Suomen puutteellinen tiedotus Itämeren kalan syöntirajoituksista

KIRJALLINEN KYSYMYS KOMISSIOLLE
Satu Hassi (Verts/ALE) 13.7.2011

Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet jatkoa vuoden lopussa päättyvälle poikkeusluvalle myydä EU:n dioksiinirajat ylittävää Itämeren kalaa, mukaan lukien luonnonlohta, jonka kanta on hälyttävästi heikentynyt ja joka ei enää ole tavallisten kansalaisten perusravintoa.

Komissio perusteli poikkeusluvan myöntämistä vuonna 2001 ja sen jatkamista vuonna 2006 John Dallin 11. toukokuuta kirjoittamassa vastauksessa kysymykseeni seuraavasti: ”Suomessa on käytössä järjestelmä, jolla pystytään varmistamaan, että kuluttajat saavat asianmukaisesti tiedon kaikista ruokavaliosuosituksista, jotka koskevat tiettyjen dioksiinille herkimpien väestöryhmien Itämeren kalan syönnin rajoittamista mahdollisten terveysriskien välttämiseksi.”

Kuitenkin Suomen Maa- ja metsätalousministeriö tunnustaa, että nuoret ikäluokat eivät ole tietoisia Itämeren kalan syöntirajoituksista. Suomen Elintarvikeviraston (Evira) vuonna 2006 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 15–24 -vuotiaat tiesivät kaikkein harvimmin kalan syöntisuosituksista, vaikka juuri nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien naisten ei tulisi syödä yli 17 cm:n silakkaa ja Itämerestä pyydettyä lohta kuin 1-2 kertaa kuukaudessa terveydelle haitallisten ympäristömyrkkyjen vuoksi Eviran suositusten mukaan.

Samoin Ruotsin Elintarvikevirasto Livsmedelsverket on julkaissut raportin, jonka mukaan monet naiset ja lapset syövät enemmän kuin suositellun määrän Itämeren kalaa. Siten se suositteli poikkeuksen lopettamista.

Onko komissio tietoinen, että Suomen ja Ruotsin tiedotus Itämeren kalan syöntirajoituksista ei ole riittävää turvaamaan kansalaisten terveyttä? Aikooko se ottaa tämän huomioon poikkeuslupaa käsiteltäessä? 

FI
E-007264/2011
John Dallin
komission puolesta antama vastaus
(23.9.2011)

EU-lainsäädännön dioksiinirajat ylittävien tiettyjen Itämeren kalalajien saattamista paikallisille markkinoille koskeva poikkeuslupa myönnettiin Suomelle (ja Ruotsille) sen jälkeen, kun molemmat maat pystyivät osoittamaan täyttävänsä edellytykset, joilla varmistetaan, ettei poikkeuslupa vaaranna ihmisten terveyttä.

Kyseessä ovat seuraavat edellytykset:

– niillä on käytössä tietojärjestelmä, jonka avulla varmistetaan, että kuluttajat ovat täysin tietoisia Itämeren alueen kalan syöntirajoituksia koskevista ruokavaliosuosituksista;
– ne toteuttavat toimenpiteitä, joilla varmistetaan, ettei enimmäismäärät ylittäviä kaloja ja kalatuotteita myydä Suomen ja Ruotsin ulkopuolelle;
– ne seuraavat jatkuvasti dioksiinien ja polykloorattujen bifenyylien (PCB-yhdisteiden) tasoja Itämeren alueen kaloissa.
 
Komission eläinlääkintäalan tarkastusyksikkö (elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto) tarkasti näiden edellytysten noudattamisen paikan päällä vuonna 2005. Tarkastusryhmä totesi, että vaaditut järjestelyt ovat toteutuneet ja näyttäisivät tarkastusryhmälle esitetyn näytön pohjalta toimivan tehokkaasti.

Suomen toimivaltainen viranomainen on lisäksi ilmoittanut komissiolle vuosittain vuodesta 2006 lähtien toteuttamistaan toimista, joilla on lisätty Suomen väestön tietoisuutta ja tietämystä Itämeren alueen kalaa koskevista ruokavaliosuosituksista.

Tämä tilapäinen poikkeus päättyy vuoden 2011 lopulla. Vaikka tilanne on parantunut, ongelmia on edelleen, sillä dioksiinit ja PCB-yhdisteet ovat erittäin heikosti hajoavia aineita. Komissio on tämän vuoksi ehdottanut poikkeusluvan jatkamista mutta vain joidenkin luonnonvaraisten pyydettyjen kalalajien osalta (yli 17 cm:n silakka, Itämeren lohi, meritaimen, nahkiainen, nieriä) samoin tiukoin edellytyksin mutta siten, että säännöksiä tiukennetaan. Niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, joille poikkeuslupa on myönnetty, on esitettävä vuosittain näyttöä niiden toimenpiteiden tehokkuudesta, joita ne ovat toteuttaneet näiden tiukkojen edellytysten panemiseksi täytäntöön. Lisäksi on määrä järjestää uusi elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston tarkastusmatka, jotta voidaan jälleen todentaa näiden tiukkojen edellytysten täytäntöönpano.