“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Skeptikot eksyttävät lillukanvarsiin

Kuinka ollakaan, juuri Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla maailmalle levisi ilmastontutkimusta kyseenalaistava uutinen. Tai itse asiassa uutinen kyseenalaisti ilmastontutkijoita East Anglian yliopistossa Britanniassa.
 
“Ilmastoskeptikoiden” eli ilmastonmuutoksen kyseenalaistajien uusin taktiikka näyttää olevan toisaalta ilmastontutkijoiden mustamaamaalinen ja toisaalta ihmisten eksyttäminen lillukanvarsiviidakkoon. Lillukanvarsiviidakkoa sovelsi esimerkiksi Yleisradion MOT-ohjelma muutama viikko sitten. Onneksi Pasi Toiviainen purki ansiokkaasti MOT:in väitteet ja kumosi ne kohta kohdalta.
 
On syytä pitää mielessä muutama perusasia. Ensinnäkin, mikä on riski, jos ilmastontutkijat ovat oikeassa, mutta emme piittaa siitä, tai otamme onkeemme liian myöhään? Riski on niin hirmuinen, että sitä ei kannata ottaa. Tunnemme vain yhden ihmiselle asumiskelpoisen planeetan. Jos tärvelemme sen, vahinkoa ei pysty korjaamaan. On siis syytä toimia varovaisesti. Pienikin epäily ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta olisi riittävä perustelu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle. Ne vaaran todennäköisyydet (yli 90%), joista tutkijat nyt puhuvat, ovat sellaisia, että niitä ei hyväksyttäisi missään “normaalissa” toiminnassa. Kuka nousisi lentokoneeseen, jonka asiantuntijat arvioivat syöksyvän maahan yli 90 %:n todennäköisyydellä? Kuka jättäisi ottamatta palovakuutuksen, ellei oli sataprosenttisen varma siitä, että tulipalo syttyy? Kuka jättäisi sairaan lapsensa hoitamatta sillä perusteella että jossain on joku epäilijä, jonka mielestä lapsi ei ole sairas tai jos on, niin paranee itsestään?
 
Toiseksi, mikä meitä uhkaa, jos ilmastoskeptikot ovat oikeassa eikä ihmistoiminta aiheutakaan ilmastonmuutosta? Nopeutamme sitä, mikä on muutoinkin väistämätöntä, eli irtautumista fossiilisista polttoaineista ja siirtymistä uusiutuvan energian aikakauteen. Parannamme energian huoltovarmuutta eli vähennämme riippuvuutta tuontienergiasta. Puhdistamme hengitysilmaa. Kehitämme strategisesti tärkeää osaamista. Teemme tämän jonkin verran nopeammin kuin se olisi tehtävä joka tapauksessa.
 
Talouselämä-lehden 20.11.09 artikkelissa “öljykriisi vuonna 2015” kerrotut asiat helposti ja halvalla hyödynnettävän öljyn hupenemisesta riittäisivät ihan yksinkin perusteluksi siirtymiselle uusiutuvan energian aikakauteen.
 
Tässä hiukan referaattia Talouselämän artikkelista:
 
Oecd-maiden energiajärjestö IEA tutki tarkasti 800 isoa öljykentää, jotka tuottavat 3/4 maailman öljystä. Näiden kenttien tuotanto kutistuu 6,7 %:n vuosivauhtia. Alamäki on huomattavasti rajumpi kuin IEA oletti vain 2 vuotta sitten. Ruotsalainen fysiikan professori Kjell Aleklett sanoo, että globaali öljyntuotanto saavutti kaikkien aikojen huippunsa viime vuoden heinäkuussa. Paavo Suni, Etlan ekonomisti, sanoo että jos talous palaa normaaliin kasvuun, näemme uuden öljykriisin ennen vuotta 2020. Ranskalaisen öljy-yhtiö Totalin pääjohtaja de Margerie on arvioinut, että öljykriisi iskee 2014 tai 2015. Jos öljyn kysyntä pysyy nykytasolla, maapallolta pitäisi löytyä 4 uutta Saudi-Arabiaa. Mutta jos kysyntä kasvaa kuten IEA arvioi vuoteen 2030, tarvittaisiin kuusi uutta Saudi-Arabiaa.
 
Kolmanneksi, on tiedetty yli sata vuotta, että hiilidioksidi ja muut kaasut, joiden molekyylissä on vähintään kolme atomia, pidättelevät lämpöä maan pinnalla eli estävät lämpöä karkaamasta avaruuteen. Tämä fysiikka ei ole muuttunut miksikään. 1950-luvulta jatkunein mittauksin on osoitettu, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jatkuvassa kasvussa. Maapallon geologisen historian tutkimus osoittaa, että hiilidioksidipitoisuus on jo nyt korkeammalla kuin se on ollut ainakaan 650 000 vuoteen. Ihminen on lajina noin 200 000 vuotta vanha. Toisin sanoen olemme luomassa maapallolle olosuhteita, jollaisia ihmislaji ei koskaan ole kokenut. Minun mielestäni jo pelkästään nämä seikat osoittavat, että kasvihuonekaasupäästöjä kannattaa leikata ja rivakasti.
 
Neljänneksi: vaikka maapallon keskilämpötila ei (ehkä) ole noussut vuoden 1998 jälkeen, nykyinen vuosikymmen on lämpimämpi kuin edellinen vuosikymmen. Ilmastonmuutoksen seurausilmiöt etenevät koko ajan: vuoristojäätiköt sulavat, Pohjoiselta Jäämereltä on lähes hävinnyt monivuotinen jää, ikiroudan alueelta on alkanut kuplia metaania ilmakehään, kasvi-, eläin- ja hyönteislajit siirtyvät vuorenrinteitä ylös ja lähemmäs napoja – siellä missä pystyvät siirtymään. Janiinedelleen.
 
Viidenneksi: Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvusta seuraa väitämättä myös merien happamoituminen. Meriekosysteemien tutkijoiden mukaan jo nykyinen hiilidioksidipitoisuus (380 ja 390 ppm väliltä) on liian korkea, jotta korallit voisivat sitä kestää pysyvästi. Jos happamoitamme meret niin että tuhoamme niistä korallit ja kaikki muutkin kalkkikuoriset otukset, muutamme merien ekosysteemit peri pohjin. Kuka pystyy takaamaan, että merissä sen jälkeen on ylipäätänsä yhtään ihmisen ruoaksi kelvollista kalaa? Kuka pystyy takaamaan, ettei meriekosysteemien mullistuksesta aiheudu muita ihmisen kannalta tuhoisia kerrannaisvaikutuksia?
 
Yhteiskunnallisessa väittelyssä on valitettavan yleistä, että asia-argumenteilla väittelyn sijasta ruvetaan ihmisinä leimaamaan ja mustamaalaamaan vastakkaisen näkemyksen edustajia. Tätä ilmastoskeptikot nyt tekevät.
 
Vastaavasta on kosolti kokemusta kotimaisissakin väittelyissä. Esimerkiksi Kemijoki Oy on Lapissa vuosikymmenet mustamaalannut Vuotoksen altaan vastustajia. Muistanpa, kun joskus 1990-luvun alussa sanoin Kemijoki Oy:n silloiselle tiedotuspäällikölle jonkin asia-argumentin, jotain sentyyppistä että altaan aiheuttama Kemijoen veden laadun huononeminen tuntuisi Ruotsin aluevesillä asti. Kemijoki Oy:n edustajan vastaus oli tämäntyyppinen: Näin sanoo Erkki Pulliainen, joka on epäilyttävä ihminen siksi, että hän vuonna yksi ja kaksi sanoi/teki sitä ja sitä.