“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Sähisevä sopuli

Toissa yönä satoi ja sade jatkui eilen koko aamun ja yli puolen päivän, meinasi jo hermot mennä. Mietimme, viitsisimmekö pakata tavaroita sateessa. Ilmatieteen laitoksen säätekstareita saa näköjään tilattua tännekin, olemme tiedustelleet Utsjoen säätä ja aika hyvin ennusteet ovat pitäneet paikkansa täällä Norjan puolella Tenojokeakin. Kun kiipeää jonnein tarpeeksi korkealle, saa yleensä yhteyden kännykkäkenttään. Muutoin olemme kyllä pitäneet kännyköitä kiinni. Eiliseksi ennustettiin yöstä alkaen selkenevää. Iltapäivällä kahden kolmen maissa päätin, että sataa tai ei, nyt pakataan. Pakatessamme kihujen ja muiden lintujen äänet alkoivat kuulostaa siltä, että sade saattaisi pitää pitemmän tauon. Niin pitikin. Kun reput oli pakattu, sumu oli hälvennyt ja huomasimme, että vastarannalle oli ilmestynyt teltta. Siinä olivatkin ainoat maastossa näkemämme ihmiset.

Läksimme liikkeelle puoli neljän maissa. Aurinko alkoi paistaa ja tuli tosi lämmin. Näimme piekanan, Jukka tunnisti sen naukuvasta äänestä. Perillä Miennaluoppaleilla Jukka sai heti taimenen. Rautua hän haikailee, aina kun tulee taimen, hän sanoo: “Väärä laji.” Tasan yhtä hyvältä se kyllä maistuu.

Aamuyöstä satoi rankasti, mutta teltta suojasi. Jukka oli kuullut ukkosenjjyrähdyksenkin, minä taisin nukkua siinä vaiheessa. Tänä aamuna söimme aamiaiseksi graavia taimenta ja harria ja lisäksi nuotiolla kypsennetyn taimenen, aaaahhhh! Aamu oli kaunis ja lämmin, jopa voi levittyi helposti. Saimme pestyä tukatkin ja vähän pyykkiäkin. Viimeksi olemme kokeneet sitä autuutta Levsejärvellä.

Lintuja on näkynyt paljon, etenkin kihuja, myös riekkoja, kiirunoita, kapustarintoja, jonkin verran tiiroja ja kalalokkeja, ja tietysti myös pienempiä lintulajeja. Sopuleita vilistää siellä täällä, taitaa tulla sopulien vaellusvuosi. Tänne kävellessämme yksi sopuli rupesi ärhentelemään Jukalle, se nousi takajaloilleen metrin parin päässä ja sähisi. Jukka tulkitsi tämän tarkoittavan sopulin kielellä: “Senkin iso ruma köntys, kato vähän mihin astut.”