“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Stern: Globaali köyhyys ja ilmastonmuutos voidaan voittaa vain yhdessä

Euroopan lehdistössä kohuttiin siitä, että islantilainen laulajatähti Björk haluaa maansa liittyvän EU:n jäseneksi.

Europarlamentin istuntosalissa oli asiantuntijakuuleminen ilmastosta. Puhujat olivat raskainta mahdollista sarjaa.

Yksi puhujista oli Nicholas ”Sternin raportti” Stern, joka sanoi että globaalin köyhyyden voittamisen täytyy tapahtua yhtä jalkaa ilmastonsuojelun kanssa. Nämä ongelmat voidaan selättää vain yhdessä. Ei ole mahdollista ratkaista vain toista. Ilmastonmuutosta ei ole mahdollista panna kuriin sellaisella tavalla, joka jättäisi köyhät kurjuuteen. Vastaavasti köyhyyden poistamisesta ei tule mitään jos valloilleen ryöstäytyvä ilmastonmuutos tuhoaa yhteiskunnat. ”Korkeahiilinen” kasvu eli siis suuriin päästöihin perustuva talouskasvu ei ole realistinen strategia millään järkevällä aikavälillä. Päinvastoin, se on antikasvustrategia. Globaalin ilmastosopimuksen tulee olla reilu, muuten kehitysmaat eivät tule siihen mukaan eikä globaaleista päästöleikkauksista tule mitään.

Kuten EU:kin, myös Stern katsoo että globaaleja päästöjä pitää leikata ainakin 50 % vuoteen 2050 mennessä. Kun kaksi vuotta sitten ilmestynyttä Sternin raporttia nyt arvioi, siinä on aliarvioitu toimettomuuden hintaa (eli laskua, joka lankeaa jos ilmastonmuutoksen annetaan paheta). Globaalien päästöjen leikkaaminen 50 %:lla vuoteen 2050 verrattuna vuoteen 1990 tarkoittaa 20 mrd tonnin päästöjä vuonna 2050, eli noin 2 tonnia henkeä kohden. Euroopassa tämä tarkoittaa noin 80 %:n leikkausta nykytasoon.

Sternin mukaan globaalin oikeudenmukaisuuden vähimmäisehto on, että kaikki maat painavat päästönsä 2 tonnin vuodessa henkeä kohden vuoteen 2050. Luultavasti kehitysmaat tulevat lisäksi vaatimaan, että teollisuusmaat menevät myös tämän alle ja lisäksi maksavat osan kehitysmaiden päästövähennysten kustannuksista. EU ja Obama ovat esittäneet oikean suuruusluokan ilmastositoumuksia, niistä pitää tehdä globaaleja.

Finanssikriisi ja ilmastonsuojelu eivät ole ”hevosia jotka kiskovat eri suuntiin”, samat investoinnit voivat tukea molempien ratkaisemista. Todennäköisesti Obaman astuminen presidentiksi muuttaa globaalin keskustelun sävyn. Myös on Kiina liikkumassa tosi lujaa, sen johtajat katsovat asiaa hyvin käytännöllisesti, ja tajuavat maansa haavoittuvuuden. EU:n tulisi nyt kylmäpäisesti pysyä johdossa.

Pavan Sukhdev, Deutsche Bankista kertoi, että Amazonin sademetsäalue on valtavan biodiversiteettivaraston lisäksi mahtava vesipumppu, joka tuottaa sateen 3 biljoonan (miljoona miljoonaa) dollarin maataloudelle Latinalaisessa Amerikassa.

”Global public goods” eli globaali yhteishyvä (esimerkiksi ihmiselle suotuisa ilmasto, biosiversiteetti), näiden asioiden tragedia on se, että koska kukaan ei omista niitä, niiden katsotaan olevan vapaasti hyödynnettävissä, vaikka se johtaa kaikille tärkeiden resurssien vähenemiseen. Myös ympäristönsuojelun vastaiset tukiaiset jouduttavat näiden resurssien ylikulutusta ja heikkenemistä, josta kärsivät eniten ja ensimmäisinä köyhät. Maailman kalakannoista on ylikalastuksen vuoksi jo neljännes helisemässä, ja tämä on suurin ongelma köyhille rannikkokylille, joissa kala ollut tärkein valkuaisien proteiinilähde. Monissa niistä kalan puute alkaa olla jo terveysongelma.

Saksan liittokansleri Merkelin ilmastoneuvonantaja Schellnhuber esitti melkoiset madonluvut. Hänen esityksensä aihe oli, kyetäänkö ilmastonmuutos vielä rajoittamaan kahteen asteeseen. Hänen mukaansa oikea kysymys on, voidaanko ilmastonmuutos rajoittaa sellaiseksi, että ihmiskunta kykenee hallitsemaan seuraukset. Jo vuonna 2000 ilmakehässä olleiden kasvihuonekaasujen määrä riittäisi lämmittämään maapalloa 2,4 astetta, jos ilmaa viilentävät pienhiukkaset ja aerosolit poistuisivat kokonaan. Tähän mennessä toteutunut lämpeneminen on 0,8 astetta. Ilmastonmuutoksen hillinnässä on hukattu ainakin 20 vuotta. Todennäköisesti Jäämeren kesäjään sulaminen on jo väistämätöntä, ja voi olla että Himalajan jäätikötkin menetetään vaikka ilmaston lämpeneminen pysyisi alle 2 asteessa. Amazonin sademetsät voivat romahtaa ennen vuosisadan loppua. Jos asia riippuisi pelkästä lämpenemisestä, ne kestäisivät todennäköisesti 2,5-3,5 astetta, mutta niihin kohdistuu muitakin rasituksia kuten hakkuut. Jos halutaan rajoittaa ilmastonmuutos siten, että ollaan varmasti turvallisella puolella, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus pitäisi alentaa nykytasosta (reilu 380 ppm) alle 350 ppm:n. Tämä voidaan tehdä toteuttamalla uusi teollinen vallankumous.

Schellnhuber ihmetteli samaa kuin minäkin, on outoa, että ei ole varaa maksaa muutama kymmenen miljardia euroa vuodessa ilmastonsuojelusta, kun pankkikriisin hoitoon on jo pantu satoja miljardeja euroja.

Poimintoja uutisvirrasta: 130 suurta institutionaalista sijoittajaa, muun muassa Lontoon eläkerahastoviranomainen, vaatii maailman valtioita leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjä reippaasti, vuoteen 2050 mennessä 50-80 %. Kannanoton takana olevilla sijoittajilla on yhteensä 6 biljoonan (miljoona miljoonaa) dollarin sijoitussalkut. Voi kunpa nämä omistajatahot sanoisivat omistamilleen firmoille, että firmojen ei pidä lobata ilmastotavoitteita vastaan!

Tässä on suursijoittajille ehdotus vapaasti käytettäväksi. Katsokaa, minkä teollisuusjärjestöjen jäseniä ne firmat ovat, joiden osakkeita omistatte merkittävällä osuudella. Ja sitten tsekatkaa, mitä nämä lobbausjärjestöt ajavat teollisuuden nimissä. Saatatte yllättyä, miten taantumuksellista sanomaa ilmastotavoitteiden vesittämiseksi omistamienne firmojen nimissä ajetaan. Sen jälkeen ottakaapa puhelu firmojen toimitusjohtajille, ja sanokaa että yhtiökokouksessa kuullaan, jos edelleen sallitte nimissänne vastustaa ilmastotavoitteita.