimerkkinä ja esikuvana. Presidentti George W Bush julisti aikoinaan ”sodan terrorismia vastaan”. Sen jälkeen suunnilleen jokainen epädemokraattinen hallitsija Kiinan johtajista Putiniin ja Turkin Erdoganiin on perustellut poliittisten vastustajiensa vainoamista ”terrorismin vastustamisena”.
Trumpin kampanja perustui vihapuheeseen, monenlaisten ihmisryhmien solvaamiseen ja seksismiin. Hän on kampanjassaan viis veisannut tosiasioista ja vaihtanut kantaa lukuisissa asioissa, kerskunut sillä ettei maksa veroja, ja on tutkittavana rikoksista. Millaisiin vaalikampanjoihin Trumpin voitto rohkaisee eri puolilla maailmaa? Filippiineillä meillä on jo presidentti joka käytännössä kehottaa murhaamaan ihmisiä.
Vihapuhe ei ole vain puhetta. Se on johtanut sotiin ja sisällissotiin eri puolilla maailmaa, Jugoslaviasta Sudaniin ja Ruandaan.
Oikeasti, Trump saa päätösvallan maailman suurimman ydinaseistuksen käytöstä. Voi vain toivoa, että hän ydinasenapin haltijana käyttäytyy vaalipuheitaan vastuullisemmin.
2. Kybersota
Venäjän duuma puhkesi aplodeihin Trumpin voiton varmistuttua. http://www.hs.fi/ulkomaat/a1478665662883
Putinille monet Trumpin vaalipuheet ovat epäilemättä mieleen, kuten se, että Venäjä pitäköön Krimin ja se, että hänen johtamansa USA ei aio puolustaa Eurooppaa. Mutta vaikuttiko Putin myös itse vaaleihin USAssa? Totuutta siitä asiasta emme ehkä koskaan saa tietää, mutta jo se mahdollisuus, että vieras valta vaikuttaa toisen valtion vaaleihin, on hyytävä.
Sen tiedämme, että Wikileaks julkaisi demokraattipuolueen sisäisiä sähköposteja vahingoittaakseen demokraattipuoluetta ja Clintonin vaalikampanjaa. Usean yhdysvaltalaisen tiedusteluorganisaation, muun muassa NSA:n ja CIA:n mukaan nämä sähköpostit olivat Venäjän hallituksen hakkeroimia. http://www.nytimes.com/2016/10/08/us/politics/us-formally-accuses-russia-of-stealing-dnc-emails.html
http://ijr.com/2016/11/728330-is-russia-trying-to-rig-the-u-s-election-maybe/
http://www.politico.com/story/2016/10/russia-hacking-james-clapper-230085
Heti vaalituloksen selvittyä ainakin US News and World Report kommentoi Putinin voittaneen USAn vaalit. http://www.usnews.com/news/world/articles/2016-11-09/how-vladimir-putin-won-the-us-election
USAn vaalipäivänä Angela Merkel varoitti siitä, että Venäjä voi pyrkiä vaikuttamaan myös Saksan seuraaviin vaaleihin. Norjan pääministerin kanssa pitämässään lehdistötilaisuudessa Merkel kertoi, että Saksa joutuu jo nyt päivittäin käsittelemään Venäjältä peräisin olevia nettihyökkäyksiä ja perättömiä uutisia, joiden jäljet johtavat Venäjälle. https://euobserver.com/political/135830
Vieraiden valtioiden ohella myös ylipäänsä se, että tietokoneet manipuloivat uutisten ja kannanottojen maailmaa, on huolestuttavaa. Oxfordin yliopiston mukaan Trumpia tukevista tviiteistä kolmannes oli bottien, siis tietokoneiden, tuottamia ehdokkaiden ensimmäisen ja toisen t-väittelyn välillä. http://www.recode.net/2016/11/1/13488020/trump-bots-clinton-twitter-third-debate-twitterbots-election Botit syytivät myös Clintonia tukevia tviittejä, mutta Trumpia tukevia bottien tviittejä sinkosi maailmalle 7-kertainen määrä.
3. Ilmasto
Vaalikampanjassaan Trump lupasi panna Pariisin ilmastosopimuksen uusiksi. Oikeasti USA ei voi sitä yksin tehdä, ei vaikka republikaanit nyt hallitsevat Valkoisen talon ohella kongressin molempia kamareita.
USA on jo ratifioinut Pariisin sopimuksen ja itse sopimus on jo astunut voimaan 4.11.2016, ennätysajassa. Ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen kaksi suurinta tupruttajaa, Kiina ja Yhdysvallat, ratifioivat sopimuksen samana päivänä, kolmantena syyskuuta. Kaiken kaikkiaan sopimuksen on tähän päivään mennessä ratifioinut 103 maata. http://unfccc.int/paris_agreement/items/9444.php
Pariisin sopimus kirjoitettiin huolellisesti sellaiseksi, että USAn presidentin toimivalta riitti sen ratifiointiin. Tämä oli mahdollista, koska se tarkentaa YK:n ilmastosopimusta, jonka USAn senaatti ratifioi 60 prosentin enemmistöllä presidentti George Bush vanhemman aikana.
Obama siis liitti USAn Pariisin sopimukseen. Voiko presidentti Trump vastaavasti irrottautua siitä? Teoriassa varmaankin. Käytännössä se on jo vaikeampaa. Vaikka näin tapahtuisikin, kaikki tietävät että seuraava presidentti voi uudistaa ratifioinnin.
Tärkeämpää on se, että kaikki se kehitys, jonka Pariisin sopimus ja sitä edeltänyt työ on maailmassa käynnistänyt, jatkuu. Uusien energiateknologioiden, kuten aurinko- ja tuulivoiman, hinnat ovat suorastaan romahtaneet. Ne ovat jo halvin vaihtoehto rakentaa uutta sähköntuotantoa. Kiinasta on tullut maailman suurin uusiutuvaan energian investoija.
Ainakin Climate Home -sivusto arvioi, että Pariisin sopimus on ”trumpinkestävä”. http://www.climatechangenews.com/2016/11/09/the-paris-agreement-will-survive-president-trump/
Presidentti Bush nuorempi halvaannutti vuosien ajan kansainväliset ilmastoneuvottelut. Trump ja republikaanipuolue voivat tietysti tehdä fossiilienergiaa suosivia päätöksiä ja siten hidastaa ilmastoystävällisen energiamurroksen etenemistä USAssa. Mutta pysäyttämään sitä he eivät pysty.
Toisaalta hidastamisenkin seuraukset voivat olla vakavat. Jotta ihmiskunta onnistuisi hillitsemään ilmastonmuutoksen 2 asteen alapuolelle, saati puoleentoista asteeseen, kaikkien maiden ilmastotoimia pitäisi nopeuttaa, ei hidastaa.
4. Talous ja kansainvälinen kauppa
Trump on luvannut vastustaa sekä EUn kanssa neuvoteltavaa TTIP-sopimusta että Tyynenmeren maiden kanssa jo valmiiksi neuvoteltua TPP-sopimusta. Tämä taitaa olla ainoa asia, jossa Trump on yhtä mieltä myös demokraattipuolueen vasemman laidan ja siitä vasemmalla olevien ihmisten kanssa.
Trump on luvannut palauttaa USAan teollisuuden, jota on karannut muualle maailmaan, muun muassa Meksikoon ja Kiinaan. Hän voittikin ns ”ruostevyöhykkeen” osavaltiot. Oikeasti USAn presidentti ei tällaista lupausta pysy pitämään. Siitä riippumatta on vakava kysymys, mitä talouden globalisaatio on tehnyt ja tekemässä läntisten teollisuusmaiden, myös Euroopan, perinteisesti melko hyvinvoivalle keskiluokalle.
Brexit-äänestyksen jälkeen puhuttiin paljon ”norsukäyrästä”, jonka Maailmanpankki julkaisi vuonna 2012. Se kuvaa ihmiskunnan eri tuloryhmien reaalitulojen kehitystä 1988-2008. Niillä, joiden tulot ovat 10-65 % välillä globaalista keskitulosta, tulot ovat kasvaneet reilusti. Tämä porukka on suunnilleen perinteisesti kehitysmaina pidettyjen maiden työssäkäyvä väki. Myös rikkaimman prosentin tulot ovat kasvaneet huimasti. Mutta niillä, joiden tulot ovat 65-99% globaalista keskitulosta, tulot eivät ole paljoakaan kasvaneet, osalla jopa laskeneet. Tämä porukka on suunnilleen sama kuin teollisuusmaiden työssäkäyvä keskiluokka. http://www.talouselama.fi/uutiset/selittaako-tama-norsu-kappyra-sen-miksi-britannia-aanesti-brexitin-puolesta-6562816
On sinänsä hyvä, että ihmiset maailman köyhimmissä maissa ovat vaurastuneet, äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä on vähentynyt. Mutta ei ole oikein, että teollisuusmaissa globalisaatiosta ovat hyötyneet lähinnä kaikkein rikkaimmat.
Tähän asiaan pitää oikeasti suhtautua vakavasti. Mutta jotta se saataisiin korjattua, tarvitaan ainakin kaksi asiaa.
Ensinnäkin kansainvälisten kauppasopimusten neuvotteluissa pitäisi lopettaa erivapauksian antaminen kansainvälisille suuryrityksille, kuten se että niiden edustajat pääsevät neuvotteluteksteihin käsiksi helpommin kuin kansanedustajat, ja se, että yrityksillä on oikeus erityisen riitojenratkaisumenettelyn kautta riitauttaa valtioiden säätämät uudet lait ihmisten terveyden, työntekijöiden oikeuksien ja ympäristön suojelemiseksi, tai vähintään vaatia niistä vahingonkorvauksia.
Toiseksi kansainvälisiä suuryrityksiä ja kaikkein rikkaimpia ihmisiä pitäisi verottaa nykyistä ankarammin. Kehitys on vienyt päinvastaiseen suuntaan ja globalisaatio on suuresti auttanut kaikkein rikkaimpien verovälttelyä.
On täysin auki, miten Trump oikeasti tulee toimimaan TPP- ja TTIP-sopimusten suhteen. Kansainvälisen verovälttelyn suitsijaksi miljonääri, joka suorastaan kerskuu sillä, ettei maksa veroja, on sangen epätodennäköinen kandidaatti.
Mielessäni kummittelee myös NASA:n muutama vuosi sitten julkaisema tutkimus, joka varoitti että koko teollinen sivilisaatio on vaarassa. https://www.theguardian.com/environment/earth-insight/2014/mar/14/nasa-civilisation-irreversible-collapse-study-scientists
NASAn tutkimuksessa analysoitiin muinaisia romahtaneita sivilisaatioita, antiikin Roomasta Mesopotamiaan ja Kiinan keisarikuntiin. Sen mukaan romahdusten taustalla on ollut sekä eriarvoisuus että luonnonvarojen ylikulutus. Hyväosaisin eliitti pystyy jatkamaan ylikulutusta jonkin aikaa, mutta ennen pitkää seuraa romahdus. Tuho voidaan estää, jos väestönkasvu saadaan pysähtymään, kulutus henkeä kohden kestävälle tasolle ja resurssit jaetaan kohtalaisen tasapuolisesti. Ei kuulosta Trumpin linjalta.
Väestönkasvun hillitsemistä ei ainakaan auta, jos Trump seuraa George W Bushin arvokonservatiivista linjaa ja lakkauttaa USAn tuen YKn väestö- ja kehitysrahastolle, joka tekee kehitysmaissa sukupuoli- ja ehkäisyvalistustyötä. Tämä työ paitsi vähentää sukupuolitauteja ja turvattomia laittomia abortteja, myös auttaa estämään ei-toivottujen lasten syntymiä.
Populistit keräävät vihaisten ja pettyneiden ihmisten äänet. Mutta heidän politiikkansa tuppaa luomaan lisää vihaisia ja pettyneitä.
En oikein jaksa uskoa, että Trump korjaa globalisaation vääristymät, tai edes haluaa sitä. Entä ne yritysjohtajat ja osakkeenomistajat, jotka kuuluvat globalisaatiosta eniten hyötyneeseen yhteen prosenttiin? Jos heidän keskuudessaan on Trumpin voitosta kauhistuneita, alkaako siitä joukosta uudelleenajattelu?
5. Identiteetti
New York Timesin exit-polleista tekemän analyysin mukaan yhdysvaltalaisten äänestysvalintoja selittävät eniten se, onko äänestäjä valkoinen vai ei ja toiseksi eniten sukupuoli. Kaikkien ei-valkoisten ryhmien enemmistö tuki Clintonia, samoin koulutettujen naisten.
http://www.nytimes.com/interactive/2016/11/08/us/politics/election-exit-polls.html
Ehkä kuitenkin pystyn hiukan eläytymään niihin ihmisiin, jotka äänestivät Trumpia siksi, että heidän mielestään vallanpitäjän kuuluu olla valkoinen mies. Minua nimittäin etukäteen lämmitti todella paljon se mahdollisuus, että USAn presidentiksi voitaisiin valita nainen. Iloitsin myös, kun valituksi tuli musta mies, mutta huomasin että naisen valinnan mahdollisuus lämmitti vielä enemmän.
Muistan, kun Bill Clinton oli ehdolla presidentiksi 24 vuotta sitten. Olin ilahtunut siitä, että presidenttiehdokkaan, sittemmin presidentin puoliso tuntui minusta normaalilta naiselta, joka ei tyydy seisomaan koristeena miehensä rinnalla vaan jolla on oma ura ja kunnianhimo. Tasan samasta syystä Hillary Clinton herätti USAssa voimakasta vihaa. Sen perusteeksi riitti oma ura ja kunnianhimo. Siitä alkaen hänen päälleen on heitetty uskomaton määrä lokaa. http://www.huffingtonpost.com/peter-wolson/the-puzzling-vilification_b_10146812.html
Itsekin olen kokenut, ensin nuorena naisdiplomi-insinöörinä, myöhemmin poliitikkona, miten nainen ”miehen töissä” toisaalta demonisoidaan, toisaalta sivuutetaan ja mitätöidään, sen lisäksi että aika ajoin kohtaa myös seksuaalista ahdistelua. Eikä kyse ei ole pelkästään minusta vaan monista naiskollegoista. Ajatus Hillary Clintonista presidenttinä lämmitti siksi, että se olisi tuntunut hyvitykseltä myös siitä, mitä minä ja lukemattomat kanssasisaret olemme kokeneet.
Vastaavasti voin kuvitella, miten sietämättömältä ajatus naisesta presidenttinä mustan miehen jälkeen on tuntunut kaikista niistä, joiden mielestä johtajan tärkein ominaisuus on olla valkoinen mies. Toivon kuitenkin, että vielä jonain päivänä nainen johtajana nähdään normaalina.
——————–
Synnyin alle 10 vuotta toisen maailmansodan jälkeen. Lähes koko sen ajan oma sukupolveni on uskonut siihen, että maailma edistyy, rauha vakiintuu, demokratia, sivistys ja valistus, tasa-arvo ja ihmisoikeudet etenevät. Viime vuodet ovat osoittaneet, että edistys ei todellakaan ole suoraviivaista eikä peruuttamatonta. Työtä tulevaisuuden toivon, ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja kestävän kehityksen puolesta tarvitaan enemmän kuin koskaan.