Ryhmäpuhe kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Arvoisa puhemies,
hallituksen strategiassa on monia hyviä asioita, mutta se hukkaa ilmaston ja työllisyyden kannalta parhaat mahdollisuudet.
Me Vihreät esittelemme sunnuntaina oman energiavisiomme, joka lisää uusiutuvaa energiaa kaksi kertaa nopeammin kuin hallitus tekee, luo enemmän uusia työpaikkoja ja siirtyy hiilineutraaliin Suomeen vuonna 2035, eikä vasta vuosisadan jälkipuoliskolla.
Marrakeshin ilmastokokouksessa USA:n ulkoministeri John Kerry totesi, että uusiutuvasta energiasta on tulossa historian suurin markkina. Me Vihreät haluamme, että Suomi on globaalin energiaremontin kärkijoukossa.
Ilmastonmuutos etenee häkellyttävää vauhtia. Kuluva vuosi tekee lähes varmasti uuden lämpöennätyksen, kuten viime ja toissa vuodetkin.
Pariisin ilmastosopimuksessa olemme sitoutuneet hillitsemään ilmastonmuutoksen puolentoista asteen tuntumaan. Kaikkien maiden pitää tiukentaa ilmastotavoitteitaan. Valitettavasti hallitus ei tästä hiiskahdakaan, eli panee pään pensaaseen. Ilmastonmuutos ei odota eikä pidä neuvottelutaukoja, se noudattaa vain luonnonlakeja.
Kivihiilen kieltäminen on välttämätöntä. Johdonmukaisuuden vuoksi pitää lopettaa myös turpeen poltto, sehän on ilmastolle hiiltäkin pahempi ja sen korjuu pilaa vesistöjä.
Edellinen hallitus päätti, että turpeen polttoa vähennetään suunnitelmallisesti. Sipilän hallitus haluaa lisätä turpeen polttoa lähivuosina ja jatkaa turpeen verotukea.
Uusiutuvasta energiasta hallitus haluaa ponnekkaimmin ajaa ympäristölle ongelmallisinta bioenergiaa.
Ilmastolle, terveydelle ja uusien työpaikkojen luomiselle parempia vaihtoehtoja ovat tuuli- ja aurinkovoima, sähköinen liikenne sekä älysähköverkot.
Hallitus suhtautuu passiivisesti sähkön pientuotantoon ja lykkää päätöstä uusiutuvan energian teknologianeutraalista tuesta. On hyvä tutkia tuulivoiman terveysvaikutuksia vielä lisää. Mutta on epäjohdonmukaista jarruttaa tuulivoimaa todistamattomien väitteiden vuoksi, kun samalla ajetaan turpeen ja puun polttoa, joiden tiedetään sairastuttavan, jopa tappavan ihmisiä.
Bioenergia on kestävää vain, jos metsiemme hiilinielu pysyy vähintään entisellään, huolehdimme luonnon monimuotoisuudesta emmekä välillisesti tuhoa sademetsiä.
Valitettavasti hallituksen ajama hakkuiden kasvattaminen pienentää metsien hiilinielua, mikä on ilmaston kannalta yhtä paha kuin päästöjen kasvu. Tästä hallitus haluaa selviytyä laskennallisella EU-hokkuspokkustempulla.
Tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto alentaa sähkön markkinahintaa. Vihreiden vaihtoehto on siis edullinen myös kuluttajan kukkarolle.
Tulevaisuuden talo on osa älysähköverkkoa. Osa laitteista, kuten maalämpöpumput ja boilerit osallistuvat sähkön kysyntäjoustoon eli kuluttavat sähköä silloin kun se on halpaa. Näin lyödään neljä kärpästä kerralla: leikataan päästöjä, sähkön huippukulutusta, tarvittavaa voimalaitostehoa ja kuluttajien sähkölaskua. Sähköautojen akut voivat toimia varavoimana: ladata sähköä, kun se on halpaa ja myydä huippukulutuksen aikaan.
Valitettavasti selonteko sivuuttaa älysähköverkon maininnalla.
Liikenteessä hallitus suuntaa päähuomion biopolttonesteisiin ja kaasuun. Ilmastolle ja kilpailukyvylle on parempi sähköistää henkilöliikenne mahdollisimman ripeästi: sähkömoottorien hyötysuhde on niin paljon polttomoottoria parempi. Biopolttoaineita tarvitaan, mutta niiden raaka-ainemäärä on rajallinen, vaikka käytettäisiin jätteitä. Ne kannattaa säästää raskaaseen liikenteeseen ja työkoneisiin.
Hallituksen tavoite, 250 000 sähköautoa vuonna 2030, vastaa vain kahden vuoden automyyntiä. Sähköautojen hinnat kuitenkin halpenevat niin että joidenkin arvioiden mukaan suunnilleen 10 vuoden päästä muita henkilöautoja ei enää valmisteta.
Vitkuttelemalla liikenteen sähköistämisessä hidastamme myös älysähköverkon kehitystä.
Verkkoyhtiö Fingrid on ehdottanut sääntöjä, joiden mukaan varavoimasähköä saisivat myydä vain suuret yksiköt, eli toisin sanoen suljettaisiin pois kaikki se, mikä on mahdollista yksityisille ihmisille ja perheille, kuten sähköautot ja aurinkotalojen akut. Tämä olisi isku älysähköverkon kehitykselle, ja myös kansalaisten osallistumiselle ilmastonsuojeluun.
Uusia työpaikkoja luomme parhaiten, kun kehitämme osaamista ja tuotteita, joilla on koko maailmassa kasvavat markkinat. Tuuli- ja aurinkoenergia, älysähköverkko, virtuaalivoimalaitokset ja sähköenergian uudet varastointiratkaisut ovat sellaisia. Juuri näihin asioihin hallituksen energiastrategia suhtautuu laimeimmin.
Suomi on täynnä hyviä tietotekniikkaosaajia. Juuri heitä tarvitaan näiden ratkaisujen kehittämiseen. Sitä hallitus ei kuitenkaan aio ponnekkaasti ajaa.
Sen sijaan hallitus edistää tarmokkaimmin vaihtoehtoja, joihin liittyy vakavia ympäristöongelmia, ja joiden maailmanmarkkinat ovat varsin rajalliset, kuten turpeen polttoa, ja biopolttoaineita.
Tiivistäen voi sanoa, että hallitus pitää keskustapuolueelle läheisiä elinkeinoja tärkeämpinä kuin ilmastonsuojelua ja uusien työpaikkojen luomista.
Suomi pystyy parempaan. Suomi ansaitsee parempaa.