“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Suhtautuisipa Venäjä omiin vähemmistöihinsä kuten Baltian venäläisiin

Vapunpäivänä tuuli on ollut kohtuullisempi ja aurinkokin on paistanut, olemme löytäneet tuulensuojaisia paikkoja, joissa istua syömässä ulkona.

Jukka on hankkinut elektronisen lämpötila- ja tuulimittarin, se laskee myös ”efektiivisen lämpötilan”, joka ottaa huomioon tuulen viilentävän vaikutuksen. Vappuaattona ”efektiivinen lämpötila” oli noin miinus 8 astetta, vapun päivänä sentään plussan puolella, noin +3.

Opettelin keittämään parsaa. Jukka muisteli ohjetta, jonka mukaan toisenväriset parsat piti kuoria, toisia ei tarvitse. Kuorin vihreät, valkoiset jätin kuorimatta. Se oli juuri väärin päin. Syötyämme huomasin parsareseptinkin yhdessä lehdessä. Onneksi en käyttänyt koe-erään koko nippuja, tänään kuorin sekä vihreät että valkoiset parsat ja hyvää tuli.

Olemme tietenkin seuranneet tiedotusvälineistä Tallinnan tapahtumia. Minua jatkuvasti hämmästyttää se, miten eri standardia Venäjä soveltaa omien vähemmistöjensä ja Baltian venäläisten oikeuksiin. Venäjällä asuvien vähemmistöjen, esimerkiksi marien asiat olisivat tosi upeasti, tsetseeneistä puhumattakaan, jos Venäjä soveltaisi niihin samoja normeja kuin se vaatii Baltian venäläisille.

Eri asia on tietysti se, että Tallinnan tapahtumat ovat paljastaneet Viron virolais- ja venäläisväestön välillä edelleen vallitsevan kuilun, jonka kaventamiseksi Viron johdon pitää oikeasti toimia. Toisaalta tapahtumat kertovat myös sen, että Venäjä ja venäläiset eivät halua katsoa omaa historiaansa silmiin. He haluavat nähdä itsensä Baltian maiden, ja monien muidenkin maiden vapauttajina fasismista, mikä on tietysti osa totuutta. Mutta sitä he eivät halua myöntää, että virolaisille, ja monille muillekin kansoille neuvostojoukkojen saapuminen vuonna 1945 merkitsi myös miehityksen ja sortovallan alkua, ja se sortovalta kesti yli 40 vuotta.