“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Saksa, Ranska ja Britannia haluavat tiukentaa EUn ilmastotavoitetta

Tämän viikon ilahduttavimpiin uutisiin kuului, että torstain Financial Timesissa kolmen ison EU-maan, Saksan, Ranskan ja Britannian ympäristöministerit kannattivat EUn ilmastotavoitteen tiukentamista 30 %:n vähennykseen vuoteen 2020 mennessä, tähän mennessä sovitun 20 %:n sijasta, vuoteen 1990 verrattuna.

Toiseksi ilahduttavin uutinen oli, että USAssa ”öljypohatta JR” mainostaa aurinkoenergiaa. Larry Hagman, joka esitti vuosikausia tv-sarja Dallasissa häikäilemätöntä öljypohatta JR Ewingiä, kypsyi Meksikonlahden öljykatastrofiin ja päätti ruveta puhumaan puhtaampien vaihtoehtojen puolesta. Mainoksessa hän esittelee oman talonsa katolla olevia paneeleita ja sanoo: ”Shine, baby, shine!”

No, Larry Hagman kannattaa tosielämässäkin aurinkoenergiaa, mutta öljypohatta JR Ewing on fiktiota. Sen sijaan kolmen suuren EU-maan ympäristöministerien kannanotto on tehty ihan vakavassa mielessä.

Tämä avaus on tervetullut. Toivon kovasti, että Suomi liittyy ilmastoedistyksen rintamaan. Ilmaston tutkijoiden mukaanhan maailman maiden tähän mennessä lupaamat päästövähennykset eivät riitä pitämään maapallon lämpenemistä kahden asteen alapuolella, siis verrattuna esiteolliseen aikaan. Jos ilmastonmuutos menee tätä rajummaksi, seuraukset ovat todennäköisesti hyvin haitallisia. Esimerkiksi Grönlannin jään sulaminen muuttuu nykytiedon mukaan peruuttamattomaksi, jos maapallo lämpenee 3 astetta tai enemmän, ja se taas nostaisi meren pintaa 7 metrillä.

On selvää, että tarvitaan päästösitoumusten kirikierros, jotta vaarallinen ilmastonmuutos voitaisiin estää.

Mainitut ympäristöministerit toteavat Financial Timesissa, että EU:n nyt voimassa oleva 20 prosentin päästövähennystavoite ei riittävästi kannusta yrityksiä investoimaan vähähiilisiin teknologioihin. Lama on leikannut EUn päästöjä 11 prosentilla ja päästöoikeuksien hinta on vajonnut alas.

Kun EUn ilmastolakipaketista kaksi vuotta sitten päätettiin, 20 prosentin päästövähennyksen hinnaksi arvioitiin 70 miljardia euroa, siis kaiken kaikkiaan vuoteen 2020 mennessä. Lama on alentanut päästövähennysten hintaa ja tällä hetkellä 30 prosentin vähennyksen hinnaksi arvioidaan noin 81 miljardia. Tämä on EUn komission arvio. Olen nähnyt sellaisiakin laskelmia, joiden mukaan 30 prosentin päästövähennyksen hinta olisi jo laskenut alle sen mitä ilmastolakipakettia säädettäessä arvioitiin 20 prosentin vähennyksen hinnaksi.

Mitä hyötyä siitä sitten olisi, jos päästötavoitetta tiukennettaisiin?

No ensinnäkin olisi todennäköisempää, että koko maapallon ilmastonsuojelu onnistuisi. Kuten sanottu, valtioiden tähän mennessä lupaamiin päästövähennyksiin tarvitaan kirikierros. Näitä päästösitoumuksia ei olisi annettu, ellei EU olisi avannut kierrosta 20 prosentin päästövähennyslupauksellaan. EUn tulisi avata myös seuraava kierros.

Toiseksi kysymys on myös omasta edusta ja kilpailukyvystä. Vihreät energiateknologiat ovat voimakkaassa kasvussa maailmanmarkkinoilla, ja kasvu jatkui jopa viime vuonna lamasta huolimatta.

USA ja Kiina kirivät uusiin energiateknologioihin investoimisessa. Esimerkiksi viime vuonna Kiina nousi maailman tuulivoimainvestointien ykköseksi ja otti kärkipaikan USA:lta, joka oli vasta edellisvuonna sen saavuttanut. Kiina kuuluu kolmen kärkeen monilla uuden energiateknologian osa-alueilla. Intia tulee kovaa vauhtia perässä. Tämä on niitä asioita, joissa paikallaan pysyäkseen on juostava. EU ei säilytä näillä kasvavilla markkinoilla asemiaan ilman jatkuvaa skarppaamista. Nykyisillä päästörajoilla EUn päästökauppa ei riittävän jämäkästi kannusta vähähiilisiin investointeihin.

Uusiin energiateknologioihin investoiminen loisi satojatuhansia uusia työpaikkoja ja lisäksi oheishyötynä tulisi hengitysilman puhdistuminen, ja sen myötä ilman saasteiden aiheuttamat sydän- ja keuhkosairaudet vähenisivät.

Ilmastotavoitteen päivittämiseen olisi hyvä aika siksikin, että ilmaston tutkijoita vastaan esitetyt syytökset tutkimustulosten vääristelystä on nyt tutkittu ja todettu aiheettomiksi.

Ilmaston tutkijoita kohtaan esitettyjä syytöksiä ovat tutkineet monet toisistaan riippumattomat tahot eikä yhdessäkään selvityksessä ole havaittu tieteellisten tulosten peukalointia.

Britanniassa selvityksiä tehtiin peräti neljä. Ensin parlamentin alahuoneen asettama komitea, sitten Britannian Shellin entisen pääjohtajan lordi Oxburghin (joka on geologi), Itä-Anglian yliopiston oma selvitys ja viimeksi Sir Muir Russellin johtaman paneelin selvitys, joka julkistettiin viime viikolla. Kaikki nämä selvitykset ovat vapauttaneet ilmaston tutkijat väärennössyytteistä.

Viimeksi mainittu selvitys on 150-sivuinen ja siinä käydään syytökset kohta kohdalta läpi. Yksi tiuhimpaan toistetuista syytöksistä CRU:ta eli Itä-Anglian yliopiston ilmastontutkimusyksikköä vastaan oli se, että tutkijat eivät luovuttaneet muiden käyttöön hallussaan olevaa pohja-aineistoa. Sir Muir Russellin johtama selvitysryhmä osoitti kuitenkin, että CRU:n tutkijoiden tulokset pystyi toistamaan tiedoilla, jotka olivat muuta kautta saatavissa. Selvitysryhmä laati itse tietokoneohjelman, jollaisen heidän mukaansa pystyy tekemään kuka tahansa pätevä tutkija. Kun lämpötilatiedot analysoitiin tällä ohjelmalla, tulokset olivat samantyyppisiä kuin CRU:n.

Russellin paneeli, kuten aikaisemmatkin selvitysryhmät, kritisoi kuitenkin CRU:n tutkijoita siitä, että nämä eivät tarpeeksi auliisti jakaneet muille aineistojaan.

Paneeli analysoi myös tutkimusten vertaisarviointiprosesseja ja syytöksiä toisinajattelijoiden tutkimusten sensuroinnista, mutta ei löytänyt näyttöä väärinkäytöksistä, sen sijaan kyllä aggressiivista kielenkäyttöä.

Kuin pisteeksi iin päälle uutiset kertovat, että Pohjoisen jäämeren jää on taas sulamassa ennätysvauhtia. Kesäkuun lopulla jää oli pienempi kuin koskaan ennen sen jälkeen kun satelliittikuvaukset alkoivat vuonna 1979. Kesäkuussa jää suli keskimäärin 88 000 km2 päivässä, kun saman ajan keskiarvo on normaalisti ollut 53 000 km2 per päivä.

Muita poimintoja maailman uutisvirrasta:

Saksan ympäristövirasto on viime viikolla julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan Saksa voisi saada kaiken energiansa uusiutuvista energianlähteistä vuoteen 2050 mennessä ja tulla maailman ensimmäiseksi fossiilisista riippumattomaksi maaksi. Tämä olisi teknisesti ja ekologisesti mahdollista jo olemassa olevien teknologioiden avulla.

Fuusio sen sijaan on ristitulessa. Fuusiokoelaitokseksi tarkoitetun ITERin kustannukset ovat karanneet käsistä jo ennen kuin rakentaminen Ranskan Caradachessa on alkanut. Lisähintalappu on miljardeja euroja. Alun perin EU:n osuudeksi on sovittu 2,7 miljardia euroa, nyt vaaditaan 7,2 miljardia, eli hinta on kolminkertaistunut. EU:n komissio haluaisi lisärahat jäsenmailta, mutta nämä ovat kieltäytyneet. Nyt esillä on rahojen ottaminen EU:n muista määrärahoista. Tämä tarkoittaisi sitä, että leikkaukset kohdistuisivat paljolti uusiutuvan energian EU-tutkimusrahoihin, ja sen lisäksi koulutus- ja köyhyyden vähentämisohjelmiin, mikä minun mielestäni olisi tautisen tyhmää.

USA:n senaatissa aiotaan tuoda uusi energialaki keskusteluun heinäkuun aikana. Meksikonlahden öljykatastrofi on lisännyt vaihtoehtoisten energiamuotojen kannatusta. Nähtäväksi jää, tuleeko laista pelkästään uusien energiamuotojen edistämislaki, vai sisältääkö se myös ilmastotavoitteet.

YK julkaisi tiistaina raportin niistä taloudellisista menetyksistä, joita luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen aiheuttaa. Sen mukaan biodiversiteetin väheneminen aiheuttaa vuosittain 1600 – 3600 miljardin dollarin kustannukset. Konsulttiyhtiö Pricewaterhouse Coopers on varoittanut, että yritysten pitäisi ymmärtää biodiversiteetin heikkeneminen strategiseksi riskiksi.

EUn ruokaturvavirasto EFSA selvittää elintarvikepakkauksissa (muun muassa tuttipulloissa) käytettävän bisfenoli A:n eli BPA:n turvallisuutta. Varsinkin USA:ssa monet valmistajat ovat jo luopuneet tämän aineen käytöstä, koska monet tutkimustulokset viittaavat siihen, että aine lisää syöpäriskiä ja heikentää lisääntymiskykyä. EFSAn tarkoitus on julkaista johtopäätöksensä syyskuussa. Kuinka ollakaan, BPA:n valmistajat ovat jo ennättäneet leimata huolet liioitelluiksi. Tämä on tyypillistä. Muutama vuosi sitten, kun EU vihdoin viimein kielsi vaaralliseksi tiedetyt ftalaatit lasten leluissa, kemian teollisuus leimasi päätöksen ”varovaisuusperiaatteen väärinkäytöksi”.

Ja toinen ala, joka lobbaa tavallisten ihmisten etua vastaan: Tekstiili- ja muotiala vastustaa, että EU:ssa säädettäisiin alkuperämerkintä pakolliseksi vaatteisiin. Vaatteiden ja kenkien valmistusmaa ei kuulemma ole kuluttajille relevantti asia. Joopa joo. Eikö se ole kuluttajien oma asia päättää, mikä tieto on heille relevantti?

Lisää tekopyhyyttä: Vattenfall, joka esiintyy monissa yhteyksissä suurimpana ilmastonsuojelun ystävänä, on Saksassa vaatimassa 1,4 miljardin euron korvausta Hampurin kaupungilta hiilivoimalaitokselle asetettujen ympäristömääräysten vuoksi.

Bangladeshissa aiotaan vaihtaa hehkulamppuja ilmaiseksi pienoisloistelamppuihin. Tavoitteena on vaihtaa 10,5 miljoonaa sähkön törsäyslamppua sähköpihimpiin. Säästö sähkön kulutuksessa on arvioitu
samansuuruiseksi kuin 300 megawatin tehoisen voimalaitoksen tuotanto.