“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Sotilasasiantuntijat varoittavat ilmastonmuutoksesta

Komissio on aavistuksen verran tiukentamassa EU-lobbauksen sääntöjä. Mutta vain sen verran, että lobbarin määritelmää selvennetään ja lobbauksena pidetään kaikkea sitä, jolla ”pyritään vaikuttamaan eurooppalaisen politiikan muotoiluun”. Pääongelma jää kuitenkin entiselleen, eli se että tietojen ilmoittaminen lobbarirekisteriin on edelleen vapaaehtoista.

Tänä syksynä muuten vihreän ryhmän edustaja hyväksyttiin mukaan Euroopan parlamentin työryhmään, joka miettii lobbauksen sääntöjen uusimista. Viime vuonna konservatiivit, demarit ja liberaalit päättivät hoitaa homman kolmistaan. Vaalien jälkeen vihreät huolittiin mukaan.

Poimintoja kotimatkalla lukemistani uutisista:

EnviroSecurityNews kertoo, että joukko eläkkeelle siirtyneitä upseereita Afrikasta, Aasiasta, Euroopasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Yhdysvalloista on allekirjoittanut julkilausuman, jossa vaaditaan hallituksia toimimaan, jotta Kööpenhaminassa saataisiin ”kunnianhimoinen ja oikeudenmukainen” kansainvälinen ilmastosopimus. Kannanotossa todetaan myös, että ilmastonmuutos aiheuttaa ”ennennäkemätöntä inhimillistä kurjuutta, biodiversiteetin häviämistä ja vahinkoa infrastruktuurille” ja tämä puolestaan aiheuttaa turvallisuusriskejä.

Environmental Justice Foundation säestää kenraalien varoituksia arvioimalla, että 40 seuraavan vuoden aikana maailmassa voi olla 150 miljoonaa ilmastopakolaista, jotka pyrkivät kotimaastaan muihin maihin. Pelkästään vuonna 2008 yli 20 miljoonaa ihmistä joutui lähtemään evakkoon säähän liittyvien luonnonkatastrofien vuoksi. 800 000 heistä sai liikkeelle Aasian hirmumyrsky Nargis. Brasiliassa tulvat ja rankkasateet ajoivat 80 000 ihmistä kodeistaan.

Komissiosta tuli ihan outo uutinen. Komissiossa on mietitty sitä, pitäisikö vuonna 2007 sovittu 20 %:n energiansäästötavoite säätää sitovaksi. Nyt komissiossa nikotellaan sitä, että jos tämä energiansäästö onnistuu, niin hiilidioksidin päästöoikeuden hinta päästökaupassa voi pudota liian alas. Voi hyvät hyssykät, sanon minä! Jos energiansäästöinvestoinneilla saadaan päästöt alas kannattavasti, sehän tarkoittaa, että silloin päästökaupan päästökiintiöitä voidaan tiukentaa.

Esimerkiksi viime kesänä hyväksyttiin uusia energiankulutusrajoja muutamalle laiteryhmälle, eli teollisuuden sähkömoottoreille, vesipumpuille, televisioille sekä jääkaapeille ja pakastimille. Nämä päätökset kuuluvat samaan sarjaan kuin paljon kohuttu hehkulamppupäätös. Komissio arvioi, että nämä päätökset tulevat pienentämään sähkönkulutusta 190 TWh. Suomen vuotuinen sähkönkulutus on suuruusluokkaa 80 TWh. Teollisuuden sähkömoottorit ovat tästä isoin potti, 135 TWh. Sen hehkulamppupäätöksen säästövaikutukseksi arvioidaan 40 TWh. TWh eli terawattitunti tarkoittaa biljoonaa wattituntia eli miljardia kilowattituntia.

Käteeni sattui myös oudontuntuinen julkaisu nimeltä World Growth. Siinä paheksutaan kaavailuja, että Indonesia vähentäisi päästöjään 40 % vuoteen 2030. Indonesiahan on yksi maailman suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista, ja pääsyy tähän on trooppisten metsien hävittäminen, erityisesti suosademetsien tuhoaminen. Tämä metsäkadon hillitseminen on tehokas tapa panna myös ilmastonmuutosta aisoihin.

No, seuraava printti, Global News on Climate Action, kertoo että maapallolla häviää metsää 36 jalkapallokentän verran joka minuutti. Onpa aikakin suitsia metsäkatoa, sanon minä.

Financial Times kertoo, että ”vihreällä politiikalla” USA pystyy muuttamaan itsensä energiaomavaraiseksi ja myös Eurooppa muuttuu vähemmän riippuvaiseksi Venäjän kaasusta. Ranskalaisen öljy-yhtiö Totalin toimitusjohtaja Christophe de Margerie patisti poliitikkoja keskustelemaan Kööpenhaminan ilmastokokouksessa myös energian huoltovarmuudesta.

Myös kansainvälisen energiajärjestön eli IEAn vuotuinen World Energy Outlook, jota ei vielä ole julkaistu, tullaan lehden mukaan sanomaan, että maailman riippuvuus maakaasusta vähenisi rajusti, jos hiilidioksidipäästöjä rajoittavat toimet toteutetaan. Raportti julkaistaan virallisesti 10.11.09. Ilmastotoimet vähentävät kaasun kulutusta 5 % vuoteen 2015 ja 17 % vuoteen 2030 mennessä, verrattuna siis business as usual-kehitykseen. Mielenkiintoista, ennen vanhaan IEA ennusti aina vain kasvavaa energian kulutusta ja fossiilisten käyttöä. Vuosi pari sitten IEAssa alettiin ottaa ilmastonsuojelu tosissaan ja sen raporteista tuli mielenkiintoisia. Aikaisemmin ne olivatkin umpitylsiä. Sanoin muuten tämän IEAn pääjohtaja Tanakalle viime vuoden joulukuussa Poznanin ilmastokokouksessa. ”That was a great comment”, hän vastasi. Samaisessa tämän päivän Financial Times-lehdessä on toinenkin ja isompi juttu energiasta, ”Wind of change in corridors of power”.