Tampella-sopimus kumottiin laittomana
Vastine, julkaistu Aamulehdessä 17.10.2012.
Jukka Koo Salonen kyseli Aamulehdessä 12.10., mihin on unohtunut vuonna 1990 tehty Tampella-päätös. Hän mainitsee minutkin valtuuston 22.8.1989 hyväksymään Tampella-sopimukseen vaikuttaneena päättäjänä.
Todellisuudessa vastustin Tampella-sopimusta, tamperelaisten enemmistön tavoin. Sopimus olisi kolminkertaistanut Tampellan alueen rakennusoikeuden silloiseen rakennuskantaan verrattuna ja olisi johtanut ylitiiviiseen, ylikorkeaan rakentamiseen.
Rakennusyhtiöiden teettämässä arkkitehtisuunnitelmissa oli mm. Herrainmäen villojen ja koko Herrainmäen paneminen matalaksi kerrostalojen alta sekä 40-kerroksia torneja Paasikiventien varteen.
Valtuusto hyväksyi Tampella-sopimuksen, mutta korkein hallinto-oikeus kumosi sen laittomana, koska kaupungin puolella sopimusta olivat junailleet jäävit virkamiehet. He olivat alueella urakkaa havitelleen rakennusyhtiön hallituksen jäseniä.
Tampellan myöhemmin hyväksytty kaava johti paljon parempaan ympäristöön ja kohtuullisempaan rakentamiseen ja säilytti vanhoja rakennuksia enemmän.
Olin reilut 20 vuotta sitten ja olen edelleenkin sitä mieltä, että Paasikiventien paneminen tunneliin ja joutomaaksi jääneen ranta-alueen ottaminen asuinkäyttöön on paljon parempi vaihtoehto kuin tunkea rautatien ja Lapintien välinen alue liian täyteen liian korkeita taloja.
Ohitustien paikka ei ole kaupungin keskustassa. Paasikiventie rakennettiin aikoinaan suljetun tehdasalueen takapihalle, nyt se on asuinalueen laidassa. Tampellan alue on avautunut kaupunkilaisten käyttöön, mutta ohitustie eristää vieläkin Näsijärven taakseen. On aika palauttaa myös Näsijärven ranta osaksi Tampereen keskustaa.
Näsijärven ja Pyhäjärven sekä Tammerkosken rannat kaupungin keskustassa ovat aarre, jota tulisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän kaupunkilaisten yhteisenä ilona ja olohuoneena.
Satu Hassi