“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Ruuan turvallisuudella ei pidä leikkiä

Jarmo Juga syytti yliökirjoituksessaan (MT 18.5.) Euroopan parlamenttia siitä, että kloonaus elintarviketuotannossa jää vaille sääntelyä seuraavien vuosien ajaksi.

Jugan mukaan nykytilanne vaikeuttaa kloonausmenetelmien tutkimista ja kehittämistä. Juga uskoo klooniteknologian tarpeellisuuteen erityisesti maailman ruokaturvan takaamisessa ja vastuullisemman maatalouden kehittämisessä.

Mielipiteemme kloonauksen hyödyllisyydestä elintarviketuotannossa on toinen. Se perustuu arvoihimme ja tiedossamme oleviin tosiasioihin. Emme näe niiden välillä ristiriitaa tai harhaanjohtavuutta.

Tieteen etiikkaa valvova EU-asiantuntijaryhmä (EGE) arvioi eläinten hyvinvointiin liittyvät epäkohdat niin suuriksi, ettei se puolla kloonauksen käyttöä elintarviketuotannossa edes jälkeläistasolla. Jo tämän perusteella kloonauksen kattavammalle kiellolle on perusteet. EU:n jäsenmaat sitoutuivat Lissabonin sopimuksessa ottamaan eläinten hyvinvoinnin huomioon kaikissa päätöksissään.

Asiantuntijaryhmän lausunto jäi neuvotteluissa Euroopan elintarvikeviranomaisen, Efsa lausunnon varjoon. Efsa ei nähnyt kloonauksen olevan vaaraksi elintarvikkeiden turvallisuudelle mutta totesi myös, ettei riskien arviointi kaikkien lajien kohdalla ole vielä riittävää.

Juga kyseenalaistaa EU-kansalaisten mielipidemittaukset. Hänen mielestään tarvitaan useampia ”kysymyspattereita” luotettavan mielipiteen saamiseksi. Mielestämme ihmisillä on oikeus vastustaa kloonauksesta aiheutuvaa tuskan tuottamista eläimille.

Kuluttajien toive pitää kloonaus elintarviketuotannon ulkopuolella toteutuu kieltämällä kloonattujen eläinten jälkeläisten käyttö. On kohtuutonta vaatia vastaajilta tarkempaa kykyä analysoida klooniteknologiaa.

Klooniteknologian suhteen tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta. Kuten Jugakin huomauttaa, väärin käytettynä kloonaus pienentää perinnöllistä muuntelua. Emme halua viedä Eurooppaa kohti tilannetta, jossa 20 000 puolalaissikalan eläimet ovat samanlaisia.

Vaikka kloonien jälkeläiset tuotetaan perinteisillä lisääntymiskeinoilla, se ei mielestämme poista perimäketjun alun epäkohtaa.

Emme näe tarpeellisena tällaisen tekniikan kehittämistä, sillä emme usko sen tuovan lisäetua suomalaiselle kuluttajalle ja maataloudelle. Uskomme muihin keinoihin tulevaisuuden ruokaturvan varmistamiseksi.

Satu Hassi

Sirpa Pietikäinen

Vastine Maaseudun Tulevaisuudessa 23.5.2011