Ruokakriisi ovella?

Ruoan hinnannousu ei ole pahemmin otsikoissa, vielä. Mutta se voi hyvinkin nousta yhdeksi tämän vuoden megateemoista. Ja vakavampaakin ruokakriisiä ennustetaan.

Maailman ruokajärjestö FAO ilmoitti 5.1.11, että globaali ruoan hintaindeksi on korkeammalla kuin koskaan ennen. Tämän päivän Guardian-lehdessä Raj Patel kirjoittaa siitä, että ihmiset ovat tänä vuonna jo osoittaneet kaduilla mieltään ruoan hinnannousun takia Intiassa, Jordaniassa ja Algeriassa.

Ruoan hinnannousu mainittiin yhdeksi syyksi myös Tunisiassa yksi syy protestiliikkeen laajuuteen.

USAn ympäristöliikkeen grand old man, Lester Brown, varoittaa tuoreissa tiedotteissaan (12.1.11 ja 14.1.11) maailman olevan ruokakriisin kynnyksellä. Hän puhuu ”ruokakuplan puhkeamisesta”.

Taustalla ovat paljolti poikkeukselliset säät. Brasiliassa koetaan parhaillaan valtavia tulvia, samoin Australiassa.

Myös Indonesiassa on satanut poikkeuksellisen paljon ja pitkään ja se verottaa satoa. Indonesiassa kerrotaan että joillakin alueilla vihannessato mätänee.

Katoa on aiheuttanut myös kuivuus. Lester Brownin mukaan viime kesän helteillä Moskovassa oli noin 7 astetta tavallista lämpimämpää. Kuivuus kutisti viljasatoa 40 prosentilla niin, että Venäjä kielsi viljan viennin. Nyt maa tuo viljaa pitääkseen karjan hengissä laidunkauteen asti. Kiina yrittää löytää maita, joista voisi tuoda suuria määriä vehnää ja maissia.

Lester Brown sanoo, että jos viime kesän helteen keskipiste olisi ollut Moskovan sijasta Chicago ja USAn viljasato olisi kutistunut normaalista 40 %, maailmanmarkkinoilla olisi 160 miljoonaa tonnia viljaa vähemmän, mikä aiheuttaisi kaaoksen.

Ilmaston tutkijat ovat jo kauan sanoneet, että ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöiden todennäköisyyttä. Myös Australian ja Brasilian tulvat ovat äärisäiden, pitkään kestäneiden rankkasateiden seurauksia.

Viime kesänä koettiin Euroopan ja Venäjän helteiden lisäksi Pakistanin tuhoisat tulvat. Ne aiheutti sama sääilmiö. Venäjällä helteet, kuivuus ja metsäpalot aiheuttivat yli 50 000 ihmisen kuoleman.

Yhdestäkään yksittäisestä sääilmiöstä ei voi vuorenvarmasti sanoa, että se johtuu ilmastonmuutoksesta. Mutta viime kesän ja tämän talven uutiset kokonaisuutena viittaavat kyllä siihen, että koemme jo niitä ilmastonmuutoksen seurauksia, joista tutkijat ovat varoittaneet.

Äärisäiden seuraukset tuntuvat ruoan hinnassa ja maailman köyhät kärsivät siitä ensimmäisenä ja pahiten.

Lester Brown listaa muitakin syitä ennustamaansa ruokakriisiin. Biopolttoaineiden tuotanto kilpailee ruoan kanssa peltoalasta. Monessa maassa peltoja kastellaan pohjavedellä ja sitä kulutetaan nopeammin kuin uutta muodostuu. Vettä joudutaan pumppaamaan yhä syvemmältä, mitä ei voi jatkaa loputtomiin. Kolmasosalla maailman peltoja ruokamultaa huuhtoutuu jokiin ja meriin nopeammin kuin uutta muodostuu.

Mutta vaikka ruoan hinnan nousu on yksi tässä ja nyt konkreettisimmin ihmisten elämään vaikuttavista ilmastonmuutoksen seurauksista, ei se suinkaan ole ainoa ilmastoon liittyvä huolenaihe.

Tammikuun alussa ilmestynyt New Scientist kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan olemme lähellä Grönlannin jään sulamisen muuttumista väistämättömäksi. Lehden mukaan tämä kynnys voidaan nykymenolla ylittää jo 2040-luvulla.

Jos Grönlanti sulaa, merenpinta nousee 7 metrillä. Se tuskin tapahtuu meidän elinaikanamme, mutta meidän elinaikanamme se voi tulla väistämättömäksi. Toisin sanoen meidän elinaikanamme Grönlannissa voi tapahtua muutoksia, joiden jälkeen jäätiköiden sulamista ei enää voi mitenkään estää.

Yhysvaltojen NASAn alaisen Goddard –instituutin mukaan vuosi 2010 oli yhdessä vuoden 2005 kanssa kaikkein lämpimin sen jälkeen kun mittaukset 1800-luvun loppupuolella aloitettiin. NOAAn (valtamerien ja ilmakehän tutkimuslaitos, myös USAssa) mukaan viime vuosi oli myös tunnetun säähistorian sateisin vuosi ja 34s perättäinen vuosi, jolloin maapallon keskilämpötila ylitti 1900-luvun keskiarvon.

Monet ajattelevat, että kylmä alkutalvi haihdutti huolen ilmastonmuutoksesta. Saksalaisen Potsdam-instituutin tutkijan Vladimir Petoukhovin viime syksynä julkaistu tutkimus kuitenkin sanoo, että ilmastonmuutos voi nimenomaan lisätä paukkupakkasten todennäköisyyttä Euroopassa.

Kyse on siitä, että kun Barentsin-Karan merellä suunnilleen Norjan ja Kuolan pohjoispuolella meri on sula entistä isommalta alueelta, avovesi lämmittää yläpuolellaan olevaa ilmaa ja se muuttaa ilmavirtauksia dramaattisesti. Meille tulee kylmää ilmaa Siperiasta eikä leutoa ilmaa Atlantilta kuten tavallisesti.

Petoukhovin tutkimuksen mukaan kylmien talvien todennäköisyys Euroopassa voi kolminkertaistua. Kun jäätä Barentsin-Karan mereltä sulaa vielä isommalta alueelta, leudot talvet voivat palata takaisin.

Ihan sama sääilmiö, joka tuo kylmät pohjoiset ilmamassat meille ja muualle Eurooppaan, aiheuttaa Grönlannissa leudot säät, vastaavasti kuin sama sääilmiö viime kesänä aiheutti meille helteet ja Pakistaniin tulvat.

EU-parlamentissa olen lähestulkoon joka päivä jossakin kokouksessa tai palaverissa, joka liittyy ilmastonsuojeluun. Tämän kevään iso vääntö tullaan käymään siitä, tiukennetaanko EU ilmastotavoitetta -20 %:sta -30 %:iin, siis vuodelle 2020.

Kannatan tiukentamista. Sen puolesta ovat puhuneet muun muassa terveysalan järjestöt. Jo viime syksynä ilmestyi Health and Environment Alliancen raportti, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen vähentäisi myös hengitysilman saasteita.

Puhtaamman hengitysilman arvo voidaan osittain mitata rahassa, koska se vähentää sairauksien hoitokuluja. Mainitun selvityksen mukaan suurin terveyshyöty päästötavoitteen tiukentamisesta tulisi seuraaville EU-maille, Saksa, Ranska, talia, Puola ja Alankomaat.

Entä sitten kaikki se, mistä ilmaston tutkijoita on syytetty. ”Sähköpostigaten” yhteydessä eniten parjatun Itä-Anglian yliopiston ilmastontutkimusyksikön toimintaa selvitti useampikin toisistaan riippumaton ryhmä. He löysivät kritiikin aihetta ilmaston tutkijoiden avoimuuskulttuurista, kuten halusta antaa käyttämiään mittaustuloksia muiden käyttöön. Mutta itse johtopäätöksistä ei löydetty virheitä.

YK pyysi useiden maiden tiedeakatemioista koostuvaa Inter Academy Councilia käymään läpi IPCC:n työn. Selvitys vahvisti IPCC:n johtopäätökset päteviksi. Mutta myös IPCC:n toimintatapoihin ehdotettiin useita muutoksia.

Euroopan parlamentin delegaatio tapasi viime joulukuussa Cancunissa IPCC:n varapuheenjohtajan, professori Jean-Pascal van Yperselen. Hän kertoi, että Inter Academy Councilin ehdottamien parannusten toimeenpano on jo aloitettu.

Van Ypersele sanoi myös, että IPCC:n johtopäätöksiä ei pysty sanelemaan yksikään yksittäinen tutkija. Hän kertoi esimerkkinä, että Itä-Anglian yliopiston kuuluisista sähköposteista yhdessä sanotaan, että pitää estää erään tutkimuksen pääsy IPCC:n raporttiin. Mutta siellä se kuitenkin on.

Paljon vähemmän huomiota kuin viime talven ”sähköpostigate” ovat saaneet paljastukset ilmastonmuutoksen kiistäjien sylttytehtaista. Guardian kertoi joulukuussa USAn konservatiivisen tv-kanavan Fox Newsin Washingtonin toimiston johtajan lähettämästä sähköpostista, jossa tämä käski lähettämään ilmastoskeptikon näkemyksiä 15 minuutin kuluessa siitä, kun uutisoitiin se, että 2000-2009 oli lämpimin vuosikymmen sen jälkeen kun lämpötilamittaukset alkoivat. Sähköposti paljastettiin Media Matters-nettisivulla.

Suuryritysten lobbausta EUssa seuraava CEO-järjestö julkaisi viime kuussa raportin, jossa kerrotaan ilmastonmuutoksen kiistäjien öljy-yhtiöiltä ja vastaavilta saamista rahoista. Suurimmat rahoittajat ovat Exxon ja Koch Industries. Viimeksi mainittu ei ole kovinkaan tunnettu, mutta se on rahoittanut ilmastonmuutoksen kiistäjiä jopa enemmän kuin Exxon.

Rahoittajista löytyy myös BP. Öljyfirmojen rahaa on annettu ainakin seuraavan nimisille tahoille: Institute of Economic Affairs, International Policy Network, Global Warming Policy Foundation.