“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Tiibetille tukea täysistunnossa

Tiibetille tukea täysistunnossa

Viineissä merkittäviä määriä torjunta-aineita

Juttelin avustajieni kanssa sukupuolisesta häirinnästä. Pohdin, johtuuko vain iästäni, etten ole törmännyt siihen europarlamentissa, toisin kuin eduskunnassa. Ulriikka ja Anne sanoivat, ettei heidänkään kohdalleen ole tullut. Sen sijaan eräs tuttu nuori nainen, joka on eduskunnassa töissä, oli kertonut heille saaneensa sähköpostitse tapaamisehdotuksia eduskunnan virkamieheltä. Ehdotukset jatkuivat, vaikka nainen ilmoitti täysin selväsanaisesti, ettei halua tällaisia yhteydenottoja.

Europarlamentin ympäristövaliokunnan koordinaattorit keskustelivat komission toimista eläinkokeille vaihtoehtoisten testimenetelmien validoimiseksi eli virallistamiseksi. Olimme yksimielisiä siitä, että byrokratian rattaat raksuttavat aivan liian hitaasti, kun komissio ei ole hyväksynyt käyttöön sellaisia eläinkokeita korvaavia testejä, jotka on tieteellisesti validoitu. Komissio on jäänyt odottamaan samojen testien hyväksyntää OECD:ssa, jossa yksikin maa voi torpedoida hyväksynnän.

Täysistunnossa keskusteltiin Tiibetistä. Vihreät vaativat Pekingin olympialaisten avajaisten boikottia. Myös parlamentin puhemies Hans-Gert Pöttering on ehdottanut, että poliitikot eivät osallistuisi olympialaisten avajaisiin, ellei tilanne Tiibetissä parane. Minusta se on hyvä ajatus. Avajaisten boikotti olisi näkyvä näpäytys Kiinalle, mutta ei kuitenkaan tekisi tyhjäksi urheilijoiden kaikkia ponnistuksia, joilla he ovat tähdänneet itse kilpailuihin. Parlamentin vihreän ryhmän puheenjohtajat Dany Cohn-Bendit ja Monica Frassoni ovat lisäksi vaatineet EU:ta tunnustamaan Tiibetin pakolaishallituksen. Tällä tavoin EU voisi tukea pakolaishallituksen ja Dalai Laman pyrkimystä päästä keskusteluun Kiinan johdon kanssa.

Europarlamentin vihreät julkaisivat tutkimuksen siitä, paljonko eurooppalaisissa viineissä on torjunta-aineita eli siis hyönteis- ja homemyrkkyjä ynnä muuta vastaavaa. Tutkimuksessa analysoitiin 40 eri viiniä. Kaikissa ”tavanomaisesti” tuotetuissa viineissä (siis muissa kuin luomuissa) oli torjunta-ainejäämiä, keskimääräisessä viinissä oli neljää erilaista myrkkyjäämää. Kaikkiaan viineistä löytyi 24 eri torjunta-ainetta, joista 5 on luokiteltu kategoriaan CMR (eli syöpää, geenimuutoksia ja hedelmättömyyttä aiheuttavaksi aineeksi). Viinien torjunta-ainepitoisuus kiloa kohden oli pienempi kuin viime kesänä hedelmille tehdyssä tutkimuksessa. Mutta se torjunta-aineiden kokonaismäärä, jonka saa viiniä juomalla on kuitenkin suurempi kuin hedelmiä syömällä.

“Pääpäänsärkyni” eli ilmastonmuutoksen alalta tämän päivän uutinen on se, että Etelämantereesta on lohkeamassa mereen yli 400 km2:n kokoinen alue. Se kuuluu 13 000 km2:n kokoiseen Wilkinsin jäähyllyyn, josta on jo aiemmin lohjennut kuusi isoa palasta. Tutkijat pelkäävät, että jäätikön murentuminen reunoilta voi olla alkua koko jäätikön muuttumiselle epävakaaksi. BBC:n uutisessa Jim Elliott, joka oli katsellut romahdusta lentokoneesta, sanoi, ettei ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa. Jäätiköstä sinkoutui ympäriinsä omakotitalon kokoisia jäälohkareita, se oli kuin räjähdys.

Risto Isomäki kirjoitti pari päivää aikaisemmin Grönlannin ja Etelänapamantereen sulamisesta, että jos niitä joka puolelta ympäröivät kelluvat jäät sulavat joka kesä, meri imee enemmän lämpöä kuin ennen ja tuo lämpö hyökkää joka puolelta mannerjäätiköiden kimppuun. Tämä kiihdyttää isojen jäätiköiden sulamista. Minä lisään tähän, että Alaskassa jo maatakin murenee mereen, kun rannalla ei enää ole ympärivuotista jäätä ja merenkäynti pääsee “syömään” maata rannalta. Alaskassa on jo kyliä, jotka on jouduttu siirtämään pois perinteisiltä paikoiltaan. Ainakin yksi tällainen kylä, Shismaref, oli ollut paikallaan 4000 vuotta.

Lester Brown taas on ilmoittanut pelkäävänsä, että Tiibetin jäätiköiden sulaminen tulee vähentämään kasteluvettä pelloilta, jotka ruokkivat muun muassa 360 miljoonaa ihmistä Gangesin vaikutusalueella Intiassa ja 388 miljoonaa Kiinassa Jangtsen varrella. Viimevuotinen UNEP:in raportti kertoi, että 1850-lukuun verrattuna Euroopan Alpit pienenivät 35 % vuoteen 1970 mennessä, 50 % vuoteen 2000 ja yksin vuonna 2003 ne kutistuivat 5-10 %.

Ilmastovaliokunnassa kuultiin taas asiantuntijoita. Pääpuhuja oli IPCC:n johtaja Rajendra Pachauri. Hänen mukaansa merenpinnan nousun suhteen haavoittuvimpia alueita ovat Aasian “megadeltat”, isot jokisuistot, kuten Shanghai ja Bangladesh. Pula makeasta vedestä pahenee erityisesti Afrikassa. Ilmastonmuutoksen rajoittamisen hinta on korkeintaan prosentti globaalista kansantuotteesta vuonna 2030.

Kysyin, miten hän kommentoi niitä tutkijoita, jotka arvostelevat IPCC:n ennusteita merenpinnan noususta liian varovaisiksi. Pachauri vastasi, että IPCC ei tarkoituksella esittänyt arviota merenpinnan nousun ylärajaksi (tällä vuosisadalla), koska siihen liittyy niin paljon asioita, joita ei kunnolla tunneta. Täytyy sanoa, että IPCC:n viimevuotisesta raportista, ainakin ”executive summary” -osasta on saanut toisen käsityksen, eli sen että IPCC arvioi merenpinnan nousun jäävän selvästi alle metrin tällä vuosisadalla. Toisaalla raportissa kyllä sanotaan, että tähän arvioon ei ole laskettu mukaan viime vuosien havaintoja isojen jäätiköiden, kuten Grönlannin, sulamisen kiihtymisestä, koska ilmiötä ei tunneta tarpeeksi.

Intian pääministerin ilmastoneuvoston jäsen Gosh esitti pitkän litanian käyriä ja tilastoja, joiden mukaan Intia on yksi maailman energiatehokkaimmista kansantalouksista, sen energiankulutus kansantuoteyksikköä kohden on suunnilleen sama kuin Saksan. Hänen mukaansa teräksen tuotannon hiilidioksidipäätöt tuotettua terästonnia kohden ovat alentuneet nopeasti, maailman energiatehokkain ja maailman hiilidioksiditehokkain terästehdas sijaitsee Intiassa. Olisipa ollut mielenkiintoista, jos tätä olisivat olleet kuuntelemassa Suomen terästeollisuuden lobbarit, jotka aina sanovat, että Suomessa terästä tuotetaan pienemmällä energiankulutuksella ja pienemmillä päästöillä kuin muualla. Goshin viesti oli suunnilleen, että Intia on hoitanut läksynsä, älkää tulko esittämään, että meidän pitäisi tehdä muutakin. Viesti oli siis suunnilleen sama kuin Elinkeinoelämän keskusliitolla Suomen suhteen. Olen kuullut saman asenteen erinäisestä määrästä maita: Älkää meiltä tulko mitään vaatimaan ennen kuin muut parantavat toimintaansa.

Gosh sanoi myös, että 600 miljoonaa intialaista (suunnilleen puolet kansasta) elää vielä ilman sähköä, kolme neljäsosaa kotien energiankulutuksesta kuluu ruoanlaitossa. Kaupallisen energian (siis muun kuin paikallisen polttopuun ja kuivatun lannan) kulutus henkeä kohden Intiassa on 20 % maailman keskiarvosta, 28 % Kiinan tasosta ja 4 % USA:n kulutuksesta.

Frank Ackerman, joka edusti sekä Tufts Universityä että Tukholman ympäristöinstituuttia esitti mielenkiintoisen näkökulman keskusteluun ilmastonsuojelun kustannuksista. Tässä keskustelussahan kysellään alinomaa, kumpi tulee halvemmaksi, sopeutua ilmastonmuutokseen vai hillitä sitä. Ackerman sanoi, että tavanomaisen kustannus–hyötyanalyysin valossa ei kannattaisi ottaa vakuutuksiakaan, koska vakuutusyhtiöt aina keräävät vakuutusmaksuina enemmän rahaa kuin maksavat korvauksia vahingoista. Esimerkiksi USA:ssa keskimääräinen koti palaa kerran 250 vuodessa eli tulipalon todennäköisyys on 0,4 %. Kustannus-hyötyanalyysin perusteella palovakuutusta ei kannattaisi ottaa. Kuitenkin suurin osa kodeista on palovakuutettuja. New Orleansin patoja ei vahvistettu, koska keskimääräisenä vuonna niitä ei tarvita, tunnetuin seurauksin. Grönlannin sulamisen (ja 7 metrin merenpinnan nousun) todennäköisyys on paljon enemmän kuin 1 %. Kannattaako
siis investoida sen estämiseen?

Ackermanin mukaan suurkatastrofin estämisessä oikea kysymys on se, mikä on halvin tapa estää se. Tällaisissa tarkasteluissa on epärelevantti kysymys, mikä on “todennäköisin” tapahtuma. Ilmastokatastrofin riski on joka tapauksessa paljon isompi kuin esimerkiksi tulipalon riski. Hän korosti myös, että ilmastonmuutoksen estämiseen käytetyt rahat eivät uppoa mustaan aukkoon. Esimerkiksi Saksassa, Tanskassa ja USA:ssa tuulivoiman kehittämiseen pannut verorahat ovat alkaneet jo tuottaa verotuloja.

Kuulemisessa esiintyi myös suomalainen asiantuntija, Tapani Vaahtoranta, joka puhui ilmastonmuutoksesta ja turvallisuudesta. Hän sanoi, että siinä on kyse ilmastonmuutoksen seurausten seurauksista, esimerkiksi siitä, mitä seuraa ruoka- ja vesipulasta yhdistettynä toimimattomaan hallintoon. Hänen mielestään ilmastoon liittyvät turvallisuushaasteet ovat laaja-alaisempia kuin Javier Solanan äskettäin EU:n huippukokoukselle valmistelemassa paperissa. Vaahtoranta kehotti myös vakavasti arvioimaan kunkin maan ilmastovastuun. Maailman 10 rikkaimman miljardöörin joukossa on 4 intialaista. 10 nopeimmin rikastuneen ihmisen joukossa venäläisiä, kiinalaisia, intialaisia.

Ilmastonsuojelun tuottamasta taloudellisesta hyödystä puheen ollen: Saksan koneenrakennusteollisuuden työllisyys kasvoi tammikuussa 27 tuhannella. Juuri tämä teollisuussektori tuottaa myös uusiutuvaa energiaa hyödyntävät vekottimet, esimerkiksi tuulivoimalat. Viime vuonna alan tuotanto nousi 10 %, mikä toi 120 000 uutta työpaikkaa. Tänä vuonna uusia työpaikkoja voi syntyä 147 000. Luvut ovat Gesamtmetall -järjestöltä.

Viime viikolla Saksan varaympäristöministeri Michael Müller sanoi, että USA:n haluttomuus sitoutua kansainväliseen ilmastosopimukseen johtuu siitä, että Eurooppa on teknologiajohtaja uuden energiatekniikan alalla. No, presidentti Bushin nihkeys ei ole koko USA. Usea osavaltio on jo säätänyt päästörajoitus- ja päästökauppalakeja. Varsin yleisesti veikataan, että liittovaltiotason päästökauppalaki tulee olemaan USA:ssa voimassa vuoteen 2010 mennessä.

USA:ssa on alettu puhua ”viherkaulustöistä” perinteisten valko- ja sinikaulustöiden lisäksi. ”Viherkaulustyöläinen” esimerkiksi asentaa aurinkopaneeleita, lämpöeristää taloja, valmistaa tuuliturbiineita ja hybridiautoja. Suuressa osassa viherkaulustyöpaikkoja on se hyvä puoli, että niitä ei voi viedä ulkomaille. Esimerkiksi talojen energiaremontit on tehtävä siellä missä talo seisoo.

Ja itse ilmastonmuutoksesta: Tämän päivän Guardian-lehdessä Fakhruddin Ahmed Bangladeshista sanoo, että hänen maansa ja monet muutkin köyhät kehitysmaat ovat ”ilmastoarmageddonin partaalla”. Tänä vuonna Bangladeshissa on koettu muun muassa rajuja tulvia ja superhurrikaani Sidr.