“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Susien salametsästys Suomessa

KIRJALLINEN KYSYMYS KOMISSIOLLE
Satu Hassi (Verts/ALE) & Sirpa Pietikäinen (PPE) 15.7.2009

Vuonna 2008 huhtikuussa Suomen riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tiedotti, että Suomen susikanta oli taantunut vuoden aikana 250-270 yksilöstä noin 200 yksilöön. Kannan romahdus johtuu erittäin todennäköisesti salametsästyksen lisääntymisestä. Viranomaisilla on tästä vahvoja todisteita, jotka kerättiin muun muassa huhtikuussa 2008 Lapissa tehdyssä valvontaiskussa. Tällä hetkellä susia on noin 220-240  yksilöä, kun elinvoimainen kanta olisi vähintään 250 yksilöä.                     

Vuonna 2008 kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa (E-3942/08FI) komissio aikoi ottaa yhteyttä Suomen viranomaisiin ja pyytää selvitystä Suomen susikannan jyrkästä laskusta sekä  viranomaisten tulevista toimenpiteistä.

Salametsästysrikokset jäävät Suomessa usein kokonaan tutkimatta. Kiinnijääneiden rangaistukset ovat olleet lieviä tai vapauttavia. Yleisimmin rangaistuksena on metsästysaseen menettäminen valtiolle sekä määräaikainen metsästyskielto. Annettujen rangaistusten perusteella metsästysrikollisuutta pidetään vähäisenä rikoksena huolimatta siitä, että salametsästyksen seurauksena rauhoitetun lajin kanta taantuu.

Vastauksessaan kysymykseen vuonna 2008 komissio totesi, että jäsenvaltioiden täytyy varmistaa, että lainsäädäntöä noudatetaan, vaikka laitonta villieläinten metsästystä onkin erittäin vaikea valvoa harvaan asutuilla ja eristyneillä maaseutualueilla. Komissio totesi myös, että EU:n harjoittaman suurten petoeläinten suojelupolitiikan menestys riippuu olennaisesti paikallisten asukkaiden asenteista.

Aikooko komissio puuttua suden suojelukysymykseen ja salametsästykseen uudestaan nyt, kun Suomen hallituksen toimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja susikanta on kääntynyt laskuun?

Stavros Dimasin komission puolesta antama vastaus
11.9.2009

Kuten parlamentin jäsenen kirjalliseen kysymykseen E-3942/08(1) annetussa vastauksessa todetaan, komissio on tietoinen susikannan vähenemisestä Suomessa. Komissio pyysi Suomen viranomaisia vahvistamaan tämän ja selvittämään syyt tällaiseen valitettavaan kehitykseen sekä ilmoittamaan, mihin toimiin viranomaiset aikovat ryhtyä.

Suomen viranomaiset myönsivät susikannan vähenemisen ja ilmoittivat sen johtuvan lähinnä laittomasta metsästyksestä. Komissiolle toimitettiin asiakirjoja, joissa oli todisteita laajamittaisesta salametsästyksestä. Komissio onkin yhtä mieltä Suomen viranomaisten kanssa siitä, että salametsästys on pääasiallinen syy susikannan vähenemiseen. Suomen viranomaiset esittivät myös uusia määräyksiä, joilla susien metsästystä ja tappamista on tarkoitus säännellä. Nämä määräykset vastaavat yhteisön tuomioistuimen asiassa C‑342/05 antamaa tuomiota. Komissio katsoo, että näillä uusilla määräyksillä luodaan hyväksyttävät puitteet susikannan hallinnoimiseksi.

Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että Suomi on toteuttanut useita erityistoimia, joilla pyritään lisäämään paikallisväestön halukkuutta suojella susia, parantamaan suurten lihansyöjien määrää koskevien arvioiden luotettavuutta Suomessa ja tehostamaan eri osapuolten välistä yhteistyötä salametsästyksen estämiseksi. Poliisilain uudistamista harkitaan parhaillaan, jotta poliisilla olisi paremmat mahdollisuudet estää ja tutkia salametsästykseen liittyviä rikoksia.

Komissio ei ole kuitenkaan tyytyväinen susikannan kehitykseen Suomessa. Sen vuoksi se seuraa tarkasti Suomen toteuttamien toimenpiteiden vaikutusta. Jos tilanne ei näytä paranevan, komissio ei epäröi ryhtyä tarvittaviin oikeudellisiin toimiin.