Suomi on ennenkin onnistunut kääntämään energiapolitiikan suuntaa

Poimintoja vihreiden energia- ja ilmastoseminaarista:

Professori Peter Lund: Suomen historia osoittaa, että olemme ennenkin onnistuneet muuttamaan energiapolitiikkaa nopeasti. Edelliset kaksi muutosta olivat 70-luvun siirtyminen ydinvoimaan ja turpeeseen, kun öljyn hinta oli noussut rajusti. Suurin uusiutuvan energian lisäresurssi Suomessa on tuuli, toiseksi suurin metsä. Suomen päästövähennyksistä noin puolet voidaan saada energiankäyttöä tehostamalla, eli energiapihimmällä tekniikalla, toinen puoli uusiutuvasta energiasta. Tällaisen paketin hinta megawattia kohden on suunnilleen sama kuin uuden ydinvoimalan hinta olisi. EU:n komissio päätyi omassa arviossaan Suomen päästövähennysmahdollisuuksista 1 %:n tarkkuudella samoihin tuloksiin kuin WWF:n ”virtaa tulevaisuuteen” -hanke. Suomen ongelma on se, että puhtaan energiatekniikan nykyiset kannusteet ovat tehottomia. Se näkyy EU:n selvityksistä. Saksassa uusiutuvan energian syöttötariffi ei ole nostanut vaan laskenut sähkön keskihintaa. Tuulisähköstä maksetaan kyllä markkinahintaa korkeampi hinta, mutta toisaalta tuulivoiman tarjonta on laskenut sähkön markkinahintaa. Kokonaisuutena saksalaiset sähkönkuluttajat ovat tuulivoiman ansiosta säästäneet 2 mrd euroa.

Tekniikan tohtori Jari Ihonen tuulivoimayhdistyksestä kysyi, haluammeko kantaa vastuuta vai olla rintamakarkureita. Hän arvosteli muun muassa hidastelua uuden tuuliatlaksen (tuuliolojen kartoituksen) teossa. Suomen nihkeä tuulivoimapolitiikka on johtanut siihen, että tuulivoimaloiden komponentteja myyvät firmat ovat maailmalla menettäneet markkinaosuuksiaan. Viime vuonna tuulivoima kasvoi maailmalla 30 %, mikä ylitti kaikki ennusteet. Kiinassa kasvu oli yli 150%, ja edellisvuonnakin samaa luokkaa. Kaikkiaan tuulivoima on maailmassa 10-kertaistunut 10 vuodessa. Uusiutuvan energian edistäminen Suomessa on ollut onnistunutta vain, jos tarkoitus on ollut epäonnistua.

Åsa Nytstedt Motivasta kertoi, että jos kaikki öljylämmitys Suomessa vaihdettaisiin pelletteihin, kaikki suora sähkölämmitys maalämpöön ja aurinkopaneeleihin, lämmityksen fossiili- ja sähköenergiantarve pienenisi kuudesosaan nykyisestä.

Kun pääsin kotiin, pihalla odotti suunnilleen helvetin enkelien konsertti. Porauskalusto oli ikkunan alla tekemässä porakaivoreikää maalämpöpumpullemme. Kun Jukka tuli kotiin, hän kertoi, että loppukesästä tontillamme tehty maaperäkartoitus oli osoittautunut tyhjän arvoiseksi. Geohelovuo-firman tekemän koeporauksen mukaan tontillamme kallio on vain 6-8 metrin syvyydellä, mikä yllätti meidät iloisesti. Tämä vaikutti siihen, että päätimme hankkia maalämpöpumpun. Todellisuudessa kallio löytyi toisen porareiän kohdalla 59 metristä, toisen reiän kohdalla 37 metristä. Tämä lisäsi maalämmön investointikustannusta noin 6000 eurolla. Ei tuo maalämpötouhu Suomessa vielä ihan virtaviivaisesti näytä sujuvan.

Olin kuvitellut jatkavani kirjoitustöitä kotona, mutta metelissä siitä ei tullut mitään. Kone lopetti vähän ennen iltayhdeksää. Nolottaa, että naapuritkin joutuvat kärsimään metelistä.