“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Teollisuuden lobbaus tuotti rahastusautomaatin

Hesarissa on tänään iso juttu siitä, miten hiilidioksidin päästökaupasta on tullut firmoille tukiaisautomaatti. Samasta aiheesta on näkynyt viime viikkoina artikkeleita useissakin eurooppalaisissa lehdissä.

Kun tuotanto ja hiilidioksidipäästöt nyt laman takia ovat pudoneet, monet isot tupruttajat esimerkiksi teräs- ja sementtiteollisuudessa käärivät rahaa myymällä ilmaiseksi saamiaan päästöoikeuksia.

Tämä on “hyvä” esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun päättäjät uskovat liikaa firmojen lobbarien puheisiin.

Muistatteko vielä, millainen itku ja valitus kuultiin silloin, kun päästökauppadirektiiviä 2000-luvun alussa säädettiin? Suomessakin teollisuus vakuutti yhteen ääneen, että päästökaupan myötä tulee noutaja, ainakin ellei päästöoikeuksia anneta ilmaiseksi ja paljon.

Nykyiset ongelmat johtuvat siitä, että liian moni päättäjä uskoi teollisuuslobbarien krokotiilinkyyneliin.

Direktiivi säädettiin sellaiseksi, että EU-maiden hallitukset saavat halutessaan jakaa päästöoikeudet täysin ilmaiseksi, ja useimmat hallitukset tekivät niin. Useimmat hallitukset lapioivat päästöoikeuksia maansa tehtaille ja voimalaitoksille megaluokan kauhakuormaajalla ensimmäiselle kaudelle 2005-2007.

Kuinka ollakaan, ensimmäisen päästökauppavuoden 2005 jälkeen todettiin, että päästölupia oli jaettu ensimmäiselle kaudelle liikaa ja päästötonnin hinta romahti. Jaettaessa päästöoikeuksia toiselle kaudelle 2008-2012 EU:n komissio yritti pitää jöötä, mutta ei onnistunut tarpeeksi hyvin.

Kaikki nämä ongelmat olisi estetty etukäteen, jos päästöoikeuksista edes osa olisi jaettu maksua vastaan huutokaupalla. Itse asiassa Euroopan parlamentin enemmistö halusi tätä, mutta EU-maiden hallitukset eivät vuonna 2003 siihen suostuneet.

Viime vuonna päästökauppadirektiiviä uudistettiin, ja kokemuksista otettiin opiksi – osittain. Uudistus astuu voimaan vuonna 2013, siihen asti pelataan vanhoilla säännöillä.

Sähköyhtiöt joutuvat vuoden 2013 alusta ostamaan päästöoikeutensa huutokaupasta (lukuunottamatta EU:n uusille jäsenmaille annettua määräaikaista poikkeusta). Näin päätettiin siksi, että sähköfirmat ovat rahastaneet päästöjen hinnan kuluttajilta jo nyt vaikka ovat saaneet päästökiintiönsä ilmaiseksi. Muutos ei juurikaan tule näkymään sähkön kuluttajahinnoissa, mutta tuo valtioille ne tulot, joita sähköyhtiöt nyt käärivät ylivoittoina.

EU:n komissio ehdotti, että myös muu teollisuus siirtyisi asteittain maksullisiin päästöoikeuksiin, lukuunottamatta niitä aloja, joihin kohdistuu “hiilivuodon” uhka eli vaara, että tuotanto siirtyy maihin, joissa hiilidioksidipäästöt ovat ilmaisia.

Energiaintensiivinen teollisuus kävi tästä asiasta todella massiivisen lobbauskampanjan, ja lopputulos oli “hiilivuodon” kriteerien määrittely niin väljiksi, että siihen mahtuu yli 90% teollisuuden päästöistä sähköntuotannon ulkopuolella.

Se, että tupruttajat nyt voivat kääriä rahaa myymällä ilmaiseksi saamiaan päästöoikeuksia, osoittaa mielestäni, että päästöoikeuksien jaossa tulisi mahdollisimman pian siirtyä huutokauppaan. Tähän tarjoutuu EU:ssa mahdollisuus, mikäli seuraava kansainvälinen ilmastosopimus syntyy Kööpenhaminassa ensi joulukuussa ja päästökauppadirektiivi sen jälkeen korjataan uuden sopimuksen mukaiseksi.

Toinen vaihtoehto on säätää hiilidioksidipäästöille tarpeeksi tuntuva vero. Tätä olisin valmis heti kannattamaan, mutta EU:ssa veropäätöksiä on melkein mahdotonta tehdä, koska se vaatii jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Kun ilmastonmuutoksen etenemisestä kertovat tutkimustuloset muuttuvat koko ajan hälyttävämmiksi, sellaiseen aikaan ei kuitenkaan voida palata, jossa hiilidioksidin tuprutus olisi rajatonta ja ilmaista.

Matkalla luin myös Tekniikka ja talous sekä Tekniikan akateemiset –lehdistä tutkimuksesta, jonka mukaan insinöörikunta on sangen valmis ilmastotekoihin. Kaksi kolmasosaa on valmis tinkimään omasta elintasostaan ympäristöhaittojen vähentämiseksi. 93 % kannattaa aurinkoenergian lisäämistä ja 92 % tuulivoiman. Bioenergian lisäämistä kannattaa 81 % ja ydinvoiman 77 %. Vaikka ydinvoiman kannatus onkin insinöörikunnassa korkeammalla kuin kansalaisten keskuudessa keskimäärin, eri energiamuotojen suosituimmuusjärjestys on silti sama: uusiutuvan energian ystävien määrä on paljon suurempi kuin ydinvoiman. Minä, joka olen melkein koko aikuisen ikäni kokenut itseni toisinajattelijaksi ammattikuntani keskuudessa, alan kohta olla insinöörikunnan ajattelun valtavirrassa.

Iltapäivällä Europarlamentin ympäristövaliokunta piti kokousta parlamentin uuden lisäsiiven kokoushuoneessa. Se on pramea. Suunnittelijat eivät näytä kuulleen energian säästöstä. Salissa on kolme näyttötaulua, jotka näyttävät puhujaa. Ne ovat mielestäni täysin turhia. Katossa on valtava määrä pieniä halogeenivalopisteitä. Ne kuluttavat varmaan sähköä useamman kilowatin verran.

Valiokunta keskusteli muun muassa eläinkoedirektiivin uudistamisesta.

Poimintoja uutisvirrasta:

Saksa suunnittelee uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön osuuden kolminkertaistamista nykyisestä vuoteen 2020, arvioi tuore raportti. Sen mukaan 47 % eli melkein puolet Saksan sähköstä tuotettaisiin uusiutuvilla energianlähteillä tuona vuonna. Tämä pudottaisi hiilidioksidipäästöjä 200 milj tonnilla ja maakaasun kulutusta 12 %. Reipasta, Suomessahan uusiutuvan energian lisäämistavoitteita pidetään lähinnä taakkana ja uhkana. Saksassa ala työllistää jo yli 200 000 ihmistä.

Obama on allekirjoittanut päätöksen, joka oikeuttaa energiaministeriön asettamaan energiatehokkuusrajoja joukolle kodeissa käytettäviä sähkölaitteita. Voipa siis olla, että USA:ssakin kohta säädetään ”hehkulamppudirektiivi”. Tulossa olevien energiankulutusrajojen arvioidaan vähentävän seuraavien 30 vuoden ajan sähkönkulutusta saman verran kuin USA:n kaikki hiilivoimalat tuottavat 2 vuodessa, ja pienentävän sähkölaskuja yli 500 mrd taalalla.

Ilmaston tutkijat eri puolilta maailmaa aikovat ensi kuussa kokoontua Kööpenhaminaan aikeenaan hyväksyä tiukkasanainen varoitusviesti poliittisille päättäjille. Ilmaston tutkijat toivovat tällä tavoin antavansa vauhtia neuvotteluille seuraavasta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta. Kokouksen on tarkoitus päivittää niitä arvioita, jotka YK:n ilmastoasiantuntijapaneeli IPCC julkisti toissa vuonna. Esimerkiksi Al Gore on viime viikolla vedonnut USA:n kongressiin, jotta USA toimisi pontevasti sen puolesta, että seuraava ilmastosopimus solmittaisiin tämän vuoden lopulla. Gore sanoi, että aikaa viivytellä taas yksi lisävuosi ei kerta kaikkiaan ole.

Yksi ilmastonmuutoksen vaikutus, jota monikaan ei ehkä ole tullut ajatelleeksi, on Itämeren happamoituminen. Tämä johtuu siitä, että hiilidioksidia liukenee ilmasta meriveteen ja se happamoittaa merta. Tämä on jo havaittavissa Itämeressäkin, tiedottaa Suomen ympäristökeskus.

Toronton yliopistossa on julkaistu tutkimus, jonka mukaan Yhdysvallat tulee kärsimään ilmastonmuutoksen myötä tulevasta merenpinnan noususta keskimääräistä enemmän. Merenpinta ei nouse aivan tasaisesti joka puolella, koska muun muassa maapallon pyöriminen ja merivirrat vaikuttavat siihen. Jos Länsi-Antarktiksen jäälautta sulaa, meri peittäisi USA:sta New Yorkin. Washington DC:n, Etelä-Floridan, San Franciscon ja Seattlen. Tämä ei tapahdu ihan heti, Länsi-Antarktiksen sulamiseen menee vähintään satoja vuosia.

Kiinan pääministeri Wen Jiabao on tavannut EU:n komission puheenjohtaja Barroson ja vakuuttanut, että Kiinan ilmastonsuojeluohjelma toteutetaan talouskriisistä huolimatta. Kiinan kaikkien aikojen menestyneimpiin bisnesmiehiin kuuluu muuten Shi Zhenrong, Suntech-yhtiön perustaja ja johtaja, joka on saanut lempinimen ”aurinkoenergian Bill Gates”. Firman liikevaihto on miljardeja. Shi on Fortune-lehden tämän kuun kansikuvapoika.

No, EU:ssa ilmastonsuojelu on kaukana johdonmukaisesta. Toisaalta huomenna Europarlamenttiin kokoontuvat 400 eurooppalaisen kaupungin pormestarit allekirjoittamaan sitoumuksen vähentää hiilidioksidipäästöjään ja energian kulutustaan EU:n ilmastositoumusten mukaisesti. Toisaalta tanskalainen viikkolehti ”Maanantaiaamu” on analysoinut EU-maiden elvytyspaketteja, ja todennut, että 13 isoimman EU-maan elvytyspaketeista vain 1,3 % ollaan suuntaamassa ilmastonsuojelua edistäviin hankkeisiin. Tukholman kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun professori Staffan Laestadius arvostelee elvytyspaketteja siitä, että niillä suojellaan tähänastista elämäntapaa ja autoteollisuuden työpaikkoja.

Australiassa keskustellaan siitä, onko tuhoisilla maastopaloilla yhteyttä ilmastonmuutokseen. Tutkijat sanovat, että yksittäisiä tapahtumia on vaikea yksiselitteisesti liittää ilmaston muuttumiseen, mutta ilmastonmuutos lisää esimerkiksi metsäpalon todennäköisyyttä, se ikään kuin painottaa noppaa. Australian hallituksen teettämä raportti sanoo, että poikkeuksellisen kuumia vuosia, jollaisia on ollut noin 22 vuoden välein, voi tulla jopa joka toinen vuosi.

EU aikoo kieltää dimetyylifumaraattia (DMF) sisältävien tuotteiden tuonnin. Tätä kemikaalia on ollut säilöntäaineena erityisesti Kiinasta tuoduissa kengissä ja nahkahuonekaluissa. Aineen on todettu aiheuttavan joillekin ihmisille ihottumaa ja hengitysvaikeuksia.