Sarkozy vaati euroalueelle talouspolitiikkaa

Hotellissa näin aamutelkkarista Hillary Clintonin, joka sanoi Obaman vaalitilaisuudessa, että tämän johdolla “America will again rise from the ashes of the bushes”. Hauskasti sanottu.

Täysistunnossa Sarkozy oli selostamassa huippukokouksen tuloksia. Tulin paikalle hiukan myöhässä, saapuessani hän puhui ratkaisun löytämisestä pankkikriisiin. Nyt kuulemma pankit taas jo uskaltavat lainata toisilleen. Sarkozy vaati maailmanlaajuisen kapitalismin rakentamista uudelle pohjalle ja sanoi tapahtunutta kapitalismin pettämiseksi. Hän vaati, että mikään pankki, joka käsittelee veronmaksajien rahoja, ei saisi toimia veroparatiiseissa ja ylipäätään pankkeja pitäisi valvoa tiukasti. Tässä kohtaa sali aplodeerasi. EU:n ilmastopaketista hän totesi, ettei rahoitusalan kriisi yhtään paranna ilmaston tilannetta, ilmastotoimien sivuuttaminen finanssikriisin takia olisi tekosyy ja vastuutonta. Jos Eurooppa ei näytä mallia, kukaan muukaan ei tee sitä puolestamme.

Sarkozy vaati myös talouspolitiikan hallintoa euroalueelle. Tämä oli mielenkiintoista. Nimittäin 1990-luvulla, kun Suomessa kiisteltiin siitä, liitymmekö EMU:n ja yhteiseen rahaan vai emme, minä sanoin että yhteinen raha johtaa ennen pitkää tarpeeseen luoda myös yhteinen talouspolitiikka. Tätä väitettiin silloin hölynpölyksi. Mutta tässä sitä nyt ollaan. Sarkozy tuki myös sitä, että autoteollisuudelle laadittaisiin tukipaketti.

Myös Barroso vaati maailmanlaajuisen finanssijärjestelmän uudistamista.

Vihreiden ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Dany Cohn-Bendit paheksui sitä, että Saksan autoteollisuus kerjää rahaa, autofirmathan ovat tienanneet rahaa vaikka kuinka ja vieneet sen veroparatiiseihin. Dany totesi myös, että vielä vuosi sitten komissio vastusti finanssimarkkinoiden säätelyn tiukentamista. Ja tässä sitä nyt ollaan, nyt jokainen vaatii uudelleenjärjestelyjä. Nyt tarvitaan vihreä ”New Deal”, jolla luodaan taloudelle uusi ympäristöystävällinen perusta. Dany moitti myös sitä, että viime viikon huippukokouksessa Puolalle ja kumppaneille luvattiin veto-oikeus EU:n ilmastopaketista.

Guardianissa yhdysvaltalaisprofessori Jeffrey Sachs kirjoittaa mielestäni tosi hyvin finanssikriisistä. Hän toteaa muun muassa, että silloin kun jokin laitos on ”liian suuri kaatumaan” (kuten isoista pankeista ja vakuutusyhtiöistä on todettu), sitä pitää valvoa tiukasti. Hän vaati uutta globaalia mallia, joka ottaisi huomioon myös kehitysmaiden tarpeet ja kritisoi Bushia, joka puhuessaan syyskuussa YK-huippukokouksessa jonka aiheena oli YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttaminen, ei kertaakaan maininnut noita vuosituhattavoitteita (kuten köyhyyden puolittaminen) mutta sen sijaan mainitsi ”terrorismin” 31 kertaa. Sachs vaatii ”Bretton Woods kakkosta”, jossa luotaisiin uusi globaali finanssikehys vakauden, taloudellisen kehityksen ja ympäristökestävyyden turvaamiseksi. Uuden järjestelmän tulee sisältää muun muassa systeemiriskien arviointi ja pieni vero kansainvälisille varainsiirroille, eli niin sanottu Tobin-vero. Hän ehdottaa myös globaalia hiilidioksidiveroa ja sitä, että maailmankaupan agenda pitää integroida ympäristötavoitteisiin.

Guardian kertoo myös, että Britanniassa kuningashuoneen tiluksia hoitava säätiö on luvannut osallistua merituulivoimaloiden rahoitukseen. Hauskaa!

Yhdysvalloissa useampikin lehti tulkitsee viime viikon EU-huippukokousta siten, että EU-maille on menossa sisu kaulaan ilmastotavoitteiden asettamisessa.

Istunto äänesti muun muassa avioerodirektiivistä. Tässä asiassa parlamentti on vain lausunnonantaja, ei lainsäätäjä. Istunto tuki murskaenemmistöllä ehdotusta, jota Suomi ja Ruotsi ovat ministerineuvostossa vastustaneet, koska se saattaisi tarkoittaa sitä, että suomalaisissakin tuomioistuimissa palattaisiin ennenvanhaiseen syyllisten etsintään avioerokäsittelyissä. Minua harmitti, Suomi on hoitanut asian lobbauksen tosi huonosti. Suomen hallitukselta tuli suomalaismepeille viestiä vasta tänä aamuna, eli pari tuntia ennen täysistuntoäänestystä. Suomen hallitus on kyllä kertonut mepeille hallituksen yleisestä linjasta, mutta mitään ehdotuksia siitä miten Suomen huolet hälvennettäisiin, ei mepeille ole tullut.

Lounaalla joukko meppejä keskusteli Venäjän tilanteesta Euroopan Neuvoston edustajien kanssa. Keskustelussa kävi ilmi muun muassa, että Venäjä on yhtä lukuunottamatta pannut toimeet Euroopan Neuvoston ihmisoikeustuomioistuimen päätökset. Mutta painostustoimet niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat vedonneet tuohon ihmisoikeustuomioistuimeen, jatkuvat edelleen.

Illalla menin yhteen keskustan ravintolaan lobbausillalliselle, joka koski avoimen lähdekoodin tietokoneohjelmia. Kabinetissa huomasin, että polkupyörän avaimet olivat kadoksissa. Samassa nipussa on toimistoni avain. Päättelin että niiden on täytynyt jäädä ulos. Menin katsomaan. Kun ehdin ulos, näin avaimet pyörän vieressä maassa. Vieressä seisoi ryhmä ihmisiä, jotka sanoivat että avaimet näyttävät olevan Europarlamentista (se näkyi kaulanauhasta, johon avaimet oli kiinnitetty), täytyy ottaa talteen. He olivat juuri viemässä niitä sisälle ravintolaan, mutta ehdin kaapata nipun heidän edestään.

Illalliskeskustelu oli hyvin mielenkiintoinen. Siellä kävi ilmi muun muassa, että EU-maissa on tuiki tavallista että julkishallinnon tarjouspyynnöt tietojärjestelmiä uudistettaessa mainitsevat tuotemerkkejä, yleensä Microsoftia ja Windowsia. Tällainen yhden ison firman suosinta ei ole EU:n kilpailulainsäädännön mukaista. Myös Europarlamentin äskettäinen julkisuusuudistus eli se että kokouksia voi seurata netistä livenä, edellyttää windows-ohjelmaa. EU-instituutiot käyttävät myös sangen paljon dokumenttiformaatteja, joiden avaaminen edellyttää Microsoftin ohjelmia.