“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

”Planeetoille ei ole tehohoito-osastoja”

Koko viikonloppu menee työn merkeissä. Tukholmasta matkustin suoraan Kööpenhaminaan, jossa oli Globe-parlamentaarikkoverkoston kokous. Aiheena oli ilmastonsuojelu, kuinkas muuten. Paikalla oli parlamenttien jäseniä ilmastoneuvottelujen kannalta useimmista avainmaista, Euroopan lisäksi Yhdysvalloista, Kanadasta, Japanista, Venäjältä, Kiinasta, Intiasta, Brasiliasta, Etelä-Afrikasta, Meksikosta. Itse olin mukana Euroopan parlamentin Globe-ryhmän edustajana.

Kokouksemme avannut Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen sanoi uskovansa, että ilmastosopimuksen pääasiat voidaan saada sovittua joulukuussa Kööpenhaminassa. Hän nimitti ”Kööpenhaminan sitoumuspiiriksi” niitä maita, jotka ovat alkaneet ilmoittaa omia ilmastositoumuksiaan. Rasmussen oli sitä mieltä, että vaikka Kööpenhaminassa ei saataisikaan valmiiksi uuden sopimuksen kaikkia detaljeja, päätökselle pitää saada sellainen muoto, että toimintaan voidaan ryhtyä heti. Hänen puhuessaan ajattelin, että enpä pysty kuvittelemaan Suomen nykyisen enkä kenenkään entisenkään pääministerin puhuvan ilmastosta yhtä hyvin.

USAn kongressista oli paikalla hyvin arvovaltainen edustaja, Ed Markey. Hän on edustajainhuoneen hyväksymän ilmastolain toinen aloitteentekijä. Hän sanoi: Olemme ymmärtäneet että planeetta on kuumeessa, eikä planeetoille ole tehohoito-osastoja. Hän siteerasi kongressin puhemiestä Nancy Pelosia, joka taas on siteerannut Kennedyä: ”Cherish our children’s future.” (Vaali lastemme tulevaisuutta.)

Ed Markey totesi myös, että joka maassa on nousemassa uusi vihreä sukupolvi, joka vaatii ympäristöasioiden ottamista mukaan päätöksentekoon, vastaavalla tavalla kuin aikanaan naiset ja vähemmistöt ovat taistelleet, päästäkseen osaksi yhteiskunnan järjestelmää. Hän puhui myös älykkään sähköverkon puolesta ja totesi, että jos Thomas Alva Edison nousisi haudastaan, hän kykenisi vielä tunnistamaan nykyisen sähköverkon. Vastaavasti Graham Bell olisi tunnistanut puhelimet ja puhelinverkot ennen kuin siirryttiin kännyköihin. 

Tanskan ympäristöministeri Connie Hedegaard, joka on Kööpenhaminan ilmastokokouksen puheenjohtaja, kertoi pettyneensä siihen, että EUn valtiovarainministerit eivät äskettäisessä kokouksessaan saaneet aikaan päätöstä EUn tarjouksesta kehitysmaiden ilmastoapupaketiksi. Hän kertoi oman maansa valtiovarainministerin sanoneen äskettäin, että ei 100 mrd euroa (josta siis keskustellaan summana, joka teollisuusmaiden yhteensä pitäisi koota kehitysmaiden ilmastotoimien avuksi) kaiken kaikkiaan ole mikään mahdoton raha ole, verrattuna kaikkiin niihin rahoitussitoumuksiin joista muilla kansainvälisillä foorumeilla keskustellaan. Hedegaard kertoi myös, että Tanskan käyttämästä energiasta 18 % on nyt uusiutuvaa, sähköstä noin 30%. Tuulivoimateollisuudesta on tullut iso työllistäjä. Tämä ei olisi tapahtunut, ellei Tanska olisi Kioton sopimuksen yhteydessä ottanut hyvin kunnianhimoista päästövähennysvelvoitetta, 21%:n vähennystä vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Globen pääekonomisti Sam Frankenhauser totesi, että 2-3 BKT-prosentin käyttö ilmastonsuojeluun on paljon mutta ei kuitenkaan estä talouskasvua. Se ei estä maailmantalouden 3-4-kertaistumista seuraavien 40 vuoden aikana. Hänen mukaansa vihreä elvytys on oikein mainiota elvytystä. Nykyinen talouskriisi on nimenomaan kysyntäkriisi, vihreät investoinnit täyttävät kirkkaasti hyvän elvytyksen yleiset kriteerit. Ilmastobisnes, joka viime vuonna kasvoi 75 % ja 360 euroon, on jo bisneksenä isompi kuin lento- ja avaruusala sekä puolustus. Ilmastobisneksen työpaikat ovat hyviä työpaikkoja. Rakenteellinen ongelma on, että työtöntä kaivostyöläistä ei kovin helpolla kouluteta tuulivoimainsinööriksi.

Kiinan edustajat esiintyivät todella paljon rakentavammin kuin monessa aikaisemmassa Globen kokouksessa. Muutamassa aikaisemmassa Globen kokouksessa Kiinan puolesta eniten puhunut professori on keskittynyt lähinnä ilmastoskeptisiin argumentteihin ja siihen, että se joka vaatii ilmastonsuojelutoimia, saa maksaa viulut. Hän oli nytkin paikalla, mutta Kiinan puolesta puhui ihan toinen kansankongressin edustaja, joka muun muassa vastasi hyvin huolellisesti kysymykseeni siitä, milloin Kiina kykenee kääntämään päästönsä laskuun ja tuli vielä jälkikäteen kysymään, mitä pidin vastauksesta. Oli mielenkiintoista, että hän viittasi tieteellisiin tutkimuksiin ja juuri pari viikkoa sitten kuulin Kiinassa tehdystä yliopistotutkimuksesta, jonka mukaan maan päästöt voitaisiin kääntää laskusuuntaan 2030-luvulla. Hän myös totesi, että nykyisen sähköntuotannon aiheuttamat happosateet ja terveydelle vaaralliset saasteet ovat Kiinassa valtava ongelma, niidenkin takia tarvitaan muutosta.

Yksi kokouksen teemoista oli trooppisten metsien suojeluun tarvittava järjestelmä. Kannanottoamme valmistellut brittiedustaja Barry Gardener totesi, että maailman metsäkadosta vain 7 % johtuu laittomista hakkuista, suurin osa johtuu peltojen ja laitumien raivauksesta.