“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Säännöt lobbaukselle

Kolumni Voima-lehdessä 2.9.2005

Kun Euroopan parlamentti oli tyrmännyt niin sanotun softapatenttidirektiivin, jopa jenkkitoimittajat ihmettelivät villiä lobbausmeininkiä. Esimerkiksi jättifirma Microsoftin alihankkijat vaativat softapatenttia muka pienyritysten edun nimissä.

Brysselissä hyörii 15 000 kokopäiväistä lobbaria. Valtaosa saa palkkansa firmoilta ja teollisuusliitoilta. Jokunen edustaa ammattiliittoja, ympäristö- ja eläinsuojelu- sekä kuluttajajärjestöjä. Jos suostuisin tapaamaan kaikki puheilleni pyrkivät lobbarit, en muuta ehtisi.

Tehokkain tapa saada ainakin muutama kiireinen meppi kuulemaan lobbaria on tarjota aamiainen, lounas tai illallinen. Etulyöntiasema on niillä, joilla on rahaa millä mällätä.

Mepeillä on toki omat aivot, mutta silti lobbauksella on vaikutusta. Sen näkee siitä, miten paljon mepit jättävät muutosehdotuksia, jotka ovat peräisin suoraan lobbarien kynästä.

Kun käsiteltiin esitystä harhaanjohtavan elintarvikemainonnan suitsimisesta, eräs tapaamani lobbari vaati firmalleen oikeutta saada mainostaa terveellisenä juomaa, joka sisältää pääasiassa sokeria ja kofeiinia. Teollisuuden lobbauksen vaikutuksesta parlamentti vesittikin ehdotusta ensimmäisessä käsittelyssä siten, että rasvaisia, tönkkösuolattuja äkkimakeita elintarvikkeita saisi mainostaa terveellisinä. Onneksi ministerineuvosto on järkevämmillä linjoilla. Syksyllä näemme, millaiseksi lain lopullinen muoto tulee.

Parhaillaan kemian teollisuus käyttää miljoonia vesittääkseen kemikaalidirektiiviehdotuksen, jolla määrättäisiin teollisuus testaamaan myymiensä kemikaalien vaikutukset ihmisten terveyteen ja luontoon. Kampanja kohdistuu jopa Yhdysvaltojen ja Australian hallituksiin.

Lobbaukselle tulisi panna rajat. Yhdysvalloissa sellaiset jo on. Ammattimaisten lobbausorganisaatioiden tulisi julkistaa budjettinsa ja rahalähteensä. Tällöin esimerkiksi jättifirman äänitorvi ei voisi puhua pienyritysten nimissä. EU:n komission virkamiesten tulee julkistaa keiden kaikkien tahojen edustajia ehdotusta valmisteltaessa on kuultu.

Meidän EU-päättäjien pitää kuulla eri tahojen edustajia tasapuolisesti, ei vain niitä joilla on eniten rahaa.