“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Puhtaaseen sähköntuotantoon siirtyminen ei vaadi uusia keksintöjä – vaikka niitä tietysti tulee

Pääsin kuin pääsinkin lakkoilevasta Ranskasta Suomeen. Sillä välillä kun miljardi ihmistä jännitti chileläisten kaivosmiesten nostoa, minä jännitin, pääsenkö junaan, kun lippuni oli junaan, joka oli peruttu, ja pääsenkö seuraavan etapin eteenpäin, ja sitä seuraavan.

Lopulta kaikki meni olosuhteisiin nähden hyvin, pääsin jopa istumaan Nimesin ja Pariisin välisen junamatkan. Onneksi, se kestää kolmisen tuntia.

Halusin Suomeen ajoissa, koska olen ollut järjestämässä tälle päivälle seminaaria siitä, onko mahdollista tiukentaa EUn päästövähennystavoitetta, ja samalla Suomen.

Seminaarimme ”päätähti” oli Antonella Battaglini Potsdam-ilmastotutkimusinstituutista. Hän on johtanut selvitystä siitä, onko EUn mahdollista siirtyä kokonaan uusiutuvalla energialla tuotettuun sähköön vuonna 2050. Tutkimuksessa oli mukana kansainvälisiä suuryrityksiä palveleva konsulttitoimisto Pricewaterhouse Coopers.

Tuloksen mukaan kokonaan ”vihreä” sähköntuotanto on mahdollista. Se on mahdollista jopa nykytekniikalla, ilman uusia läpimurtokeksintöjä. (Minä lisään, että tietenkin keksintöjä tullaan näkemään, mullistaviakin, ei tekniikan kehitys tähän pysähdy.)

Euroopan voimalaitoksista iso osa on vanhoja, ne pitää joka tapauksessa uusia lähivuosikymmeninä. On tärkeää, että uudet investoinnit suunnataan kestäviin vaihtoehtoihin.

Battaglinin mukaan uusiutuvaa energiaa hyödyntävät tekniikan hinnat tulevat alas niin, että 10-20 vuodessa sen tukeminen voidaan lopettaa, kunhan lopetetaan myös fossiilienergian ja ydinvoiman tukiaiset. Viimeksi mainittuihin maailman valtiot käyttivät vuonna 2008 peräti 700 miljardia euroa.

Tuulivoima on jo nyt kilpailukykyistä sellaisilla maa-alueilla, joilla on parhaat tuuliolot. Myös keskitettyjen aurinkovoimaloiden hinta laskee lujaa, ja samalla niiden tuottaman sähkön hinta.

Aivan itsestään sähköntuotannon vihertyminen ei tietenkään tapahdu. Battaglin mukaan tarvitaan ennen kaikkea päätös siitä, että sähkö tuotetaan päästöttömästi vuonna 2050. Koko Euroopan sähköjärjestelmää pitää kehittää kokonaisuutena. Tarvitaan niin sanottu ”superälyverkko”.

Tässä ”super” tarkoittaa uusia suurjännitetasavirralla toimivia sähkön siirtoyhteyksiä. Ne pystyvät siirtämään suuret määrät sähköenergiaa pitkien matkojen taa pienin häviöin.

Se ei tarkoita vanhojen suurjännitevaihtovirtaverkkojen vaihtamista uusiin, vaan valtioiden ja alueiden välisten siirtoyhteyksien vahvistamista. Vähän samaan tapaan kuin moottoritien rakentaminen ei tarkoita paikallisteiden poistamista käytöstä, vaan sitä että pitkän matkan kulkijat eivät enää tunge paikallisteille.

”Älyverkko” taas tarkoittaa verkkoa, jossa voimalaitokset ja sähköä kuluttavat laitteet kykenevät viestimään toisilleen niin että kulutusta voidaan ohjata verkon kannalta parhaisiin ajankohtiin. Älyverkossa sähköautojen akut voivat myös toimia sähkön varastoina eli ottaa sähköenergiaa talteen silloin kun sähköä on saatavana halvalla myydä sähköä takaisin verkkoon, kun sähkö on kallista.

Mainittakoon, että laitoksen, jonka tutkija Battaglini on, johtaja Hans Joachim Schellnhuber on Angela Merkelin tieteellinen neuvonantaja ilmastoasioissa.

Seminaarissamme ilmaston tutkimusta edusti Ilmatieteen laitoksen Mikko Alestalo. Hänen mukaansa tästä vuodesta näyttää olevan tulossa yksi mittaushistorian kuumimmista. Esiteolliseen aikaan verrattuna ilmasto on lämmennyt jo lähes asteen. Merien lämpenemistä hidastavan vaikutuksen johdosta lämpenemistä on jo tähänastisilla päästöillä aiheutettu noin puoli astetta lisää.

Jotta ilmaston lämpeneminen pystyttäisiin pitämään kahden asteen alapuolella, kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä hiilidioksidiekvivalentteina ei saisi nousta yli 445-490 ppm:n. Nousuvauhti on nyt noin 2 ppm vuodessa ja kasvihuonekaasupäästöt ovat 2000-luvulla kehittyneet IPCC:n pahimpien skenaarioiden mukaan.

Pekka Järvilehto EUn komissiosta totesi, että EUn päästövähennystavoitteen tiukentamisesta koituisi paljon etua. Investoinnit uusiin energiaratkaisuihin saisivat vauhtia, mikä pitäisi yllä uuden tekniikan osaamistamme ja alan työllisyyttä. Kiinahan on kirimässä kovaa vauhtia sekä uuteen tekniikkaan investoijana että laitevalmistajana.

Järvilehto totesi myös, että se mikä on yhden kannalta kustannus, on toiselle tuloa. Kun yksi firma investoi puhtaaseen tekniikkaan, se tuo toiselle firmalle bisnestä ja työpaikkoja.

Laura Meller Maan ystävistä kertoi, että jos haluamme pitää maapallon lämpenemisen alle 2 asteessa ja päästöt jatkuvat nykytasolla, koko vuosisadan ”päästöbudjetti” on kulutettu vuoden 2030 hujakoilla. Jos taas päästöt kasvavat nykyvauhtia, ”budjetti” on syöty jo noin vuoteen 2020. Hän esitteli Stockholm Environmental Instituten selvitystä, jonka mukaan EU voisi vähentää päästöjä peräti 40 % vuoteen 2020 (verrattuna 1990 päästöihin).

Vanla Virkamäki Luonnonsuojeluliitosta totesi IPCC:n varapuheenjohtajan, professori Jean Pascal van Yperselen todenneen äskettäin Suomessa käydessään, että jo 1,5 asteen lämpeneminen voi aiheuttaa arvaamattomia ja katastrofaalisia vaikutuksia.

Johanna Kirkinen Sitrasta kertoi Sitran selvityttäneen, millaisia keinoja olisi alentaa Suomen päästöjä 80 prosentilla vuoteen 2050. Halvimmiksi tulevat skenaariot, joissa energiatehokkuutta parannetaan voimakkaimmin. Hinta olisi 2,5 mrd euroa vuodessa eli noin 500 euroa kansalaista kohti. Onko se paljon vai vähän? Riippuu, mihin vertaa. Jos vertaa esimerkiksi viime kesän myrskytuhoihin, se ei ole paljon.