“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Saksalaiset autonvalmistajat napit vastakkain italialaisten ja ranskalaisten kanssa

Lester Brown kertoo Earth-instituutin nettiuutisessa, että maailman veronmaksajat pulittavat vuosittain noin 700 miljardia dollaria tukiaisia ympäristön kannalta tuhoisille toimille, kuten fossiilisten polttoaineiden käytölle, pohjavesien liikapumppaukselle, metsien hävitykselle ja ylikalastukselle. Maailmanpankin tutkimuksen mukaan esimerkiksi Iran voisi vähentää CO2-päästöjään häkellyttävät 49 %, jos se lakkauttaisi vuotuiset 3,6 miljardin dollarin tukiaisensa öljyn käytölle.

Euroopan aurinkolämpöpaneelien valmistajat sanovat, että toimilla, jotka edistäisivät aurinkolämmön käyttöä rakennusten ja veden lämmitykseen, voitaisiin vähentää miljoonia tonneja CO2-päästöjä ja pienentää kuluttajien energiakustannuksia.

Päivän uutinen on EU:n komission esitys autojen pakollisista hiilidioksidipäästörajoista. Autoteollisuus lupasi itse 1990-luvulla, että vuoteen 2008 mennessä uusien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt alennetaan 140 grammaan per kilometri ja vuoteen 2012 mennessä 120 grammaan. Autoteollisuus ei ole pitänyt lupaustaan. Komission odotettiin ehdottavan sitovaa 120 g/km päästörajaa vuoteen 2012. Asiasta käytiin ankara vääntö ja Saksan autoteollisuus, joka valmistaa isoja – ja paljon bensaa kuluttavia – autoja, lobbasi raivokkaasti vastaan. Liittokansleri Angela Merkel asettui maansa autopatruunoiden tueksi. Ranskalaiset Peugeot ja Citroën sekä italialainen Fiat ovat bensapihejä. Ne eivät katso hyvällä sitä, että DaimlerChrysler, BMW ja Porsche lobbaavat löysien päästörajojen puolesta.

Citroen C1 pärjää 109 g/km päästöillä, Toyota Prius 104 g/km.

Lobbaus oli niin ankaraa, että tämänpäiväinen International Herald Tribunekin puhuu raivokkaasta (fierce) lobbauksesta.

Komissio päätyi vesitettyyn ehdotukseen, 130 g/km vuodelle 2012. Se on selkeä takaisku pyrkimyksille vähentää liikenteen päästöjä. Ja se, että Merkel käyttää maansa EU-puheenjohtajuusasemaa autoteollisuutensa hyväksi, asettaa tosi huonoon valoon hänen kauniit puheensa ilmastonsuojelusta.

Myös teollisuuskomissaari Verheugen on osoittautunut pikemminkin Saksan kuin EU:n teollisuuden komissaariksi.

Komissio sanoo, että päästöjä alennetaan käytännössä 120 grammaan/km velvoittamalla öljy-yhtiöt sekoittamaan bensaan biopolttoainetta. Tämä on tyhmä veruke. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen alentamiseen tarvitaan molemmat keinot, autojen polttoainetehokkuuden parantaminen ja biopolttoaineet, ja niiden lisäksi paljon muutakin, kuten joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen suosimista.

Tyypillistä kyllä, Euroopan autoteollisuuden lobbausjärjestö ACEA asettuu alansa takapajuisimpien firmojen tueksi. ACEA:n pääsihteeri Ivan Hodac sanoi, että ”Kuluttajia ei kiinnosta autojen polttoainetehokkuus, vaan mukavuus ja turvallisuus.”

En väsy ihmettelemään sitä, miksi eri teollisuudenalojen edistyksellisemmät firmat suostuvat katselemaan sitä, että mukamas koko alaa edustavat järjestöt ajavat vain pahimpien saastuttajien asiaa. Tämä ei ollenkaan koske pelkkää autoteollisuutta.

Kiinan korkein ilmastoasioita hoitava virkamies Qin Dahe on kertonut, että Kiina on asettanut tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästtöjä 4 % vuodessa seuraavan 5 vuoden ajan. Mutta hän sanoo, että Kiinalta puuttuu tähän tarvittava raha. Ota tuosta nyt sitten selvää.