Sveitsikin aloittaa päästökaupan
Strasbourgissa on yllättävän viileää. Aikaisempina kesinä siellä on ollut hellettä ainakin toukokuusta syyskuuhun.
Poimintoja uutisvirrasta:
International Herald Tribunessa Thomas Friedman kirjoittaa, että Egypti subventoi bensan ja muiden polttoaineiden hintaa 11 miljardilla dollarilla. Sama maa käyttää koulutukseen 6 mrd ja terveydenhoitoon 3 mrd taalaa, eli yhteensäkin vähemmän kuin öljyn hintasubventioon. Tässä ei ole kerta kaikkiaan mitään järkeä. Subventiosta olisi pitänyt luopua kun ruoka ja polttoaine vielä olivat halpoja. Mitä kauemmin tukiaisia ylläpidetään, sitä kalliimmaksi se tulee ja sitä räjähdysalttiimmaksi niistä luopuminen tulee yhteiskunnallisesti. Kun öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu ei näy bensapumpulla, öljyn kysyntä jatkaa kasvuaan ja hinta nousuaan.
IHT muuten veikkaa, että Al Goresta voisi tulla Barack Obaman varapresidenttiehdokas. Sehän olisi aika mainiota! Minä veikkaan, että McCainin varapresidenttiehdokkaaksi tulee Colin Powell tai Condoleezza Rice. Powellilla olisi se etu, että hänet tiedetään Bushin ulkopolitiikan arvostelijaksi. Rice tasapainottaisi ihonvärin lisäksi ”sukupuolijakaumaa”. Mutta hänet tunnetaan Bushin ulkopolitiikan tukijana.
Zimbabwen viranomaiset ovat takavarikoineet köyhille koululaisille tarkoitettua ruoka-apua ja toimittaneet niitä Mugaben kannattajille. Voi maaparkaa! Vapautusliikkeen johtajana maan presidentiksi nousseesta Mugabesta on tullut diktaattori, joka ei piittaa mistään muusta kuin omasta vallassa pysymisestään. Tämä on karmea esimerkki siitä, miten ”vapautuksenkin” nimissä toteutetut demokratianvastaiset toimet pikku hiljaa johtavat pahenevaan diktatuuriin ja koko maan menoon hunningolle.
Sveitsi on aloittamassa hiilidioksidin päästökauppaa, eli sekin kulkee tässä asiassa EU:n jalanjälkiä, kuten ainakin Norja, Australia ja Japani. Sveitsissä firmat saavat valita, haluavatko ne maksaa hiilidioksidipäästöistä veroa vai liittyvätkö ne päästökatto ja -kauppajärjestelmään. 900 firmaa on valinnut vuotta 2012 koskevat päästökatot, joiden päästökiintiöillä voi käydä kauppaa.
Viime viikon the Economist kommentoi mielenkiintoisella tavalla Euroopan kalastajien vaatimuksia. Kalastajathan vaativat lisätukiaisista alentamaan polttoainehintoja ainakin 40 %:lla, ja lisäksi vielä kalastuskiintiöiden kasvattamista. Lehden mielestä kalastajien vaatimukset ovat ”kauheita”. Kalastusalusten polttoaine on jo nyt tuettua, koska se on verotonta. Lisäksi kalastuskiintiöt ovat ennestään liian isoja. Ne olisivat liian isoja, vaikka kalakannat olisivat vakaita, mutta valitettavasti 88 % EU:n kalakannoista on ylikalastettuja, kun maailman keskiarvo on 25 %. Esimerkiksi Kanadassa kalastajilta kuluu 30 litraa polttoainetta sillitonnin saalistamiseen, mutta eurooppalaisilta kuluu 100 litraa. Ero ei johdu kalastusalusten tekniikasta vaan harvenneista kalakannoista. The Economist puhuu kalastusalan itsemurhakierteestä, kun kalastuslaivasto on 20-60 % liian iso.
Viime torstain Guardianissa esitetään aika synkkä ilmastonmuutosennuste. Joukko ilmasto- ja talousasiantuntijoita oli kokoontunut laatimaan kolme vaihtoehtoista skenaarioita siitä, miten kansainvälinen ilmastopolitiikka etenee. Britanian Hadley Centre ajoi tietokoneillaan ennusteen siitä, miten ilmastonmuutos kussakin vaihtoehdossa etenee. Pessimistisin skenaario oli ”tunnustetaan ja laiminlyödään”, jossa hallitukset sopivat ilmastotoimista mutta eivät kuitenkaan pane toimeksi. Tässä skenaariossa päästöt jatkavat kasvuaan vuoteen 2045. ”Kioto plus” –skenaariossa teollisuusmaille sovitaan Kööpenhaminassa vuonna 2009 uudet päästövähennystavoitteet, joihin kehitysmaat liittyvät kun ovat vaurastuneet. Tässä skenaariossa päästöt kasvavat vuoteen 2030. Kolmas skenaario on ”hyppäys” ja siinä vuoden 2010-2011 tienoilla oikeasti tajutaan miten kiire ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on. Hallitukset sopivat globaaleista päästörajoista ja kaikki päästöoikeudet myydään huutokaupalla. Päästöt maailmassa kääntyvät laskuun jo vuonna 2017. Ensimmäinen skenaario tuotti 4,85 asteen lämpenemisen vuoteen 2100, toisessa maapallo lämpeni 3,31 astetta. Mutta vielä kolmannessakin maapallo lämpeni 2,89 astetta. Tämäkin viittaa siihen, että mahdollisuudet rajoittaa ilmastonmuutos alle 2 asteen katastrofiriskirajan ovat hyvin pian ohi, elleivät ole sitä jo nyt. No, pessimismin aiheita ei tosiaankaan ole vaikea löytää. Mutta toisaalta mitä ripeämmin toimimme, sitä enemmän kuitenkin rajoitamme sitä hullunmyllyä, johon ilmastonmuutos voi johtaa.
Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi on vaatinut junalippujen hintojen alentamista opiskelijalippujen tasolle. Se on kannatettava ehdotus. Jos polttoainehintojen aiheuttamia vaikeuksia kompensoidaan valtion varoista, tehtäköön se tukemalla joukkoliikennettä eikä henkilöautojen ja rekkojen polttoainetta. Kun olin nuori, junalla oli ylivoimaisesti halvinta matkustaa. Nykyisin autolla pääsee halvemmalla, ainakin jos kulkijoita on enemmän kuin yksi, ja usein jopa lentäminen on halvempaa. Siinä ei ole ilmastonsuojelun kannalta mitään järkeä.
Ranskan hallitus on napannut puheenjohtajakauden ilmastotiimiinsä EU:n komission ympäristöpääosaston johtajan Mogens Peter Carlin. Varmasti pätevä lisäys tiimiin, jonka tavoite on saada EU:n ilmastopaketti neuvoteltua valmiiksi sekä ministerineuvostossa että ministerineuvoston ja parlamentin välillä. Mutta erikoinen loikka kumminkin.