“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Pyhä turvelehmä ja kalakuolemat

YLE kertoi eilen, että turvetuotannon päästöjen epäillään aiheuttaneen kalojen joukkokuoleman viime kesänä Kontiolahdella, Pohjois-Karjalassa.

Paikallisen ELY-keskuksen mukaan läheiseltä Vapon turvetuotantoalueelta valuneet vedet olivat happamoittaneet Jukajoen veden happamammaksi kuin kalat kestävät.

Omituisinta asiassa on, että Vapon ympäristöluvat olivat kunnossa. Siinä, miten ympäristölupia turpeen nostoon myönnetään, täytyy siis olla jotain pielessä

Turpeen nostolla voi olla muitakin pahoja vaikutuksia vesistöihin kuin happamoituminen ja kalakuolemat.

Nykyinen ympäristölupakäytäntö ei esimerkiksi ota huomioon valuma-alueita kokonaisuuksina, vaan turpeen nostoluvat käsitellään alue kerrallaan. Kaikkien saman joen tai vesireitin varrella olevien turvetuotantoalueiden vaikutusta ei siis arvioida missään vaiheessa.

Puutteena on sekin, että turvetuotannon vesistöpäästöihin ei lasketa niitä ravinteita, joita turvesuon kuivatusojista valuu vesistöihin ja sitoutuu sedimentteihin, eli siis jokien ja järvien pohjaan.

Esimerkiksi Kokemäenjoen valuma-alueelle on kaavailtu tuhansia hehtaareja uusia turvetuotantoalueita. Turpeen noston päästöt näkyvät esimerkiksi veden tummumisena ja samentumisena, levien lisääntymisenä, kasvillisuuden ja eläimistön muutoksina ja häviämisinä, rantojen umpeenkasvuna ja järvien mataloitumisena.

EU:ssa on jo vuonna 2000 hyväksytty vesipuitedirektiivi, jonka tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa ja estää sen huononeminen. Direktiivin kantaviin ajatuksiin kuuluu myös valuma-alueiden tarkastelu kokonaisuuksina. Suomen ympäristölupakäytäntö turpeen nostolle ei selvästi ole direktiivin vaatimalla tasolla.

Viime viikolla en vielä tiennyt Kontiolahden kalakuolemista mitään. Mutta tein EU-komissiolle kirjallisen kysymyksen turvetuotannon vesistöpäästöistä. Toivon komission selvittävän, onko turpeen noston ympäristölupakäytäntö Suomessa EU:n vesipuitedirektiivin mukainen. Ja voin sanoa suoraan, etten usko, että on.

Turve on Suomessa ihmeellinen pyhä lehmä ja Keskustan erityisessä suojeluksessa. Ministeri Pekkarinen nolasi pari vuotta sitten koko Suomen kiertämällä EU-elimissä lobbaamassa turvetta uusiutuvaksi energiaksi. Oikeasti turpeen kasvihuonekaasupäästöt ovat erittäin suuret, jopa pahemmat kuin kivihiilen.

Turpeen polttoa vähentämällä Suomi siis hillitsisi ilmastonmuutosta tehokkaasti. Kontiolahden tapaus kuitenkin osoittaa, että turpeen käytön vähentämiselle on muitakin hyviä syitä – riittää, että haluaa suojella omaa koti- tai mökkijärveä.