“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Sikakallista suojelua?

Kolumni, Vihreä lanka 24.3.2006

Ilmastonmuutos pysähtyy, jos talouskasvusta tingitään puoli promillea.

Uutisia ilmastonmuutoksen etenemisestä tulee sellaista vauhtia, että aika usein tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin ja häipyä metsämökkiin suremaan. Pikku-uutinen kertoi, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousi viime vuonna 2,6 ppm (eli miljoonasosaa). Edellisenä kahtena vuonna vuosinousu oli 2 ppm. Sitä ennen vauhti oli aika pitkään ollut 1,5 ppm vuodessa. Tahti siis kiihtyy.

Maaliskuun alussa järjestin Euroopan parlamentissa näyttelyn arktisesta ilmastonmuutoksesta. Se on kenen tahansa katsottavissa Internet-osoitteessa www.vulnerablearctic.net.
"Onko tuo ihan totta", kysyi yksi näyttelyvieras katsoessaan Nasan satelliittikuvia Pohjoisen jäämeren jäästä vuosina 1979 ja 2005. Tuolla välillä jäästä onkin huvennut alue, joka vastaa Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhteenlaskettua pinta-alaa. Grönlannin jäätikön pinnasta kesäisin sulava alue on reilussa 20 vuodessa laajennut Ruotsin pinta-alan verran.

Norjalaisen tutkijan Olav Orheimin mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli ennen höyrykoneen keksimistä  270-280 ppm, sama kuin jääkauden välisinä lämpöjaksoina yleensä. Nykytaso 381 ppm ylittää lämpöjakson normaalitason yhtä suurella määrällä kuin lämpöjakson normaalitaso jääkaudelle tyypillisen tason.
Jos vielä 500 vuoden kuluttua on historiankirjoitusta, veikkaan että meidän aikamme valtionjohtajia, joiden pöydällä ilmastonsuojelu ei vieläkään ole asia numero yksi, kuvataan samaan sävyyn kuin 1500-luvun katolisen kirkon suhtautumista Galileo Galileihin.

Suomenkin lehdissä valitus ilmastonsuojelun hinnasta saa isompia otsikoita kuin itse ilmastonmuutos. Mutta kuinka sikakallista se oikeasti on?

Ruotsalainen professori Aznar teki EU:n ilmastoneuvottelijoita varten yhteenvedon aihetta koskevista taloudellisista analyyseistä. Hänen mukaansa kansantuotteen kasvu hidastuisi vain 0,05 % vuodessa jos päästöjä vähennetään niin rapsakasti kuin on tarpeen. Vuoteen 2100 mennessä globaali talouskasvu hidastuisi vain kahdella vuodella.

Kustannukset kansantaloudelle ovat eri asia kuin kustannukset tietyille firmoille. Kun yksi firma joutuu maksamaan paremmasta ja puhtaammasta teknologiasta, toinen firma saa tilauksia ja työtä.
Jos valtiot olisivat valmis investoimaan päästövähennyksiin esimerkiksi puolustusbudjettinsa puolikkaan verran, ilmastonsuojeluun tulisi vauhtia. Perustelu on hyvä, ilmastonmuutos on suurin riski ihmiskunnan ja myös jokaisen valtion turvallisuudelle.

Se, että annamme nykyisille lapsille ja nuorille ja heidän lapsilleen mahdollisuuden elää vauraassa ja järjestäytyneessä yhteiskunnassa, saa minun puolestani vähän maksaakin.
Lisää tietoa aiheesta näistä osoitteista:

http://www.ilmasto.org