Ranta-Tampellaan tunneli vai ei?

Tampereen valtuusto on jo tehnyt päätöksen Ranta-Tampellan tunnelista, mutta silti asia näyttää olevan keskeinen kiistakysymys kunnallisvaalien alla.
Mielipidetiedustelujen mukaan tamperelaisten enemmistö näyttäisi vastustavan tunnelia, joten vaalitaktisesti ehdokkaankin kannattaisi sitä vastustaa. Itse kuitenkin haluan olla rehellinen enkä taktikko. Kannatan tunnelia, ja kerron alla, miksi.
Haluan, että Tampereelle saadaan nykyistä parempi, ihmisystävällisempi ja kävely-ystävällisempi keskusta. Mielestäni on synti ja häpeä, että ohitustie nyt eristää kaupungin keskustan Näsijärven rannasta. Haluan, että kaupungin keskustan rannat ylipäänsä saadaan nykyistä paremmin kaupunkilaisten käyttöön ja yhteiseksi iloksi.
Vuosisatojen ajan rantoihin on suhtauduttu niin Suomessa kuin muuallakin joutomaana. Niissä on ollut kaikenlaista satamavarastoa, roskaa, maantäyttöalueita, teknisten vekottimien täyttämiä kenttiä ja vastaavaa. Viime vuosikymmeninä eri puolilla maailmaa on alettu ymmärtää, että kaupunkien rannat ovat aarre, ne pitää saada ihmisten käyttöön.
Tampellan tehdasalue on sukupolvien ajan kosken itäpuolella eristänyt Näsijärven kaupunkikeskustasta, kunnes tehdas 90-luvulla lopetti toimintansa. (Tuo tehdas oli muuten vuosina 1979-81 ensimmäinen työpaikkani kun olin valmistunut diplomi-insinööriksi.) Paasikiventie on aikoinaan rakennettu teollisuusalueen takapihalle. Nyt tie on museoiden ja asuma-alueen vieressä.
Tampereen keskustasta tulee kaikkien kaupunkilaisten kannalta paljon parempi, jos ohitustie pannaan tunneliin, nyt raiskiona oleva ranta-alue muutetaan asuma-alueeksi ja ranta avataan yhteiseen käyttöön.
Jos nykyisen valtuuston hyväksymässä kaavapäätöksessä jotain voisin muuttaa, niin leventäisin yhteiseen käyttöön tulevaa rantavyöhykettä. Nykyisessä kaavassahan talojen ja Näsijärven välissä on vain kevyen liikenteen väylä ja pieni puistikko. Haluaisin sinne rantapuiston, jossa voisi oikeasti viettää aikaa, vaikka levittää viltin nurmikolle ja pulahtaa uimaan, kuten Helsinginniemenkin eteläisiltä rannoilta voi mennä mereen uimaan.
Tunnelin vastustus näyttää keskittyvän kolmeen teemaan: rahaan, turvallisuuteen ja siihen, suosiiko/sortaako tunneli yksityisautoilua.
Aloitetaan siitä, ketä suositaan/sorsitaan. Netissä ja Aamulehdessä jotkut autoilijat ovat paheksuneet sietämättömänä autojen halventamisena sitä, että autot pakotetaan maan alle ja autoilijoilta viedään järvimaisema. Toiset taas näyttävät päin vastoin vastustavan tunnelia, koska pitävät sitä yksityisautoilun suosimisena.
Minun mielestäni se, että ohikulkuliikenne – siis autoliikenne, joka ei tule Tampereen keskustasta eikä ole menossa sinne – viedään keskustan kohdalta maan alle, suosii ihmistä, inhimillistä asuin- ja kaupunkiympäristöä.
Tunneli tekee sekä nykyisestä Tampellasta että Amurista nykyistä parempia asuinpaikkoja. Se tekee Tammerkosken rannasta meille kaikille paljon miellyttävämmän kävelyalueen. Se mahdollistaa sen, että saamme Tammerkosken sekä Näsi- ja Pyhjärven rannoista alueen, jossa kaupunkilaiset voivat olla ja viihtyä, ihan keskustassa.
Tunneli mahdollistaa uuden miellyttävän, lapsillekin sopivan asuinalueen, jota ei hallitse autoliikenteen melu. Se mahdollistaa kävely- ja pyöräily-ystävällisemmän keskustan. Uusi asuinalue tuo keskustan palveluille asiakkaita ja sitä kautta parantaa keskustan palvelutasoa meille kaikille.
Tarkoittaako tämä sitä, että tunneli on autoilijoiden sorsimista? Mielestäni ei. Brysselissä on aika paljon tunneleita. En ole ikinä kuullut autoilijoiden olevan niistä nyreissään, päin vastoin autoilijat käyttävät niitä mielellään, koska niitä myöten pääsee sujuvasti ohi monien risteysten, liikennevalojen ja ruuhkien. Jotkuthan vastustavat tunnelia nimenomaan siksi, että se hyödyttäisi vain naapurikuntien autoilijoita, jotka ovat menossa Tampereen ohi.
Eikö pitäisi selvittää muitakin vaihtoehtoja? Toki, ja on selvitettykin. Kaupunki on selvittänyt myös vaihtoehdon, jossa ohikulkutie katettaisiin Tampellan kohdalta. Selvityksen mukaan tässä vaihtoehdossa Ranta-Tampellaan saataisiin vähemmän asuntoja ja lisäksi ympäristöstä tulisi ”betonisempaa”. Melkoiset korkeuserot haittaisivat liikkumista ja maisemaa, kun kävely- ja pyöräteissä olisi mäki niiden noustessa Paasikiventien ylle rakennetun kannen päälle.
http://www.tampere.fi/material/attachments/r/5ibTKeFAq/Ranta-Tampella_kaavoituksen_edellytykset_asemakaavan_vaikutusarviointi_osa2-pienennetty.pdf
Sieluni silmin voin kuvitella, että Paasikiventien kattaminen tuottaisi samantapaista maisemaa kuin Helsingin Merihaassa. Ei kiitos!
Entä raha? Eikö rahat pitäisi mieluummin panna vaikka vanhusten hoitoon, kouluihin ja kirjastoihin?
Rahasta puhuttaessa on hyvä muistaa tehdä ero investointien ja käyttömenojen välillä. Käyttömenoja ei kannata pitemmän päälle maksaa velalla, mutta ei myöskään torjumalla sellaisia investointeja, jotka ajan myötä maksavat itsensä. Siksi vastakkainasettelu tunnelit-palvelut on mielestäni väärä.
Jaakko Stenhäll on blogissaan käsitellyt mielestäni hyvin tätä talouspuolta.
http://aamulehdenblogit.ning.com/m/blogpost?id=2119722%3ABlogPost%3A881590
Tampere ei ole erityisen velkaantunut kaupunki, verrataanpa sitä Suomen muihin suurimpiin kaupunkeihin, tai sitten maan kuntien keskiotasoon. Tunneli on kannattava investointi. Kaupunki maksaa siitä noin kolmasosan. Kun se mahdollistaa yli 3000 asukkaan uuden asuinalueen, kaupunki saa kyllä sijoituksen takaisin kiinteistö- ja kunnallisveroina.
Mutta jos kustannukset nousevat? Kaupungin on tietenkin toimittava tarkasti ja tehtävä urakka- ja sopimukset siten, että mahdollinen kustannusnousu ei kaadu yksinomaan kaupungin syliin.
Entä sitten turvallisuus? Eivätkö tunnelit ole turvattomia? Eikö ole vaarallista rakentaa tunneli Tammerkosken alle?
Toki tunneleissa voi sattua kolareita kuten missä tahansa. Tunnelissa eri suuntiin ajavien autojen jonot ovat kuitenkin erillään toisistaan, joten törmäykset ovat mahdollisia lähinnä samaan suuntaan ajavien välillä.
Brysselissä kun olen kulkenut matkalla lentokentältä EU-parlamenttiin (tai päin vastoin) parlamentin auto yleensä kuljettaa meitä meppejä tunnelien kautta. Olen huomannut, että tunnelien seinillä on hyvin tiheästi sekä hätäpuhelimia että kylttejä, joista näkee, montako metriä on lähimpään varauloskäytävään meno- ja paluusuuntiin. Säännöllisin välein on hätäuloskäyntejä, joissa rappuset johtavat ulos maanpinnalle. Vastaavat pitää tietysti tehdä myös rantaväylän tunneliin. Kosken kohdalla se ei ole mahdollista, muualla on.
Entä Tammerkoski? Voiko sen tunkeutumista tunneliin estää millään?
Helsingin metrotunneli kulkee Kaisaniemen ja Hakaniemen välissä meren alta. Englannin kanaalin alla menee junatunneli. Helsingissä visioidaan junatunnelia Helsingistä Tallinnaan. Suunnilleen kaikissa Euroopan suurkaupungeissa metrotunnelit kulkevat joen alta: Lontoo, Wien ja Pietari noin esimerkkeinä. Norjassa olen mennyt autotunnelissa Lofoottien kahden saaren välin.
Tunnelin rakentaminen veden alle ei siis ole uutta. Takuulla siinä on omat vaikeutensa. Tässä tulemme taas siihen, että kaupungin päättäjien ja virkamiesten pitää urakkasopimuksia tehdessä olla huolellisia, urakoitsijan vastuiden pitää olla tarkasti määriteltyjä.
Mutta eikö ole eliitin suosimista rakentaa uusi asuinalue keskustaan järven rannalle, kun kaikki eivät sinne kuitenkaan pääse? Tämä kysymys voidaan esittää aika monesta alueesta. Pispalan vanhojen talojen suojelemistakin voisi vastustaa sillä perusteella, että kaikki eivät siellä voi asua. Mielestäni olennaista on se, että asuma-alueista ylipäänsä pitää tehdä hyviä.
Entä sitten muut isot hankkeet keskustan tuntumassa, Areena ja Santalahti?
Areena-suunnitelma on valtuustossa myös hyväksytty. Minun henkilökohtaiseen makuuni se ei ole, se on megalomaanista yltiöbetonista rakentamista, jollaista en halua edistää. Mutta tämäkin päätös on tehty. Päätöksen mukaan Areena toteutetaan yksityisellä rahalla. Siitä haluan pitää kiinni. Jos olen seuraavassa valtuustossa, lupaan vastustaa kaikkia aikeita panna Areenaan kaupungin rahaa, suoraan tai välillisesti. Jos hanke ei yksityisellä rahalla toteudu, niin jääköön toteutumatta.
Täytyy sanoa, että olin hiukan yllättynyt kun luin Aamulehdestä demarien kiirehtivän kunnallisvaaliohjelmassaan Areenan toteuttamista. Tampereen ihmisystävällisyyden kannalta kannalta tunneli on mielestäni paljon perustellumpi.
Entä Santalahti? Sen kaavaa ei ole vielä hyväksytty. Nykyinen suunnitelma on mielestäni liian täyteen ahdettu, rakennusliikkeiden ehdoilla tehty. Ehdotettuun kaavaan on ahdettu paljon enemmän ja korkeampia taloja kuin alueen yleiskaavassa. Minusta on kohtuutonta, jos Santalahteen tehdään taloja, jotka nousevat Pispalan valtatien tasoa korkeammalle ja tukkivat maiseman Näsijärvelle Pispalan pohjoisrinteeltä. Talot ovat Santalahteen tervetulleita, kerrostalotkin, mutta korkeuden pitäisi olla kohtuuden rajoissa.