Susikannan pienentyminen ja korvauskäytäntö Suomessa

Kirjallinen kysymys komissiolle
Sirpa Pietikäinen (EPP) Satu Hassi (Greens/EFA)
20.12.2011

Susi on määritelty Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi, jonka kannan koko on 135 -145 yksilöä koko maassa. Lisääntyvä susikanta rajoittuu poronhoitoalueen eteläpuolelle. Poronhoitoalueella susi kuuluu Luontodirektiivin liitteen V lajeihin ja sinne päätyneet sudet tapetaan pois. Tästä huolimatta valtaosa susien vuoksi Suomessa maksettavista korvauksista kohdentuu poronhoitoalueelle. Poronhoitoalueen korvaukset ovat pois alueen eteläpuoleisen alueen suden suojelutoimenpiteistä (mm. ennaltaehkäisykeinojen, kuten petoaitojen saaminen hankalaa; valistustyötä ei tapahdu).

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) viimeisimmän virallisen arvion mukaan susikannan koko on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana yli sadalla yksilöllä ja kehitys vuoden takaisesta on niin ikään negatiivinen. Asiantuntijoiden mukaan suurin syy kannan pienenemiseen on salakaatojen jatkuminen.

Komissio vastasi 10.5.2010 jättämäämme kysymykseen, että se on laittanut hyvillään merkille Suomessa tehdyt uudistukset erityisesti vahinkokorvausten kohdalla, mutta että se on edelleen tyytymätön susikannan kehitykseen. Komissio ilmoitti haluavansa antaa Suomelle vielä lisäaikaa näytöille, mutta totesi myös, että mikäli tilanne ei näytä kohentuvan, komissio harkitsee toimenpiteisiin ryhtymistä.

Katsooko komissio, että Suomessa harjoitettava susien suojelu on korvauskäytännöltään järkevää, vaikka valtaosa korvauksista kohdistuu poronhoitoalueelle, jossa susia ei sallita. Katsooko komissio niin ikään tarpeelliseksi viimeisten kanta-arvioiden perusteella ryhtyä toimenpiteisiin, jotta salakaadot Suomessa saataisiin kuriin ja susikanta kääntyisi kasvuun?