“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Sarkozy kielsi Monsanton geenimuunnellun maissin

Melkein tuntui lomalta, kun muuttoruljanssin jälkeen pääsin lentokoneeseen, vaikka inhoankin Strasbourgiin matkustamista – mikä ei todellakaan tarkoita että rakastaisin Brysseliinkään lentämistä.

Sähköpostiuutinen kertoi Ranskan hallituksen kieltäneen viime perjantaina Monsanto-yhtiön kiistellyn MON810-maissin eli Bt-maissin viljelyn (geenimuunnellut Bt-kasvit tuottavat tuholaismyrkkyä, jolla ne puolustautuvat tuhohyönteisiä vastaan). Sarkozy perustelee päätöstä varovaisuusperiaatteella, koska selvitysten perusteella kyseisen maissin turvallisuudesta ei ole takeita. Viime viikolla Ranskassa julkaistussa tieteellisten asiantuntijoiden raportissa suositellaan kyseisen maissin kieltämistä ympäristöriskinä.

Minä nyt muutenkin ihmettelen sitä, miten ylipäänsä voidaan edes ajatella sen enempää rehuksi kuin ihmisravinnoksikaan geenimuunneltuja Bt-lajikkeita. Niiden markkinoijat kehuvat, että näiden lajikkeiden viljelijä pärjää vähemmillä hyönteismyrkyillä. Niin kai, mutta kun kasvi itse tuottaa sen hyönteismyrkyn. Kuka takaa, ettei sitä samaa myrkkyä ole syötäväksi tarkoitetuissa jyvissä? Ja kuka pystyy analysoimaan tällaisten kasvien kaikki vaikutukset maaperään, hyönteisiin, lintuihin, matoihin janiinedelleen?

Komissio pani viime keväänä juuri tämän samaisen maissin turvallisuustutkimukset uuteen selvitykseen, kun ranskalainen Crii-Gen-tutkimuslaitos väitti Monsanton salanneen rottakokeissa tätä maissia syöneille rotille aiheutuneita terveyshaittoja, muun muassa maksa- ja munuaisvaurioita. Crii-Genin mukaan vauriot muistuttivat niitä, joita saa hyönteismyrkyille altistumisesta.

Itämeren laivaliikenteen typpipäästöt ovat suuremmat kuin aiemmin on arvioitu, kertoo tuore selvitys. Näin kertoo Ilmatieteen laitoksen tiedote. Typpipäästöt rehevöittävät Itämerta ja lisäksi pilaavat ilmaa. Suurin osa merta rehevöittävästä typestä tulee vesivalumien kautta pelloilta, metsistä ja jätevesistä. Mutta ilman kautta tulevat typpipäästöt ovat 20-30 % merta rehevöittävän typen määrästä, ja siitä laivaliikenteen osuus on paikoin jopa puolet.

Autoyhtiö GM lähtee bioetanolibisnekseen. Kyseessä ei ole maissia tai muuta ruokakasvia raaka-aineenaan käyttävä bioetanolin tuotanto, vaan raaka-aineena on tarkoitus käyttää puuhaketta, maatalousjätteitä, jätemuovia ja -kumia ja yhdyskuntajätettä. GM osti Coskata-nimisen firman jolla on tämän alan osaamista. International Herald Tribunen mukaan Coskatan on saanut prosessinsa kaikki osat toimimaan, mutta niitä ei vielä ole koottu yhdeksi kokonaisuudeksi toimivassa laitoksessa. Uutinen on muuten ilahduttava, mutta kriitikot väittävät, että GM näin yrittää luikahtaa Kalifornian tiukkenevista auton polttoaineenkulutusnormeista kuin koira veräjästä. Sen sijaan että firma valmistaisi bensapihimpiä autoja, se haluaa valmistaa flexifuel-kaaroja, eli kärryjä, joihin voi tankata yhtä hyvin etanolia kuin bensaa. Ilmaston kannalta olisi kyllä paljon tärkeämpää vähentää polttoaineen kulutusta.

Kritiikki ruokakasveista valmistettavia biopolttoaineita vastaan onkin maailmalla voimistunut nopeasti. Science-lehdessä oli joulukuussa artikkeli, jossa sanottiin maissietanolin tuotannon kiihdyttävän Amazonin sademetsien tuhoamista. Britanniassa maan mainontaa valvova viranomainen katsoi viime viikolla, että oli harhaanjohtavaa mainostaa malesialaista palmuöljyä ”kestävästi tuotetuksi vuodesta 1917”.

Viime viikolla EU:n biopolttoainetavoitteita arvostelivat ympäristöjärjestöt. Nyt niitä arvostelee nyt myös Britannian tiedeakatemia, Royal Society. Sen tuoreessa raportissa suositellaan, että biopolttoaineille pitäisi asettaa hiilidioksidipäästövähennyskriteerit.

Uusiutuvista energiamuodoista nopeimmin maailmalla eteneekin tuuli. Jo seitsemän vuoden ajan Euroopassa uudesta verkkoon kytketystä voimalaitostehosta toiseksi eniten on ollut tuulivoimaa (eniten maakaasua). Vuosina 2004-06 maailmassa kytkettiin verkkoon 6,5-kertaisesti tuulivoimamegawatteja verrattuna ydinvoimamegawatteihin. Noina vuosina uutta tuulivoimaa käynnistettiin vuosittain keskimäärin 13 300 MW, uutta ydinvoimaa noin 2000 MW.

Komissio on julkaissut selvitykset, jotka osoittavat, että energiaa pystytään säästämään merkittävästi parantamalla jääkaappien ja lämminvesiboilerien energiatehokkuutta. Paras käytettävissä oleva jääkaappi- ja pakastinteknologia voisi vähentää näiden laitteiden energiankulutusta jopa 44 % vuoteen 2020, ja boilerien kohdalla säästöpotentiaali on jopa 60 %. Selvityksen mukaan jäähdytyslaitteiden energiatehokuutta koskeva EU-lainsäädäntö on jäljessä Japanin, USA:n ja Kanadan vastaavasta.

Tekniikka ja talous -lehdessä oli viime viikolla hyvä artikkeli siitä, miten Suomessa pidetään sähkönkulutuksen jatkuvaa kasvua väistämättömyytenä, mutta naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa sähkönkulutus ei ole tällä vuosituhannella enää kasvanut. Molemmissa näissä maissa talous on samaan aikaan kasvanut vauhdikkaasti. Ruotsissa valtiovalta on esimerkiksi jo kauan tarjonnut porkkanoita, joilla ihmisiä on ohjattu valitsemaan omakotitaloihin mieluummin lämpöpumppu kuin suora sähkölämmitys. Niinpä Ruotsissa lämpöpumppuja on puoli miljoonaa.

Pekingin ilmanlaatua kaunistellaan, katsoo asiaa tutkinut yhdysvaltalainen ympäristökonsultti. Hänen mukaansa kaupunki muutti ilmanlaadun mittaustapaa vuonna 2006. Viranomaiset lakkasivat lukemasta kahta pahasti saastuneilla alueilla sijaitsevaa mittaria ja alkoivat sen sijaan lukea kahta muuta mittaria, jotka ovat puhtaammilla seuduilla. Jos mittaustapaa ei olisi muutettu, Peking ei olisi saavuttanut vuosien 2006 ja 2007 ilmanlaatutavoitteitaan. Olen kyllä ihmetellyt, miten urheilijat pystyvät Pekingin olympialaisissa hengittämään, varsinkaan pitkän matkan juoksijat. Pekingin viranomaiset sanovat että kaupungin ilmanlaatu on kuitenkin parantunut silminnähden. Voi olla totta sekin.

Satelliittimittaukset osoittavat, että vuosien 1996 ja 2006 välisenä aikana Etelänapamantereen jääkato nopeutui 75 %. Kyse on siis jään nettovähenemästä, johon on laskettu mukaan jään mereen liukumisen ja sulamisen ja toisaalta uuden jään muodostumisen välisestä erosta. Vuonna 2006 Länsi-Antarktiksen jäätikkö menetti jäätä 132 mrd tonnia, kun kymmenen vuotta aiemmin luku oli ollut 83 mrd tonnia. Bristolin yliopiston professori Jonathan Bamber havainnollisti, että 4 mrd tonnia vettä on koko Britannian vuotuinen vedenkulutus. Eric Rignot, joka oli Nature Geoscience-lehden nettiversiossa julkaistun artikkelin pääkirjoittaja, sanoi että jäätä hupenee Antarktiksesta joka vuosi, ja joka vuosi jäätä hupenee enemmän kuin edellisvuonna. Syyksi arvioidaan, että Etelänapamannerta ympäröivä merivirta on lämmennyt 1980-luvulta alkaen.

Grönlannin ja Etelänapamantereen jäiden sulamisen nopeutuminen on vakava juttu muun muassa siksi, että IPCC:n ennusteet merenpinnan noususta vuoteen 2100 perustuvat oletukseen, että nämä maapallon suurimmat jäämassat pysyvät vakaina. Monien tutkijoiden mielestä tämä on liian optimistinen oletus.