Arvoisa puhemies! Sotilaallinen liittoutumattomuus oli monen kymmenen vuoden ajan hyvä ja toimiva ratkaisu Suomelle. Se loi myös luottamusta suomalaisiin ja suomalaisiin rauhanvälittäjiin eri puolilla maailman monia barrikadeja. Mutta sitä maailmaa, jossa liittoutumattomuus oli Suomelle hyvä ratkaisu, ei enää ole. Se lakkasi olemasta viimeistään 24. helmikuuta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sittemmin olemme nähneet sen hävityksen, ne julmuudet ja sotarikokset, joihin Venäjän armeija on Ukrainassa syyllistynyt.

Tässä tilanteessa turvallisuutemme kannalta paras ratkaisu on hakea Naton jäsenyyttä. Yhteistyövalmiutta Naton kanssahan on kehitetty jo yli neljännesvuosisadan ajan. Tuen siis valtioneuvoston selontekoa.

Olen saanut suomalaisilta myös jonkin verran viestejä, joissa vastustetaan Natoon liittymistä. Monet näistä perusteluista ovat kritiikkiä Yhdysvaltojen politiikkaa kohtaan. Suuri osa tuosta kritiikistä on mielestäni perusteltua, mutta jos Suomi liittyy Natoon, liitymme Natoon, emme Yhdysvaltoihin tai mihinkään muuhunkaan Naton nykyisistä jäsenmaista.

Arvoisa puhemies! Me emme tunne tulevaisuutta — sen jo pelkästään tämä yksi eduskuntakausi on osoittanut. Tasavallan presidentti, pääministeri ja lukuisat kollegat ovat korostaneet sitä, että Nato-ratkaisu on puolustuksellinen, ei ketään vastaan, ei kenenkään uhkaamiseksi. Toivon, että myös Suomen tulevat päättäjät pitävät tästä kiinni ja toimivat tavalla, joka pitää selvänä myös ulkopuolelta katsottuna sen, että emme pyri hyökkäämään ketään vastaan. Toivon myös, että Suomen rooli rauhanrakentajana jatkuu.

Ajatuksemme ovat nyt Natoon pyrkimisessä, mutta on hyvä muistaa myös EU:n puolustusulottuvuuden kehittäminen. Nämä eivät mielestäni ole toisilleen vastakkaisia, vaan täydentävät toisiaan. Emme tiedä, tulemmeko tarvitsemaan myös EU:n ja Naton eurooppalaisten jäsenmaiden itsenäistä puolustuskykyä, ja jos niin milloin.

Olen erittäin tyytyväinen siitä, että noin 28 vuotta sitten Suomi päätti liittyä Euroopan unioniin. Viimeistään silloin virallisesti liityimme länteen ja tiiviiseen yhteistyösuhteeseen suuren osan Euroopan maista kanssa.

Tulevaisuus on tuntematon, mutta päätös Naton jäsenyyden hakemisesta ei saa häivyttää näkyvistämme niitä koko ihmiskunnan tulevaisuutta varjostavia uhkia, joiden olemassaolon tiedämme varmaksi, kuten ilmastonmuutos ja luontokato.

Euroopassa käytävä sota on muistuttanut myös energiaitsenäisyyden ja ruuantuotannon huoltovarmuuden merkityksestä. Investoinnit uusiutuvaan energiaan ja luonnon monimuotoisuutta ja maaperää vaaliva maatalous rakentavat pitkäjänteistä turvallisuutta sekä tässä ja nyt että myös pitemmällä aikavälillä hillitsemällä ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Ilmastonmuutos on omiaan pahentamaan kaikkia niitä ongelmia, jotka ovat olemassa jo ennestään.

Ukraina on ollut monen maan vilja-aitta. Siellä käytävä sota on herättänyt huolen nälänhädän mahdollisuudesta ainakin osassa Afrikkaa. Suomalaisessa julkisuudessa vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Pakistanissa helle — tarkemmin sanottuna märkämittarilämpötila — lähentelee jo ihmisille hengenvaarallisia lukemia. Ennätyshelteet Pakistanissa ja Intiassa ja myös osassa Eurooppaa ja Yhdysvaltoja voivat nekin heikentää viljasatoja. Kaikki tämä yhdessä voi synnyttää laajan ruokakriisin ja humanitaarisen kriisin.

Arvoisa puhemies! Pidetään Suomi turvallisena, ja muistetaan myös laajempi perusasia: ilman ihmisyhteiskunnalle elinkelpoista ilmastoa ja elonkehää ei ole turvallisuutta, ei Suomelle eikä kenellekään muullekaan.

Katso puhe täysistunnossa: https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-56-2022-osa-2?start=23084