Tavalliset ihmiset maksavat suuryritysten veronkierron
EU-maat menettävät veronkierron takia vuosittain biljoona euroa, tuhat miljardia. Suuryritysten ja superrikkaiden verovapaamatkustajuus sälyttää korkeammat verot tavallisille ihmisille, pahentaa tuloeroja ja sosiaalisia ongelmia, syö pohjaa terveydenhoidon, sosiaaliturvan ja koulujen rahoituksesta.
Biljoona on melkein 20 kertaa Suomen valtion budjetti, enemmän kuin EU-maiden yhteenlasketut terveydenhoitomenot, tai yhteenlaskettu vuotuinen velkaantuminen talouskriisin aikana tai neljä kertaa Kreikalle ja Kyprokselle myönnetyt tukipaketit yhteensä, lainat mukaan lukien.
http://valtioneuvosto.fi/toiminta/talousarvio/2013/fi.jsp
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/2-23012013-AP/EN/2-23012013-AP-EN.PDF
Ylikansalliset yritykset kikkailevat verotuksen porsaanrei´illä ja eroilla eri maissa. OECD:n mukaan ne maksavat voitoistaan veroja keskimäärin vain 5 %, pienet ja keskisuuret yritykset lähes 30%.
http://issued.co/2013/04/06/secret-tax-avoidance-schemes-are-on-the-rise/
Viime viikolla USA:n senaatti kuulusteli Apple-yhtiötä "aggressiivisesta verosuunnittelusta". Britannian parlamentti on kuulustellut ainakin Googlea, Amazonia ja Starbucksia.
Viime vuosikymmenen kolmena viimeisenä vuotena Nokian Suomeen maksamat yritysverot pienentyivät noin tuhannesosaan. Nokia kieltäytyi kertomasta, minne se on maksanut veroja. Veroviranomaiset sanoivat, että heillä ei ole oikeutta kertoa.
On suhteetonta, että Maija Meikäläisen tuloverot ovat julkisia, mutta ei se, mihin suuryritys maksaa veronsa, tai maksaako se niitä ylipäätään.
Viime syyskuussa Helsingin sanomat kertoi, että yhdeksästä isoimmasta suomalaisesta pörssiyhtiöstä useimmat maksoivat tuloksestaan kotimaahan veroa vain muutaman prosentin. Isoimman siivun maksoi Wärtsilä, 18,6 %, seuraavaksi Fortum 11,3 % ja Kone 6,2 %. Metso ja Nokian renkaat eivät maksaneet Suomeen lainkaan yritysveroa.
Stora Enso tuo Brasilian tehtailtaan Suomeen sellua. Se kirjataan EU:hun tulleeksi Hollannissa, joka perii siitä vain 1,5 prosentin veron. Suomessa vero olisi korkeampi. Veroparatiiseja, tai verokeitaita, ovat tietyiltä osin myös jotkut EUn isommat jäsenmaat, ei vain Kypros ja Britannian saaret.
Veroparatiiseihin kätketyn rahan siirtoja johdetaan Lontoon Citystä, New Yorkista ja muista perinteisistä finanssikeskuksista. Veroparatiisit pitää saada kuriin.
EU-lakiin pitää saada veroparatiisien määritelmä ja sen jälkeen niistä pitää tehdä musta lista. Pankkien pitää toimittaa viranomaisille tiedot rahasiirroista veroparatiiseihin.
Yritysten kuuluu maksaa veronsa niihin maihin, joissa oikeasti toimivat. Tarvitaan niin sanottu yhteinen yritysveropohja. Toisin sanoen yritysveron laskentatavan pitää EU:ssa olla yhteinen, vaikka veroprosentit vaihtelisivat maittain.
Ylikansalliset yritykset pitää myös velvoittaa kertomaan, minne ovat maksaneet veroja. Tällöin myös media ja kansalaiset voisivat valvoa, maksetaanko verot tosiasiallisiin toimintamaihin. Äskettäin asiasta säädettiin EU-laki, mutta se velvoittaa vain kaivos-, öljy- ja muita luonnonvarayhtiöitä. Se pitäisi ulottaa kaikkiin ylikansallisiin yrityksiin.
Veroviranomaisten tietovaihto useissa maissa toimivien yritysten verotuksesta pitää tehdä automaattiseksi. Nykyisin viranomaiset vaihtavat tietoja vain, jos valmiiksi epäillään väärinkäytöstä.
Ellei verokeinottelua saada kuriin, se että rikkaimmat maksavat kevyimpiä veroja, tulee vain pahenemaan, eikä sosiaaliturvan, terveydenhoidon, koulujen ja päiväkotien menoleikkauksista tule loppua.
EU-pääministerit ottivat viime viikon huippukokouksessa kantaa veronkierron suitsimiseen. Tästä on vielä pitkä matka oikeisiin lakeihin. Tällä hetkellä EU:ssa veropäätökset vaativat yksimielisyyttä. Se on mielestäni EU:n suurin rakenteellinen puute, kuin antaisi varkaan päättää rikoslain.
http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/13/st00/st00075.fi13.pdf
Yritys-, pääoma- ja ympäristöverojen vähimmäisprosentit, joita mikään EU-maa ei saisi alittaa, pitäisi siirtää normaalin määräenemmistöpäätöksenteon piiriin, samanlaiseen kuin valtaosa muistakin asioista. Jos tätä ei tehdä, hyvinvointivaltion murenemista on hyvin vaikea estää.
Viime viikolla myös EU-parlamentti otti kantaa siihen, miten veronkierto pannaan aisoihin.
Nettisivuiltani löytyy, miten suomalaiset mepit äänestivät asiasta. Paikallaolleista suomalaisista kaikki muut tukivat keskeisiä toimia veronkierron suitsimiseksi, paitsi perussuomalaisten Sampo Terho, joka vastusti mm yritysten eri maihin maksamien verojen julkisuutta ja toimia yritysten aggressiivista verosuunnittelua vastaan.
Kolumni Hämeen Sanomille 2.6.2013